Lue keskustelun säännöt.
”Hävettää olla opettaja” (linkki)
Hävettää nykytilanne
06.08.2019 |
Otteita linkistä:
Hävettää. Se porukka, jonka pitäisi Suomea jatkossa ylläpitää eli 95 prosenttia koululaista, oppii koulussa jotakin. Ei heidän kanssaan pääse tekemään mitään, koska opettajan energia menee aivan muuhun. Opettaja joutuu opettamaan perustapoja, mikä on oikein ja väärin, ettei saa varastaa tai lyödä. Kaikki me tiedämme, että pienryhmät pitäisi saada takaisin. Inkluusion kaunis tavoitehan oli se, että erityisen tuen oppilas ei leimaudu miksikään pienryhmän pelleksi, erikoisuudeksi. Nythän erityisen tuen oppilaat, jotka tukea eivät saa, leimautuvat luokassa väkivaltaisiksi hulluiksi. En tiedä, kumpi on parempi: leimautua oppilaaksi, jolla on oppimisvaikeuksia vai oppilaaksi, joka pahoinpitelee jatkuvasti. Aloin miettiä, mikä tässä menee pieleen, olemmeko näin tyhmiä, ettemme osaa tehdä perusasioita oikein.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34f03c3d-3367-479e-8602-710dfb54a471
Mielestäni ei tiedä kumpi on vammaisempaa, erityisoppilas normiluokassa vai tämän hulluuden keksijä!
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ja toisekseen, milloin koulussa on ollut yhtä pienet ryhmäkoot kun nykyään?
Esim. 90-luvun lopussa 2000-luvun alussa lapseni koulussa oli hänen luokallaan 34-36 oppilasta ja
?
Ei ole mitenkään mahdollista että Suomessa olisi ollut 1 luokanope per 34-36 lasta. Miksi valehtelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin ongelma on pilalle hemmotellut ylimieliset, jopa älykkäät oppilaat. He tulevat yleensä ns hyvistä perheistä. Heillä voi olla tosi paljon valtaa muiden oppilaiden keskuudessa ja pitävät yllä pelkoa luokassa.
Tällainen oppilas voi täysin pilata luokkahengen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Vihervassarit tietenkin, kukas muukaan. Ei paholoislapsia saa eriarvoistaa
Tämä inkluusio-ongelma on ollut jo ennen isoa pako.lais.aal.toa eikä liity mitenkään heihin. Heitäkin on varmasti joukossa, mutta erityisoppilaiden integrointi normaaliin luokkiin on vanha ongelma. Sitä on toteutettu jo 10-20v.
On se vain vaikeata löytää kultaista keskitietä. Ensin opetetaan pelolla ja väkivallalla ja sitten mennään sukkelasti toiseen ääripäähän, missä lapset saavat tehdä mitä vain ja opettaja katselee kädet taskussa anarkiaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tottelee luonnostaan opettajia jos hänelle on annettu siihen malli positiivisen kasvatuksen kautta. Sen sijaan negatiivisia menetelmiä käyttävät opettajat jotka tahallaan aiheuttavat lapselle pahaa oloa joutuvat lapsen halveksunnan ja koston kohteeksi.
Nuo erityisoppilaat ovat jollakin tavalla sairaita eikä mitään huonon kohtelun kohteeksi joutuneita. Heillä on oikeasti jotain diagnosoituja sairauksia taustalla. Mm. tästä johtuu heidän epätavallinen käytös. Faktat tunnistamalla apu kohdentuu oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tottelee luonnostaan opettajia jos hänelle on annettu siihen malli positiivisen kasvatuksen kautta. Sen sijaan negatiivisia menetelmiä käyttävät opettajat jotka tahallaan aiheuttavat lapselle pahaa oloa joutuvat lapsen halveksunnan ja koston kohteeksi.
Toivottavasti sinulla ei ole tai tule olemaan lapsia, olet täysin pihalla ja vailla ymmärrystä oleva yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Ihanko oikeasti erityislapset ovat ihmisiä? Mutta kuitenkin heidät pitäisi poistaa koulusta ja opettajan silmistä (poissa mielestä) ja syrjäyttää yhteiskunnasta jo alakoululaisina. On siinä opella asennetta kerrakseen.
Seuraava vaatimus varmaan onkin, että opettajat vaativat ja kelpuuttavat vain kiltit kympin pojat ja tytöt, jotka tuskin uskaltavat hengittää.
Omassa lapsuudessa koulussa saattoi olla luokassa 30-40 oppilasta ja oli villejä Villejä, jotka hyppivät ikkunasta ulos ja haaveilivia Mirkkuja ja kaikkia oppilaita opet kohteli tasa-arvoisesti ja ihminen hyväksyttiin yksilönä, jota pidettiin jopa rikkautena.
Nyt opelle kelpaa vain priimus ja kaikki muu pitäisi eliminoida, jota opettajan työ olisi mahdollisimman kivaa ja helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityislapsileima lyödään nykyään useimpiin jotka jotenkin poikkeavat keskiverrosta. Puhtaita persoonaeroja ei enää juuri ole ainakaan negatiiviseen suuntaan, vaan lähes kaikki on jotain häiriötä tai sairautta olevinaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Tämän hulluuden on keksinyt se, joka laski rahoja ja päätti säästää. Säästö otetaan erityisopetuksesta ja pienryhmistä.
Erityisoppilaat leimautuvat joka tapauksessa,olivatpa he sitten keskenään pienryhmässä tai ison luokan häiriköitä. Pienryhmä etu olisi se, että sekä erityisoppilaat että ne muut voisivat opiskella paremmin, ja oppia jotain. Opettaja voisi tehdä opetustyötä eikä olla järjestyksenvalvoja ja poliisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja toisekseen, milloin koulussa on ollut yhtä pienet ryhmäkoot kun nykyään?
Esim. 90-luvun lopussa 2000-luvun alussa lapseni koulussa oli hänen luokallaan 34-36 oppilasta ja
?
Ei ole mitenkään mahdollista että Suomessa olisi ollut 1 luokanope per 34-36 lasta. Miksi valehtelet?
Helsinki, Herttoniemi v. 2004-2007. Ja ainakin oma lapseni menestyi erinomaisesti, eikä järjestyshäiriöitä olut. Ja käsittääkseni opettaja viihtyi itse erinomaisesti. Ja oli erittäin positiivinen ja oppilasystävällinen.
Tosin, oli myös insinööri ja vuosia yrityselämässä, ennen opettajan työtä. Ehkä hänellä oli työhön perspektiiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja toisekseen, milloin koulussa on ollut yhtä pienet ryhmäkoot kun nykyään?
Esim. 90-luvun lopussa 2000-luvun alussa lapseni koulussa oli hänen luokallaan 34-36 oppilasta ja
?
Ei ole mitenkään mahdollista että Suomessa olisi ollut 1 luokanope per 34-36 lasta. Miksi valehtelet?
Oliko sinä päivänä kyseessä opettajien pakkoloma? Niinä päivinä oli tosiaan yhdistetty useamman luokan oppilaat samalle opettajalle.
Vielä 1970-luvulla saattoi olla 32 oppilasta ja yksi opettaja. Näin keskikoulussa, johon oli erikseen pääsykokeella valikoitu oppilaat. Olihan niitä häiriköitä jo silloin, ja oli myös opettajia, jotka pärjäsivät häirköittenkin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella naivia kuvitella, ettei erityislapsi leimautuisi tavallisessa luokassa. Heti ensimmäisen koulupäivän kuulumiset kysymällä me vanhemmatkin voimme tehdä johtopäätökset siitä, ketkä luokan oppilaista ovat "erityisiä". Lapset huomaavat kyllä, että Mirkku on väkivaltainen häirikkö ja syystäkin hakeutuvat eri seuraan. Lapset huomaavat myös, että Pete ei pärjää missään lukuaineessa ja on koko ajan aivan ulapalla, eivätkä halua Peteä mukaan ryhmätöihin tms. Ennen vanhaan Mirkku leimautui tarkkislaiseksi, nyt väkivaltaiseksi hulluksi ja Pete apukoululaiseksi, nyt idiootiksi.
Jos peruskoulun laatua halutaan parantaa, on integrointi purettava ja palautettava tarkkikset ja apukoulut (tai näitä vastaavat erityisluokat). Edes pienet luokkakkoot eivät auta, jos ryhmä on liian heterogeeninen ja oppimiskyvyn erot liian suuret. On myös resurssien tuhlausta laittaa kaikki oppilaat superpieniin ryhmiin, kun normaali lapsi kyllä kykenee opiskelemaan 25-30 oppilaan luokassa.
Oman kuopukseni alakoulu meni täysin pilalle luokkaan integroitujen erityisten sekä näiden villitsemien "normihäiriköiden" takia. Luokan 18 oppilaasta 5 oli erityisen tuen tarpeessa (kyseessä PK-seudun normaalin lähikoulun normaali opetusryhmä), mutta lisäresursseja ei juurikaan ollut. Koko opetus sopeutettiin tämän joukon mukaan ja monissa aineissa opettaja joutui karsimaan oppisisältöjä koko luokalta. Järjestyshäiriöt olivat jokapäiväisiä ja lopulta iso häirikköjoukko kääntyi kiusaamaan niitä muutamaa, jotka olisivat halunneet oppia ja opiskella. Yläkouluun siirryttäessä me koulushoppailimme oman lapsemme turvaan painotettuun opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja toisekseen, milloin koulussa on ollut yhtä pienet ryhmäkoot kun nykyään?
Esim. 90-luvun lopussa 2000-luvun alussa lapseni koulussa oli hänen luokallaan 34-36 oppilasta ja
?
Ei ole mitenkään mahdollista että Suomessa olisi ollut 1 luokanope per 34-36 lasta. Miksi valehtelet?
Oliko sinä päivänä kyseessä opettajien pakkoloma? Niinä päivinä oli tosiaan yhdistetty useamman luokan oppilaat samalle opettajalle.
Vielä 1970-luvulla saattoi olla 32 oppilasta ja yksi opettaja. Näin keskikoulussa, johon oli erikseen pääsykokeella valikoitu oppilaat. Olihan niitä häiriköitä jo silloin, ja oli myös opettajia, jotka pärjäsivät häirköittenkin kanssa.
Olen aloittanut koulun vuonna 1981 keskisuuressa maalaiskunnassa ja luokallani oli koko ala-asteen ajan 31 oppilasta. Laskin sen juuri luokkakuvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on pilalle hemmotellut ylimieliset, jopa älykkäät oppilaat. He tulevat yleensä ns hyvistä perheistä. Heillä voi olla tosi paljon valtaa muiden oppilaiden keskuudessa ja pitävät yllä pelkoa luokassa.
Tällainen oppilas voi täysin pilata luokkahengen.
Tästä syystä tarvittaisiinkin taas ne tasoryhmät. Älykkäillä oppimiskykyisille riittävästi haasteita niin ei tulisi turhautumista ja häiriötoimintaa. Kauniisti selviteltiin, että tuntikehyksellä järjestetään jokaiselle oma tasoisia ryhmiä, mutta käytännössä suunnilleen lukutaidottomat ja sitten ne fiksumman ok koko ajan samassa opetuksessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Tämän hulluuden on keksinyt se, joka laski rahoja ja päätti säästää. Säästö otetaan erityisopetuksesta ja pienryhmistä.
Erityisoppilaat leimautuvat joka tapauksessa,olivatpa he sitten keskenään pienryhmässä tai ison luokan häiriköitä. Pienryhmä etu olisi se, että sekä erityisoppilaat että ne muut voisivat opiskella paremmin, ja oppia jotain. Opettaja voisi tehdä opetustyötä eikä olla järjestyksenvalvoja ja poliisi.
Säästöt, näinkin... "Erityisoppilaat leimautuvat joka tapauksessa", mutta linkkiä lainatakseni:
"En tiedä, kumpi on parempi: leimautua oppilaaksi, jolla on oppimisvaikeuksia vai oppilaaksi, joka pahoinpitelee jatkuvasti."
AP
Ennen käytettiin auktoriteettiin perustuvia opetusmenetelmiä. Ne sopivat isoille ryhmille. Monet peruskouluikäiset oppivat hyvin tällä vanhanaikaisella opettajajohtoisella luentomenetelmällä. Tässä opetustyylissä on myös helppo pitää kuria.
Nykyään suositaan oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä ja kaiken maailman ilmiöitä. Ne sopivat ainoastaan pienille ryhmille, joissa on vain motivoituneita oppilaita. Kun niitä koitetaan soveltaa suurissa ryhmissä, joissa suuri osa oppilaista ei joko osaa tai halua itse etsiä ja jäsentää tietoa, oppimista ei tapahdu. Sen sijaan oppilaat keskittyvät erilaisiin sijaistoimintoihin kuten kännykän räpläykseen, pelleilyyn, kikattamiseen jne. Tuloksena on kaoottinen luokkatilanne, jossa edes motivoituneet oppilaat eivät kykene keskittymään annettuihin tehtäviin. Lopputuloksena kukaan ei ole oppinut mitään, lukuun ottamatta Pirjoa, jonka äiti opetti asiat lapselle illalla ja Perttiä, joka aidosti tiedonjanoisena omatoimisesti luki asiat kirjasta koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään halua vähätellä nykyisen opetuksen ongelmia mutta muistuttaisin kuitenkin että ne pienet luokkakoot olivat lopulta aika lyhyt aikakausi suomalaisessa koulussa. Esim. omassa nuoruudessani 80-luvulla luokkakoot olivat niin ala-asteella kuin yläasteellakin järjestään 32 oppilasta joka taisi silloin olla se maksimi sallittu koko. Ja kyllä siellä luokissa oli myös melkein koko ikäluokka. Muutama ihan onneton tapaus saattoi joutua "tarkkikselle" mutta pääosin kaikki olivat samassa luokassa. Ja kyllä siellä myös sattui ja tapahtuikin sitten kaikenlaista.
Erona nykypäivää oli ehkä opettajan vähän suurempi auktoriteetti mutta kyllä muista useammankin naisopettajan itkeneen sitä miten kauheita me olimme. Joten eivät kaikki silloinkaan oikein pärjänneet.
70-80-luvulla oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Tämä lajitteli häiriköt omille luokilleen ja oppimishalukkaat sai opiskella rauhassa oman tasonsa mukaan. Nykyisin teeskennellä, että kaikille annetaan samat tiedot, taidot ja valmiudet jatko-opiskeluun. Näinhän ei ole. Sitä alle kutosen amismatskua ei opiskelu kiinnosta nytkään ja pilaavat muittenkin kehittymisen, koska opettaja joutuu koko ajan huomioimaan heidät.
Olin 1980-luvulla koulussa, ei ollut tasokursseja kielissä eikä matematiikassa.
Onkohan sama opettaja Pohjois-Suomesta, joka keväällä Ilta-Sanomissa kertoi siirtyvänsä myyntialalle. Varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Rivien välistä luettuna uusien kansalaisten rasittavuus syynä :)Sukulainen on luokanopettaja ja voi taivas mitä porukkaa tänne tulee
Et sitten jaksanut lukea linkitettyä artikkelia? Siinä puhuttiin oppimishäiriöisistä, joilla on diagnoosi, esim. autismi.
Miten ihmeessä saat tästä suv_akki/rasi_sti -kysymyksen?
En ole miettinyt ihonväriä vaan erityisoppilasta, oli se minkä värinen tahansa!
Mielestäni linkissä puhutaan ihan suomalaisista erityisoppilaista, joita löytyy ihan joka luokasta nykyään. Tähän minäkin otin kantaa.
AP