Kiitollinen miehen osallistumisesta kotitöihin

Ihan itsestään selvää, jos molemmat käyvät töissä. 

Itse en olisi mitenkään erityisen kiitollinen asioista jotka mielestäni ovat oletusarvoisia. Sama kuin olisin kiitollinen siitä että mies ei lyö vaikka voisi niin tehdä.

Asun yksin ja käyn töissä ja teen kaikki kotityöt itse ruuan laitosta vessan pesemiseen. En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa ja ihmeellistä. Vapaa-aikaa ja rahaa riittää ylettömästi.

M33

Eikö miehen pitäisi olla yhtä lailla ”kiitollinen” minun osuudestani?

No kai sinä sanoit, että se on ihan normaalia eikä vaadi mitään erityistä kiitollisuutta. Voit sanoa, että hänkin saa olla kiitollinen, että osallistut kotitöihin samalla tavalla. Ihme äijä sulla. 

Vierailija kirjoitti:

No kai sinä sanoit, että se on ihan normaalia eikä vaadi mitään erityistä kiitollisuutta. Voit sanoa, että hänkin saa olla kiitollinen, että osallistut kotitöihin samalla tavalla. Ihme äijä sulla. 

Sanoin kyllä.

Nykyaikaa on se, että kotona on yhteisiä töitä ja miesten töitä. Ei tietenkään tarvitse olla kiitollinen siitä, että mies tekee puolet yhteisistä töistä.

Juuri tuollaiset ylimieliset m.ul.kut kiinnostavat naisia kaikkein eniten. Sitten kun ollaan hetki eletty yhteiseloa, huomataan, että eihän tämä nyt ollutkaan niin hauskaa kuin mitä aiemmin ajattelin.

Minä en kelvannut kuin yh-mammalle, joka otti muutaman vuoden ja parin lapsen jälkeen alfamiehestään lopulta eron. Minulle on itsestäänselvyys, että kotityöt jaetaan tasan. Sillä ei tunnu olevan paljon painoarvoa silloin kun valitaan kumppania.

Meillä tehdään tasapuolisesti yhdessä. Myös lapset hoidetaan yhdessä (ruokitaan, pestään jne.)

Ei todellakaaan sinun tarvitse olla "kiitollinen" kun mieskin tekee.

Kuten on jo sanottu, itsestäänselvyyksistä ei sinällään tarvitse olla erityisen kiitollinen. Mutta ihan toinen näkökulma on se että jokainen meistä myös kaipaa kiitosta ja arvostusta. Ja tätä halutaan siitä asiasta jossa itse kokee onnistuneensa erityisen hyvin.

Ehkäpä miehesi itse kokee jotenkin ylittäneensä itsensä tai vaikkapa päässeensä irti lapsuudenkodin mallista kun on ottanut tasaveroisen roolin kotitöiden tekijänä? Silloin hänellä itsellänsä on tarve saada siitä kiitosta koska se on hänelle itselleen saavutus vaikka sinä et sitä sellaisena näekään. Aivan samoin sinulla voi olla tarve saada kiitosta ja arvostusta jostain muusta asiasta jota taas mies ei ehkä koe mitenkään erityiseksi.

Menetätkö sinä jotain jos vastaat miehesi tarpeeseen saada kiitosta tästä asiasta? Hyvän parisuhteen kulmakivi on se että vastataan sen kumppanin todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin, ei niihin asioihin joihin sinun omasta mielestäsi pitäisi vastata. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikaa on se, että kotona on yhteisiä töitä ja miesten töitä. Ei tietenkään tarvitse olla kiitollinen siitä, että mies tekee puolet yhteisistä töistä.

Näinhän se on. Tämä on naisten käsitys tasa-arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Kuten on jo sanottu, itsestäänselvyyksistä ei sinällään tarvitse olla erityisen kiitollinen. Mutta ihan toinen näkökulma on se että jokainen meistä myös kaipaa kiitosta ja arvostusta. Ja tätä halutaan siitä asiasta jossa itse kokee onnistuneensa erityisen hyvin.

Ehkäpä miehesi itse kokee jotenkin ylittäneensä itsensä tai vaikkapa päässeensä irti lapsuudenkodin mallista kun on ottanut tasaveroisen roolin kotitöiden tekijänä? Silloin hänellä itsellänsä on tarve saada siitä kiitosta koska se on hänelle itselleen saavutus vaikka sinä et sitä sellaisena näekään. Aivan samoin sinulla voi olla tarve saada kiitosta ja arvostusta jostain muusta asiasta jota taas mies ei ehkä koe mitenkään erityiseksi.

Menetätkö sinä jotain jos vastaat miehesi tarpeeseen saada kiitosta tästä asiasta? Hyvän parisuhteen kulmakivi on se että vastataan sen kumppanin todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin, ei niihin asioihin joihin sinun omasta mielestäsi pitäisi vastata. 

Tätä en ollutkaan ajatellut. Lapsuudenkodissaan hänen äitinsä laittoi ruoat ja siivosi aina.

Vierailija kirjoitti:

Kuten on jo sanottu, itsestäänselvyyksistä ei sinällään tarvitse olla erityisen kiitollinen. Mutta ihan toinen näkökulma on se että jokainen meistä myös kaipaa kiitosta ja arvostusta. Ja tätä halutaan siitä asiasta jossa itse kokee onnistuneensa erityisen hyvin.

Ehkäpä miehesi itse kokee jotenkin ylittäneensä itsensä tai vaikkapa päässeensä irti lapsuudenkodin mallista kun on ottanut tasaveroisen roolin kotitöiden tekijänä? Silloin hänellä itsellänsä on tarve saada siitä kiitosta koska se on hänelle itselleen saavutus vaikka sinä et sitä sellaisena näekään. Aivan samoin sinulla voi olla tarve saada kiitosta ja arvostusta jostain muusta asiasta jota taas mies ei ehkä koe mitenkään erityiseksi.

Menetätkö sinä jotain jos vastaat miehesi tarpeeseen saada kiitosta tästä asiasta? Hyvän parisuhteen kulmakivi on se että vastataan sen kumppanin todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin, ei niihin asioihin joihin sinun omasta mielestäsi pitäisi vastata. 

Tämä on tietenkin asia joka kannattaa ottaa huomioon, ja varmaan ap:n pitäisi keskustella miehen kanssa. Itselleni vain ainakin särähti korvaan heti tuo ensimmäinen lause ja miehen vaatimus kiitollisuudesta ( voi tietysti olla että ap tulkitsi väärin/mies ei osannut ilmaista asiaansa hyvin).

-nro2.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuollaiset ylimieliset m.ul.kut kiinnostavat naisia kaikkein eniten. Sitten kun ollaan hetki eletty yhteiseloa, huomataan, että eihän tämä nyt ollutkaan niin hauskaa kuin mitä aiemmin ajattelin.

Minä en kelvannut kuin yh-mammalle, joka otti muutaman vuoden ja parin lapsen jälkeen alfamiehestään lopulta eron. Minulle on itsestäänselvyys, että kotityöt jaetaan tasan. Sillä ei tunnu olevan paljon painoarvoa silloin kun valitaan kumppania.

Valkoinen beta ritari to the rescue.

Mun mieheni tekee heittämällä enemmän kotitöitä. Eikä vaadi siitä mitään kunnianosoitusta. Käymme molemmat töissä ja minulla on usein huono omatunto, koska mies tekee enemmän. Mutta monesti en kerkeä tehdä mitään, kun mies on jo touhunnut jäljellä olevat asiat. Itse olen sitten käynyt koiran kanssa pidempää lenkkiä että edes jotenkin olisi hyödyksi. Mutta ei miestä kuulemma haittaa etten tee yhtäpaljon, tykkää että kotona on siistiä ja minä useimmiten teen ruokaa tai järjestelen raha-asioita, kun olen niissä paljon parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten on jo sanottu, itsestäänselvyyksistä ei sinällään tarvitse olla erityisen kiitollinen. Mutta ihan toinen näkökulma on se että jokainen meistä myös kaipaa kiitosta ja arvostusta. Ja tätä halutaan siitä asiasta jossa itse kokee onnistuneensa erityisen hyvin.

Ehkäpä miehesi itse kokee jotenkin ylittäneensä itsensä tai vaikkapa päässeensä irti lapsuudenkodin mallista kun on ottanut tasaveroisen roolin kotitöiden tekijänä? Silloin hänellä itsellänsä on tarve saada siitä kiitosta koska se on hänelle itselleen saavutus vaikka sinä et sitä sellaisena näekään. Aivan samoin sinulla voi olla tarve saada kiitosta ja arvostusta jostain muusta asiasta jota taas mies ei ehkä koe mitenkään erityiseksi.

Menetätkö sinä jotain jos vastaat miehesi tarpeeseen saada kiitosta tästä asiasta? Hyvän parisuhteen kulmakivi on se että vastataan sen kumppanin todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin, ei niihin asioihin joihin sinun omasta mielestäsi pitäisi vastata. 

Tämä on tietenkin asia joka kannattaa ottaa huomioon, ja varmaan ap:n pitäisi keskustella miehen kanssa. Itselleni vain ainakin särähti korvaan heti tuo ensimmäinen lause ja miehen vaatimus kiitollisuudesta ( voi tietysti olla että ap tulkitsi väärin/mies ei osannut ilmaista asiaansa hyvin).

-nro2.

Ihmiset ilmaisevat usein juuri ne suurimmat tarpeensa tavalla joka ei edistä niiden toteutumista. Jos joku asia on itselle tärkeä, sen kuvitellaan olevan asia joka sen kumppanin pitäisi itsestäänselvästi myös nähdä. Siksi helposti mukaan tulee tunnetta siitä miten toinen ei ymmärrä ja se taas koetaan loukkaavana.

Mutta koska kukaan ei ole ajatuksenlukija, pitäisi ne omat tarpeensä kyetä sanoittamaan tavalla joka edistää niiden ymmärtämistä. Tässä on varmaan melkein kaikilla vielö opettelemista.

Miehesi ei tiedä, että nykypäivänä mies ja nainen tekevät saman verran, nainen vähän enemmän kotitöitä ja mies vähän enemmän asiotöitä, ero ei ole enää suuri. Jos taas mies hoitaa kotitöiden lisäksi esim omakotitalon kunnossapidon, niin tasa-arvossa ollaan menty ojasta allikkoon.