En minä kykene töihin
Masennusta ja ahdistusta ja unettomuutta ja kaikkea. Ja minkä hemmetin takia ne haastattelut pitää sopia AINA AAMUKSI? Ei siinä kehtaa alkaa sanomaan, että tuo on aivan liian aikaisin, iltapäivällä vasta sopii 😴
Kommentit (24)
Töihin siis pitäis mennä. Klo 20 puolikas unilääke ja sänkyyn. Eiköhän uni tule 21 ja sitten pirteenä ylös klo7. Ilalla olet tietty laittanut vaatteet valmiiksi. Etköhän ehdi sinne haatatteluun ajoissa.
Pelottaa ja mietit miten sen voisi laistaa. Menet duuniin. Otat sen lääkärin määrämän masennus/ahdistus lääkkkeen. Viikonpäästä menee jo rutiinilla.
On niitä masennuksia ollut aina, mutta sosiaalietuuksia ei ollut. Oli pakko mennä töihin. Yksinhuoltajana neljälle lapselle meni kyllä tiukille. Loppukuussa kaurapuuroa ja marjasoppaa. Kolmivuortyö tehtaassa ei ollut herkkua 40vuotta tuli tehtyä.
Nyt isomummona näille nykyihmisille olen huomannut, että tukena joudun olemaan vieläkin.
Tuntuu elämä olevan liian vaikeaa, kun täytyis ottaa sitä vastuuta itsestään. Onko liian helppoa, liian paljon aikaa ajatella pöhlöjä, vai mikä?
Noh, muutamia sattumia lukuunottamatta kaikki on omaa syytä ja kiinni itsestä. Muun väittäminen on vain valitusta.
Jos sinulla on masennus, eikä laiskuus, niin suosittelen edes yrittämään yrittämään. Jos saisit arkeesi rutiinia, niin loisi jo pohjaa elämälle.
Syöt lääkkeitä? Pitäisikö sinun tarkastuttaa annos/lääke lääkärilläsi? Onko sinulla mahdollisuutta terapiaan?