Lue keskustelun säännöt.
”Hävettää olla opettaja” (linkki)
Hävettää nykytilanne
06.08.2019 |
Otteita linkistä:
Hävettää. Se porukka, jonka pitäisi Suomea jatkossa ylläpitää eli 95 prosenttia koululaista, oppii koulussa jotakin. Ei heidän kanssaan pääse tekemään mitään, koska opettajan energia menee aivan muuhun. Opettaja joutuu opettamaan perustapoja, mikä on oikein ja väärin, ettei saa varastaa tai lyödä. Kaikki me tiedämme, että pienryhmät pitäisi saada takaisin. Inkluusion kaunis tavoitehan oli se, että erityisen tuen oppilas ei leimaudu miksikään pienryhmän pelleksi, erikoisuudeksi. Nythän erityisen tuen oppilaat, jotka tukea eivät saa, leimautuvat luokassa väkivaltaisiksi hulluiksi. En tiedä, kumpi on parempi: leimautua oppilaaksi, jolla on oppimisvaikeuksia vai oppilaaksi, joka pahoinpitelee jatkuvasti. Aloin miettiä, mikä tässä menee pieleen, olemmeko näin tyhmiä, ettemme osaa tehdä perusasioita oikein.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34f03c3d-3367-479e-8602-710dfb54a471
Mielestäni ei tiedä kumpi on vammaisempaa, erityisoppilas normiluokassa vai tämän hulluuden keksijä!
Kommentit (48)
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä hävettää olla aikuinen! Jaan täysin tuo opettajan ajatukset.
Varmasti on ikävä noille erityisoppilaille itselleenkin, kun erottuu joukosta ikävällä tavalla eikä osaa toimia enemmistön tavoin. Mikä häpeän tunne siitä seuraa erityisoppilaalle, jos tunteet ovat ns. toiminnassa eikä vamman takia tms. tavalla estyneet.
AP
Omat muksut oli ekalla ja tokalla kun tuo inkluusio tuli. Häiriköt siirrettiin tavallisiin luokkiin ja sitä luvattua tukea ei heille tullut. Kaikkien koulunkäynti ja koulussa viihtyminen tästä kärsi. Onko tosiaan pahempi leimata lapsi tukea tarvitsevasi vai raivohulluksi häiriköksi? Tätä voi jokainen miettiä.
Varmaan aiheen sivusta, mutta miten sitten ne tapaukset jossa kiusatuksi joutunut joko puolustaa itseään lyömällä tai sitten alkaa antamaan kiusaajalleen samalla mitalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rivien välistä luettuna uusien kansalaisten rasittavuus syynä :)Sukulainen on luokanopettaja ja voi taivas mitä porukkaa tänne tulee
En mitenkään halua vähätellä nykyisen opetuksen ongelmia mutta muistuttaisin kuitenkin että ne pienet luokkakoot olivat lopulta aika lyhyt aikakausi suomalaisessa koulussa. Esim. omassa nuoruudessani 80-luvulla luokkakoot olivat niin ala-asteella kuin yläasteellakin järjestään 32 oppilasta joka taisi silloin olla se maksimi sallittu koko. Ja kyllä siellä luokissa oli myös melkein koko ikäluokka. Muutama ihan onneton tapaus saattoi joutua "tarkkikselle" mutta pääosin kaikki olivat samassa luokassa. Ja kyllä siellä myös sattui ja tapahtuikin sitten kaikenlaista.
Erona nykypäivää oli ehkä opettajan vähän suurempi auktoriteetti mutta kyllä muista useammankin naisopettajan itkeneen sitä miten kauheita me olimme. Joten eivät kaikki silloinkaan oikein pärjänneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään halua vähätellä nykyisen opetuksen ongelmia mutta muistuttaisin kuitenkin että ne pienet luokkakoot olivat lopulta aika lyhyt aikakausi suomalaisessa koulussa. Esim. omassa nuoruudessani 80-luvulla luokkakoot olivat niin ala-asteella kuin yläasteellakin järjestään 32 oppilasta joka taisi silloin olla se maksimi sallittu koko. Ja kyllä siellä luokissa oli myös melkein koko ikäluokka. Muutama ihan onneton tapaus saattoi joutua "tarkkikselle" mutta pääosin kaikki olivat samassa luokassa. Ja kyllä siellä myös sattui ja tapahtuikin sitten kaikenlaista.
Erona nykypäivää oli ehkä opettajan vähän suurempi auktoriteetti mutta kyllä muista useammankin naisopettajan itkeneen sitä miten kauheita me olimme. Joten eivät kaikki silloinkaan oikein pärjänneet.
70-80-luvulla oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Tämä lajitteli häiriköt omille luokilleen ja oppimishalukkaat sai opiskella rauhassa oman tasonsa mukaan. Nykyisin teeskennellä, että kaikille annetaan samat tiedot, taidot ja valmiudet jatko-opiskeluun. Näinhän ei ole. Sitä alle kutosen amismatskua ei opiskelu kiinnosta nytkään ja pilaavat muittenkin kehittymisen, koska opettaja joutuu koko ajan huomioimaan heidät.
Vierailija kirjoitti:
Rivien välistä luettuna uusien kansalaisten rasittavuus syynä :)Sukulainen on luokanopettaja ja voi taivas mitä porukkaa tänne tulee
Siksi tämä inkluusio otettiin käyttöön. Alleviivaisi liikaa eroja jos kaikki uudet kansalaislapset olisivat erityisluokissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Vihervassarit tietenkin, kukas muukaan. Ei paholoislapsia saa eriarvoistaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään halua vähätellä nykyisen opetuksen ongelmia mutta muistuttaisin kuitenkin että ne pienet luokkakoot olivat lopulta aika lyhyt aikakausi suomalaisessa koulussa. Esim. omassa nuoruudessani 80-luvulla luokkakoot olivat niin ala-asteella kuin yläasteellakin järjestään 32 oppilasta joka taisi silloin olla se maksimi sallittu koko. Ja kyllä siellä luokissa oli myös melkein koko ikäluokka. Muutama ihan onneton tapaus saattoi joutua "tarkkikselle" mutta pääosin kaikki olivat samassa luokassa. Ja kyllä siellä myös sattui ja tapahtuikin sitten kaikenlaista.
Erona nykypäivää oli ehkä opettajan vähän suurempi auktoriteetti mutta kyllä muista useammankin naisopettajan itkeneen sitä miten kauheita me olimme. Joten eivät kaikki silloinkaan oikein pärjänneet.
70-80-luvulla oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Tämä lajitteli häiriköt omille luokilleen ja oppimishalukkaat sai opiskella rauhassa oman tasonsa mukaan. Nykyisin teeskennellä, että kaikille annetaan samat tiedot, taidot ja valmiudet jatko-opiskeluun. Näinhän ei ole. Sitä alle kutosen amismatskua ei opiskelu kiinnosta nytkään ja pilaavat muittenkin kehittymisen, koska opettaja joutuu koko ajan huomioimaan heidät.
Tasokurssit olivat vasta ylä-asteella eli ala-aste mentiin isoissa luokissa ihan kokonaan. Ja ainakin meillä mentiin yläasteellakin eri ryhmiin vain noissa muutamassa tasoryhmäaineessa, muuten oli luokassa kaikki ihan sekaisin. Ei siis ollut erikseen mitään luokkia tiettyjen tasoryhmien oppilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Sipilä ja sen rötösherrakaverit. Leikataan koulutuksesta enemmän kuin suuryrityksiltä, yritetään peitellä sitä kaikenmaailman "muutos"-liirumlaarumilla ja sitten ihmetellään kun Suomen yhteiskunnan perusta rupeaa rapautumaan.
Ongelma on siinä, ettei monessa koulussa nykyisinkään hyödynnetä positiivisen kasvatuksen ja tunnekasvatuksen menetelmiä vaan lietsotaan lasten huonoa käytöstä ja luottamuspulaa jälki-istunnoilla tms.
Vähän luettavaa opettajille:
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-kokei…
https://positiivinenkasvatus.com/2017/02/14/ratkaise-ala-rankaise-kuink…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tottelee luonnostaan opettajia jos hänelle on annettu siihen malli positiivisen kasvatuksen kautta. Sen sijaan negatiivisia menetelmiä käyttävät opettajat jotka tahallaan aiheuttavat lapselle pahaa oloa joutuvat lapsen halveksunnan ja koston kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rivien välistä luettuna uusien kansalaisten rasittavuus syynä :)Sukulainen on luokanopettaja ja voi taivas mitä porukkaa tänne tulee
Siksi tämä inkluusio otettiin käyttöön. Alleviivaisi liikaa eroja jos kaikki uudet kansalaislapset olisivat erityisluokissa.
Inkluusio tuli jo aiemmin kun tarkkikset oli täynnä nikoja ja joneja, toisekseen S2-oppilaille on edelleen pienryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässä ole tarkoitus leimata erityisoppilaita, hekin ovat ihmisiä, vaan tuo toteutus, että he laitetaan normiluokkiin. Se ei ole kenenkään etu.
En tiedä kuinka sekaisin pitää olla, jos pitää nykytilannetta hyvänä. Kuka tämän hulluuden on keksinyt!
AP
Vihervassarit tietenkin, kukas muukaan. Ei paholoislapsia saa eriarvoistaa
kokkarit keksi inkluusion, se kun tuo paljon säästöjä julkiseen talouteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään halua vähätellä nykyisen opetuksen ongelmia mutta muistuttaisin kuitenkin että ne pienet luokkakoot olivat lopulta aika lyhyt aikakausi suomalaisessa koulussa. Esim. omassa nuoruudessani 80-luvulla luokkakoot olivat niin ala-asteella kuin yläasteellakin järjestään 32 oppilasta joka taisi silloin olla se maksimi sallittu koko. Ja kyllä siellä luokissa oli myös melkein koko ikäluokka. Muutama ihan onneton tapaus saattoi joutua "tarkkikselle" mutta pääosin kaikki olivat samassa luokassa. Ja kyllä siellä myös sattui ja tapahtuikin sitten kaikenlaista.
Erona nykypäivää oli ehkä opettajan vähän suurempi auktoriteetti mutta kyllä muista useammankin naisopettajan itkeneen sitä miten kauheita me olimme. Joten eivät kaikki silloinkaan oikein pärjänneet.
70-80-luvulla oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Tämä lajitteli häiriköt omille luokilleen ja oppimishalukkaat sai opiskella rauhassa oman tasonsa mukaan. Nykyisin teeskennellä, että kaikille annetaan samat tiedot, taidot ja valmiudet jatko-opiskeluun. Näinhän ei ole. Sitä alle kutosen amismatskua ei opiskelu kiinnosta nytkään ja pilaavat muittenkin kehittymisen, koska opettaja joutuu koko ajan huomioimaan heidät.
Tasokurssit olivat vasta ylä-asteella eli ala-aste mentiin isoissa luokissa ihan kokonaan. Ja ainakin meillä mentiin yläasteellakin eri ryhmiin vain noissa muutamassa tasoryhmäaineessa, muuten oli luokassa kaikki ihan sekaisin. Ei siis ollut erikseen mitään luokkia tiettyjen tasoryhmien oppilaille.
No meidän koulussa a ja b luokilla oli suppeat kurssit ja keskitason valinneet ja c- f luokilta löytyi keskitaso ja laajat kurssit valinneet. A ja b luokilla oli kaikki häiriköt.
Milloin opettajan työ on ollut vain pelkkää opettamista, kun OAJ määrittelee sen näin
"Opettajan tehtävänä on tukea ja edistää lasten, nuorten ja aikuisten kasvua, oppimista ja osaamisen kehittymistä. Opettaja tukee yksilöiden kasvua itsenäisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot toimia muuttuvissa toimintaympäristöissä."
Ja toisekseen, milloin koulussa on ollut yhtä pienet ryhmäkoot kun nykyään?
Esim. 90-luvun lopussa 2000-luvun alussa lapseni koulussa oli hänen luokallaan 34-36 oppilasta ja menestyi erinomaisesti, eikä ollut järjestyshöiriöitä ja oppilaat puhuivat äidinkielenään viittä eri kieltä ja taustat oli hyvin erilaiset. Tosin opettajana oli miesope, joka hallitsi oman työnsä. Lapset teki jopa läksyt koulussa, kun opettaja jäi tekemään omia hommia ja antoi tarvittaessa apua oppilaille.
Miksi jotkut opet ei vaihda alaa, vaan pitävät kiinni työstään kynsin ja hampain. Omassa kunnassa kun on opettajan virka auki, tulijoita on pilvin pimein. Ainoa asia mitä osaavat, on joidenkin opettajien jatkuva valitus.
Olisipa kiva kuulla jutussa olevasta miesopesta vuoden päästä, miten helppoa se myyntityö oli?
Ylläri että alanvaihtajat tai sitä suunnittelevat on miehiä, he kun pääsevät takaisin opeuralle milloin tahansa. Toista se on naisopettajilla jotka saavat kärvistellä vuosia työttömyyden ja pätkätöiden kanssa ennen vakipaikkaa.
Tuo häiriköinti ja väkivalta on pahinta.