Outo purkaus aikuiselta tyttäreltä tänään pitkän kiukuttelukauden jälkeen

Oletko autisti, kun et tajua mistä tuossa on kyse?

Miksi et vain sanonut tyttärellesi että rakastat häntä ihan yhtä lailla, ei se ole muuksi muuttunut, eikä muutu. 

Tilanne ei ainakaan helpottunut, jos sanoit hänen ajatuksiaa hölynpölyksi.

Kuulostat kylmältä ihmiseltä

Tyttäresi kokee, ettei ole saanut sinulta tarpeeksi rakkautta lapsena. Tyttäresi kokee. Hänen tunteensa, hänen kokemuksensa.

Miten voit sanoa, että hänen kokemuksensa on täyttä valetta? Ei ole ihme että tyttäresi kokee noin, jos olet aina mitätöinyt häntä ja hänen kokemuksiaan tuolla tavalla. Kasvava lapsi ja ihminen ylipäätäänkin haluaa ja tarvitsee tulla vakavasti otetuksi kokemuksineen ja tunteineen, eikä otetuksi hölynpölynä.

Miksi pidät tytärtäsi vääränlaisena?

Huono provo.

MUTTA minustakin tuntuu pahalta nähdä miten äitini paapoo, hellii, kehuu ja palvoo lastenlapsiaan. Niin erilaista niiden lasten saama kohtelu on kuin minun lapsena saamani. Olin lapsena hyvin arka ja kiltti, mutta elämä oli silti ainaista käskyttämistä ja väärintekemistä äidin mielestä.

Lastenlapset saavat vaikka iskeä perintöposliinit tahallaan kiveen ja niitä vaan paapotaan ja kehutaan. Silloin kun olin itse lapsi, äiti oikein ylpeili sillä ettei kehu meitä lapsiaan koskaan.

Miksi kenestäkään tuntuu pahalta se että omia lapsia kohdellaan hyvin?

Tytär ei ole täysin itsenäistynyt jos itkee kateellisena tuollaista.

Oma sisareni sanoo aina äidilleni tuon tyylisesti.. sisareni on narsisti. Ja aivan varmasti kadehtii lastensa saamaa huomiota koska hänelle ei mikään huomio riitä.

Ja vaikka olisi omat vanhemmat kohdelleet kasvaessa millä tavalla, olkoon niin. Tytär on nyt aikuinen, vuosia tai kymmeniä vuosia on kulunut. Myös tyttären vanhemmat ovat muuttuneet ja kasvaneet. Lapsellista kun ei pääse asiasta yli.

Kuuntele nyt se tyttären kokemus, edes nyt jos et aikaisemmin pystynyt. Oma äitini ei kuuntele enkä enää jaksa yrittää sanoakaan mitään, minkä vuoksi olemme etääntyneet.

Ihanaahan se on, että isoäiti välittää lapsenlapsistaan, mutta samalla se kiertää veistä niissä haavoissa, joita äidin omassa lapsuudessaan kokemat laiminlyönnit ovat jättäneet.

Otsikko ja aloitus kyllä kertoo aika selvästi, ettei tyttären kokemus ole tuulesta temmattu. Puhut hänestä vieläkin kuin halveksitusta lapsesta. "Outo purkaus, kiukuttelukausi". Peiliin katsomisen paikka, mikäli siihen kykenet.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenestäkään tuntuu pahalta se että omia lapsia kohdellaan hyvin?

Tytär ei ole täysin itsenäistynyt jos itkee kateellisena tuollaista.

Oma sisareni sanoo aina äidilleni tuon tyylisesti.. sisareni on narsisti. Ja aivan varmasti kadehtii lastensa saamaa huomiota koska hänelle ei mikään huomio riitä.

Ja vaikka olisi omat vanhemmat kohdelleet kasvaessa millä tavalla, olkoon niin. Tytär on nyt aikuinen, vuosia tai kymmeniä vuosia on kulunut. Myös tyttären vanhemmat ovat muuttuneet ja kasvaneet. Lapsellista kun ei pääse asiasta yli.

Hänellä ehkä aukeaa vanhat haavat, kun muistaa itsensä siinä iässä mitä oma lapsi nyt on. Ne on tunnepuolen juttuja, kun on jäänyt vaille lapsena, näin ne heijastuu sitten aikuisuuteen.

Ja ehkä joku muu teidän perheessä on se narsisti kuin siskosi, sinä ainakin kuulostat empatiakyvyttömältä ja tunteettomalta.

Odota vaan aloittaja, kun se lapsenlapsesi kasvaa, hän alkaa huomata, miten rumasti kohtelet hänen äitiään, ja ei ehkä sitten halua olla enää kanssasi tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenestäkään tuntuu pahalta se että omia lapsia kohdellaan hyvin?

Tytär ei ole täysin itsenäistynyt jos itkee kateellisena tuollaista.

Oma sisareni sanoo aina äidilleni tuon tyylisesti.. sisareni on narsisti. Ja aivan varmasti kadehtii lastensa saamaa huomiota koska hänelle ei mikään huomio riitä.

Ja vaikka olisi omat vanhemmat kohdelleet kasvaessa millä tavalla, olkoon niin. Tytär on nyt aikuinen, vuosia tai kymmeniä vuosia on kulunut. Myös tyttären vanhemmat ovat muuttuneet ja kasvaneet. Lapsellista kun ei pääse asiasta yli.

Kai tajuat että sisaresi narsismi on syntynyt kaltoinkohtekun tuloksena.

Juu. Meidänkin äiti ei ymmärrä, että keskittyi äitinä olemisen sijaan itseensä ja työhön. Meille oli todella ilkeä.

Olet kyllä täysin epäaito. Esitätkö hyvää mummoa, jotta lapsenlapsesi pitää sinusta? Ei siten, että sinä antaisit hänelle mitään.

Tyttäresi oletkin sitten jättänyt täysin huomiotta ja näin lapsenlapsen kautta vielä kostat.

Mikä teitä vaivaa? Terveet ihmiset muuttaa mahdollisimman kauas toisistaan, jos ovat sukulaisia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenestäkään tuntuu pahalta se että omia lapsia kohdellaan hyvin?

Tytär ei ole täysin itsenäistynyt jos itkee kateellisena tuollaista.

Oma sisareni sanoo aina äidilleni tuon tyylisesti.. sisareni on narsisti. Ja aivan varmasti kadehtii lastensa saamaa huomiota koska hänelle ei mikään huomio riitä.

Ja vaikka olisi omat vanhemmat kohdelleet kasvaessa millä tavalla, olkoon niin. Tytär on nyt aikuinen, vuosia tai kymmeniä vuosia on kulunut. Myös tyttären vanhemmat ovat muuttuneet ja kasvaneet. Lapsellista kun ei pääse asiasta yli.

Meillä jokaisella on vain yksi lapsuus.

En usko, että aitoa rakkautta kykenet lapsenlapsellesi antamaan, jos et sitä edes omalle lapsellesi kyennyt. Ehkä ostelet asioilla ja kokemuksilla lapsen rakkautta, mutta aitoa tunneyhteyttä ei ole. Narsismi on sellaista.

Tuosta sopastasi kärsii kaikki.

Kerro lisää tyttärestäsi, ap?

Joku ihmetteli, miten se voi haitata, että omaa lasta kohdellaan hyvin. Mutta eihän se itsessään haittaa, vaan se, että jos on itse saanut osakseen kylmää kohtelua lapsena ja todennut, että noh mun äitini vaan on tuollainen, niin sattuuhan se kun näkee, että äiti olisi kyllä osannut olla toisenlainen jos olisi halunnut. Jolloin tulee tunne, että miksi minä en ansainnut hyvää kohtelua, minussako vika?

Vastaakohan tähän velat... tuntuu kovin omituiselta, että kadehtii omaa lastaan. Itse en ole todellakaan huomiota vailla äidiltäni.

Outo purkaus ?? Ejakuloiko se vai mitä ?