Lue keskustelun säännöt.
Kalastajan vaimo - ihana tyyppi, mutta miten hän uskaltaa kertoa elämästään niin avoimesti?
03.08.2019 |
On hän kovin inspiroiva ja karismaattinennkin. Olen miettinyt kuitenkin, että hän aika avoimesti puhuu kaikesta blogissaan.
Kommentit (1199)
En kyllä itse uskaltaisi suppailla meressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itse uskaltaisi suppailla meressä.
Mitä? Miksi ihmeessä et??
Meressä suppailu juuri onkin hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihana nainen ja kivan tuntuinen uus mies. se vanha ei oikein napannut. Vähän itsekkään ja yksinkertaisen oloinen oli se eksä.
Tuo viimeinen lause on se kuva minkä Johannasta sain silloin kun blogia vielä vilkuilin. Erosähellysten jälkeen en ole enää sivulle eksynyt - ja niin taisi tehdä aika moni muukin, mitä avlla olen oppinut blogin seuraajamääristä.
Oikeasti toivoisi noiden blogistien pohtivan hieman enemmän tuon "helpon rahan" vaikutusta omaan persoonaan ja elämään. Lukekaapa juttu Eeva Kolun elämästä:
https://www.hs.fi/elama/art-2000006057802.html
Kannattaako ihan oikeasti myydä elämänsä aika halvalla jos siitä saa rahan lisäksi palkinnoksi haveksuntaa ja feikin tunteen? Ja mitä muuta voi elämästään tuntea jos keskellä hankalimpia eämänvaiheita pohtii kuinka asian kertoo blogissaa, millaisia kuvia ja millaista kaupallista yhteistyötä? Valitettavasti noita JOhannan kaltaisia höttöpäitä on paljon, eivät oikeasti ajattele mitä tekevät itselleen ja läheisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletteko te pilkkaajat että J oikeasti huvikseen erosi? Olisi pitänyt jatkaa vanhassa suhteessa vaikka voi itse huonosti siinä?
Nyt hänellä on kumppani jolla on aikaa ja rakkautta annettavaksi.
Mahamakkarankin saanut. Koville ottaa.
En tajua miksei vaihda blogin nimeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa oikein kiinnikin, kriisiä pukkaa.
Kyllä blogin nimi on loukkaus exää ja nyxää kohti, lapsia myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tärkeintä on olla onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Saa oikein kiinnikin, kriisiä pukkaa.
Joka ikinen kesä on tämä sama aihe käsitelty. Ja jatko-osat seuraa samalla tavalla kuin aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä miksi sen piti mennä avautumaan ja pilata blogi.
Seurasin sen blogia juurikin siistä syystä, että se eli niin kuin unelmaa. Olisi vaan pitänyt eron salassa tai maininnut siitä vain muutaman rivin ja tämän nyxän pois blogista. Niin ainakin minä olisin jaksanut seurata blogia vielä vaikka kuinka pitkään.
Ketä kiinnostaa jonkun eronneen elämä? Ei siinä enää ole mitään unelmaa.
Blogissa oli juurikin hyvää neuleet ja neuleohjeet, diy-jutut ja sisustus, puutarha -ja luontokuvat. Sitten vain alkoi tulla näitä yhteistyökuvioita liikaa, kylppärinkaapit täyttyi purnukoista ja mekkojen ja kenkien määrä kasvoi. Silloin, kun jotakin ihanaa vaatetta vielä toivoi ja sitä joutui odottamaan oli blogissa sellaista leikkimökkimäistä unelmaa.
Töitä tehtiin vain vähän ja mies osallistui paljon kotitöihin, omaa aikaa blogille ja liikunnalle oli enemmän kuin suomalaisella kanssasisarellaan ikinä. Se teki blogista unelmaa, kiirettömyys, vähäinen matkustelu ja pikkukylässä asuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Blogissa oli juurikin hyvää neuleet ja neuleohjeet, diy-jutut ja sisustus, puutarha -ja luontokuvat. Sitten vain alkoi tulla näitä yhteistyökuvioita liikaa, kylppärinkaapit täyttyi purnukoista ja mekkojen ja kenkien määrä kasvoi. Silloin, kun jotakin ihanaa vaatetta vielä toivoi ja sitä joutui odottamaan oli blogissa sellaista leikkimökkimäistä unelmaa.
Töitä tehtiin vain vähän ja mies osallistui paljon kotitöihin, omaa aikaa blogille ja liikunnalle oli enemmän kuin suomalaisella kanssasisarellaan ikinä. Se teki blogista unelmaa, kiirettömyys, vähäinen matkustelu ja pikkukylässä asuminen
Mulle blogi oli sellainen hyvan mielen paikka kauniine kuvineen. Blogin kautta valittyi rauhallinen ja aina samana toistuva arki, vahan toita, leppoisaa tyota, paljon aikaa neuloa ja kirjoittaa blogia ja lukea kirjoja, lenkkeja meren rantaan, ruokaohjeita, miehella aikaa laittaa ruokaa perheelle. Oma arki oli ylipitkia tyopaivia, vastuun kantamista ja liian vahaista omaa aikaa ja miehellani sama, yhteista aikaa ei juuri ollut. Silloista elamaamme kuvasi hektisyys ja raataminen. Mutta arjen unelmaa elettiin Norjan rannalla jossa kaikki oli toisin, aika kulki siella hitaammin, parhaan ystavan luona yovyttiin perheen voimin usein. Sellainen blogi oli silloin kun sita viela luin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Blogissa oli juurikin hyvää neuleet ja neuleohjeet, diy-jutut ja sisustus, puutarha -ja luontokuvat. Sitten vain alkoi tulla näitä yhteistyökuvioita liikaa, kylppärinkaapit täyttyi purnukoista ja mekkojen ja kenkien määrä kasvoi. Silloin, kun jotakin ihanaa vaatetta vielä toivoi ja sitä joutui odottamaan oli blogissa sellaista leikkimökkimäistä unelmaa.
Töitä tehtiin vain vähän ja mies osallistui paljon kotitöihin, omaa aikaa blogille ja liikunnalle oli enemmän kuin suomalaisella kanssasisarellaan ikinä. Se teki blogista unelmaa, kiirettömyys, vähäinen matkustelu ja pikkukylässä asuminen
Mulle blogi oli sellainen hyvan mielen paikka kauniine kuvineen. Blogin kautta valittyi rauhallinen ja aina samana toistuva arki, vahan toita, leppoisaa tyota, paljon aikaa neuloa ja kirjoittaa blogia ja lukea kirjoja, lenkkeja meren rantaan, ruokaohjeita, miehella aikaa laittaa ruokaa perheelle. Oma arki oli ylipitkia tyopaivia, vastuun kantamista ja liian vahaista omaa aikaa ja miehellani sama, yhteista aikaa ei juuri ollut. Silloista elamaamme kuvasi hektisyys ja raataminen. Mutta arjen unelmaa elettiin Norjan rannalla jossa kaikki oli toisin, aika kulki siella hitaammin, parhaan ystavan luona yovyttiin perheen voimin usein. Sellainen blogi oli silloin kun sita viela luin.
Tuo on kalastajan elämää ja ex-vaimon elämä on ihan jotain muuta.
Muutaman vuoden päästä kalastajan vaimo on keskiäkäinen unohdettu somepersoona.
Bloggaaja taitaa olla jo 40, eli ei häntä helposti unohdeta.
Olen varmasti suurin bloggaajan kritisoija siitä miten hän hoisi eron julkisuuden, noin ei vain tehdä jos omaa sydämensivistystä, mutta silti nautin hänen blogista nyt kun tilanne on rauhoittunut ja kalastaja on päästänyt vierelleen ihmisen joka vaikuttaa hänelle sopivalta.
Toivon että molemmat tulevat onnellisiksi ja toivon että bloggaaja löytää sen ilon elämäänsä joka aiemmin blogista välittyi, muttei unohda sitä slaavilaista piirrettä itsessään jolla on oikeus ja taipumus toisinaan tuntea melankoliaa ja haikeutta, sillä siihen meidän suomalaisten naisten on helppo samaistua. Ei norjalaiseen tekopirteyteen, vaan aitoon tuntevaan ihmiseen <3
Tuskinpa kalastajan vaimo unohtuu, koska hän on niin kauan bloggaillut. Ja tuntuu olevan kiinnostava ja ehkä kateuttakin herättävä henkilö, koska uusia ketjuja syntyy ja niissä on sivukaupalla melko kirpeitäkin kommentteja.
Missä kv pyllistelee kameralle? En löytänyt.
Ketju on lukittu.
Mitenniin ei ole mukava? Olen pettynyt jos ei ole niin mukava miltä vaikuttaa. Tosin eihän kukaan kaikkia miellytä eikä tarvikaan. Minä ainakin pidän hänen jutuista. Helppo samaistua aidon tuntuiseen ihmiseen, joka ainakin yrittää olla ystävällinen.