Lue keskustelun säännöt.
Toivoitko lapsena, että olisit voinut kasvaa jossain toisessa perheessä omasi sijasta?
08.08.2019 |
Sitä toivoin minäkin ja edelleen ajattelen keski-iän kynnyksellä, että siten minusta luultavasti olisi kasvanut henkisesti nykyistä paremmin voiva ihminen. Narsistiset vanhemmat jättävät pitkän varjon elämään.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Mietin toisinaan että millaista elämäni olisi ollut, jos biologinen äitini ei olisi ollut alkoholisti vaan olisin asunut biologisen äitini ja sisarusteni kanssa sijaisperheen sijaan.
Miltä sijaisperheessä kasvaminen tuntui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin, epätoivoisesti. Lapsuudenperheeni oli vanhoillislestadiolainen, ja voi että miten inhosin sitä uskontoa seuroihin pakottamisineen. Olisin tehnyt mitä tahansa, että olisin saanut elää tavallisessa perheessä tavallisen lapsen tavoin.
Mun kotioloissa ei ollut suurempaa vikaa, suurperheessä ei rahaa kuitenkaan koskaan ollut liiemmälti ja tilanpuutetta oli alati. Varmaan siksi "haaveilin "välillä että voisin olla yksi samassa koulussa oleva tyttö, joka oli rahakkaasta perheestä ja ainut lapsi, joten hänellä oli kaikkea hienoa, mitä mulla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osannut lapsena toivoa moista, pidin menoa normaalina. Nykyään toivon, että olisin saanut kasvaa toisessa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En.
Olitko siis tyytyväinen perheeseesi? Oletko yhä hyvissä väleissä lapsuudenperheesi kanssa?
Vanhempani ovat kuolleet. Veljeä tapaan parin kuukauden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
up
lopeta se uppaaminen
Mietin toisinaan että millaista elämäni olisi ollut, jos biologinen äitini ei olisi ollut alkoholisti vaan olisin asunut biologisen äitini ja sisarusteni kanssa sijaisperheen sijaan.