Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla naurettavan huono itsetunto?
08.08.2019 |
Olen todella väsynyt elämään jatkuvassa itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Kaikki fyysisestä olemuksesta persoonallisuuteeni suorastaan ällöttävät minua. Olen vuosia käynyt terapiassa ja koittanut itsetuntoa nostaa kaikin keinoin, mutta edelleen koen olevani kaikin puolin riittämätön ja huono. On vaikeaa löytää töitä, koska en kykene työhakemuksessa kehumaan itseäni ollenkaan. Nyt on käynyt hyvä tuuri ja löysin töitä, mutta koen olevani hirvittävän surkea kaikessa ja vain haitaksi yritykselle. Tämän lisäksi en osaa yhtään pitää puoliani ja viime työpaikassa käytettiin hyväksi sitä, että halusin olla kohtelias ja hyvä työntekijä ja minut pistettiin jatkuvasti huonoihin työvuoroihin ja ylitöihin ilman palkkaa.
En ole kokenut elämässäni mitään vakavia traumoja, jotka selittäisivät tämän olon. Tajuan kyllä vahvuuteni ja heikkouteni, mutta itseinho peittää järjen äänen.
Onko muilla tälläistä? Mitkä teillä on auttanut itsetuntoa parantamaan?
Kommentit (20)
Minulla on huono itsetunto. En uskalla hakea töitä ollenkaan, kun en usko että kelpaan mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan koko vauvapalsta täynnä näitä, etusi on sentään, että tunnistat ongelmasi. Huono itsetunto on pääsisäinen kehoitus tehdä jotain mikä nosta sitä. Tsemppiä sinulle siihen, kukaan ei ole toista parempi vaikka niin väittäisikin.
Ei ole minkäänlaista itsetuntoa eikä tule kun ei "se" aikuisena enää kasva. Täysin turha elämä.
Mua on auttanut eniten terapia, jossa olen uskaltanut tulla vähitellen näkyväksi "pahimmillani". Kun tulee sellaisena hyväksytyksi, ei enää pelota oma epätäydellisyys.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin olet yrittänyt parantaa itsetuntoasi? Sanoit, että kaikin keinoin, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Mainitsin tuossa jo terapian, mutta sen lisäksi yrittänyt lähteä eri harrastuksiin ja sellaista 'siedätyshoitoa' vaikeisiin tilanteisiin. Kirjoja, vertaistukea... Nämä ainakin nyt äkillisesti muistuu mieleen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on huono itsetunto. En uskalla hakea töitä ollenkaan, kun en usko että kelpaan mihinkään.
Tiedän mille tuntuu. Itse sain työpaikan suhteiden avulla, en usko, että töihin muuten olisin uskaltanut hakea.
Jaksamista sinulle ❤️
Ap
Viina oikeasti auttaa huonoon itsetuntoon mutta paljonpa se auttaa töissä kun pitää olla selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin olet yrittänyt parantaa itsetuntoasi? Sanoit, että kaikin keinoin, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Mainitsin tuossa jo terapian, mutta sen lisäksi yrittänyt lähteä eri harrastuksiin ja sellaista 'siedätyshoitoa' vaikeisiin tilanteisiin. Kirjoja, vertaistukea... Nämä ainakin nyt äkillisesti muistuu mieleen.
Ap
Niin mutta mitä käytännössä? Sori, ei ole tarkoitus jankata, ihan vilpittömästi kysyn.
Kun se itsetunnon parantaminen on sellainen jatkuva, aktiivinen prosessi, jossa pitää tietoisesti puuttua haitallisiin ajatuksiin, tehdä mielikuvaharjoitteita, opetella puhumaan itselleen armollisesti, opetella lohduttamaan itseään jne.
Ei riitä, että puhuu terapeutille tai lukee kirjallisuutta, jos ei itse tee sitä sisäistä työtä. On toki hyvä tiedostaa ongelmansa, mutta niissä vellominen ei yleensä ole kovin hyödyllistä, päinvastoin.
Ja sitä työtä pitää tosiaan tehdä sinnikkäästi joka päivä. Kerran viikossa tai kuukaudessa ei riitä, siitä pitää tulla jokapäiväinen rutiini.
Hankit pieniä onnistumisen kokemuksia. Vaikka saattaa kuulostaa järjenvastaiselta alkuun, hakeudu tarkoituksella tilanteisiin, jotka koet epämukavana. Jos esim. pelkäät sosiaalisia tilanteita, hakeudu sellaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä se viina auta kuim nousuhumalassa.
Huono lääke tähän vaivaan....
Ei kai siinä muu auta kuin yrittää elää omaa elämäänsä yrittämättä miellyttää muita.
Kouluaikaiset kokemukseni nuijivat oman itsetuntoni maan rakoon.
Työelämä ja perhe saivat pientä korjausta asiantilaan, mutta elämä heitti lunta tupaan monta kertaa ja taas taistelen itsevihaa vastaan....
Minulla on huono itsetunto, eikä aavistustakaan, miten sitä parantaisi, vaikka takana on vuosien terapia. Tiedostan sen, että itsetuntoni on liiallisen sidottu ulkoisiin saavutuksiin. Ja kun olen elämässäni epäonnistunut aika monessa asiassa, ei ole monia ylpeyden aiheita. Vaikeaa on olla arvioimatta sitä ulkoista menestystä, kun tuntuu, että sitä kautta kuitenkin pitkälti tulee arvioiduksi muiden taholta. En tiedä, kuinka pitkälti tämä ajatus heijastaa todellisuutta.
Huono itsetunto aiheuttaa itselläni eristäytymistä ja välttämiskäyttäytymistä. En viitsi ottaa kontaktia muihin, koska pelkään tulevani torjutuksi tai arvostelluksi. Olen myös suosiolla lopettanut deittailun, kun tajusin äärimmäisen huonojen parisuhteideni olleen seurausta itseluottamuksen ja -arvostuksen puutteesta. En halua altistaa itseäni enää tilanteille, joissa rajojani rikotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla samanlaisia ongelmia. Pahimmillaan vaikuttavat sosiaalisissa suhteissa. Lapsena ja nuorena se oli erityisen paha, aikuisena olen opetellut sosiaalisemmaksi. Nuorena en oikeastaan puhunut yhtään mitään, en uskonut että ketään kiinnostaa ajatukseni tai mielipiteeni. Kun avasin suuni tunsin itseni typeräksi ja turhaksi. Kyse ei oikeastaan ole ujoudesta vaan syvästä vihasta itseään kohtaan.
Vanha ketju mutta samaistun. Koen että olen surkea työssäni vaikka olenkin saanut kehuja esim oma-aloitteisuudesta ja työmoraalistani. Koen huonommuuden tunnetta kaikesta itsestäni. Olen liian hiljainen, ujo, passiivinen ja arka. Uuvun työkavereiden seurassa sillä esitän jatkuvasti reippaampaa, ulospäinsuuntautuneempaa ja puheliaampaa. En olisi hyväksytty omana itsenäni.
Muutenkin olen kulahtaneen näköinen, lievästi lihava ja vähän rumahko. En omista kavereita ja suhteeseen en koe kelpaavani. En usko että kukaan olisi onnellinen kanssani.
Olen tylsä. Minulla ei ole paljoa mielenkiinnonkohteita, en osaa keskustella, en ole kovin älykäskään. Opiskelemaan en uskalla koska koen etten pärjää ja kuitenkin epäonnistuisin. Nyt olen jumissa kamalassa asiakaspalvelutyössä matalalla palkalla osaaikaisena. Onneksi työt loppuu muutaman kuukauden kuluttua niin saan ainakin hetken levätä. :(
Hali sinulle, ymmärrän hyvin. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnistumisen kokemukset unohdetaan nopeasti ja virheet muistetaan pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Viina oikeasti auttaa huonoon itsetuntoon mutta paljonpa se auttaa töissä kun pitää olla selvinpäin.
Eikä sitä viina saa juoda jatkuvasti. Sekin on ongelma sen lisäksi että töissä ei voi juoda. Jo parin päivän juomisesta voi tulla niin paha olo että pelkkä tölkin tai pullon näkeminen oksettaa.
Olen sitä mieltä, että jos lapsuudessa ei ole muodostunut vahvaa itseluottamusta, niin ei sellaista tule koskaan saavuttamaan. Jonkunlaisen kyhäelmän voi kehittää, mutta kiikkerälle pohjalle ei voi rakentaa mitään lujaa ja pysyvää.
Yksi jallittaja siellä, voihan sitä kisata vaikka sillä, aina löytyy vertailukohteita.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin olet yrittänyt parantaa itsetuntoasi? Sanoit, että kaikin keinoin, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Tämä on aina hyvä kysymys. Liian usein ihmiset kertovat "tehneensä kaikkensa asian x eteen", mutta sitten kun kyselee, että mitä konkreettisia tekoja tarkalleen ottaen on tehnyt, niin paljastuukin ettei juuri mitään tai oikeastaan hyvin vähän. Tämä vain yleisenä huomiona.
Millä tavoin olet yrittänyt parantaa itsetuntoasi? Sanoit, että kaikin keinoin, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?