Lue keskustelun säännöt.
Älkää ihmiset tehkö lapsia muiden hoidettavaksi!
02.08.2019 |
Että ottaa päähän miehen sisarukset, jotka useamman kerran viikossa hoidettavat lapsia iäkkäillä vanhemmillaan. Aivan käsittämätöntä touhua. Isoisällä vielä ollut infarkti vastikään. Miten toiset kehtaa?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä neuvo: Älkää hankkiko lapsia, kun heidän hoitaminen on niin vaikeata. Ennen lastentekoa lainatkaa ystäviltänne pari lasta koehoitoon vaikka pariksi viikoksi niin tiedätte, onko teistä vanhemmiksi. Sama juttu, jos hankkii ensimmäisen koiran
Plaaplaa vanhs kukunut provo kommentti.
Olen hoitanut lapseni 365 päivää vuodessa jo kahdeksan vuoden ajan. Jos kerran, siis jumaliste YHDEN KERRAN tämän kahdeksan vuoden aikana olisin toivonut tai tarvinut apua, niin se on sun mielestä lsten hoidattamista muilla.
Tämän kommentin viljelijät ovat poikkeuksetta IHAN AINA niitä jotka itse kärräävät lapset mummolaan joka viikonloppu.
Joten HAH mikä paskakommentti jonka sisältöarvo tasan nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla monessa perheessä vaiettuna ongelmana. Yksi sisaruksista "omii" isovanhemmat kokonaan ja hoidattaa lapsensa heillä jatkuvasti. Muut hyvä jos kehtaavat käydä kylässä, koska ovat huolissaan isovanhempien jaksamisesta. Joko omien luonteenpiirteidensä tai sen oman lapsen nykyisten tai menneiden ongelmien takia eivät isovanhemmat kehtaa kieltäytyä, vaikka eivät jaksaisikaan.
Miksi isovanhemmat antavat sen mennä tuohon pisteeseen? Miksi niin räikeästi suosivat jonkin lapsia tai ottavat pitkin hampainkin hoitoon? Toiselle sanovat ei mutta toiselle eivät uskalla/halua sanoa? Miksi näin? Voisiko joku isovanhempi vastata?
Joku lapsista on niin kiva, että hänen kanssaan on mukava viettää aikaa. Lapsi ei pelkästään tuo lapsenlapsia hoitoon, hän on kiinnostunut vanhemmistaan ja näiden tekemisistä, auttaa omalta osaltaan, antaa vanhemmille tunteen siitä, että nämä ovat riittävän hyviä lapsenhoitajia, mukana ei tule ohjekirjaa siitä, mitä lastenlasten kanssa saa tehdä ja mikä on kiellettyä.
Kaikki ihmissuhteet ovat kaksisuuntaisia.
Olet väärässä. Kyse on suosikkilapsi asetelmasta ja tämä on syntynyt jo siellä lapsuudessa. Eli syy miksi isovanhemmat auttaa vain yhtä lastaan on se että tämä oli lapsena jo ”rakkain ja tärkein”.
Mulla esim vanhempieni kaikki apu, aika, raha ja tuki menee lapsettomalle sisarukselle. Tämä ei ole todellakaan kiva ja mulava, vaan huutaa ja kiukuttelee vanhemmilleni ja haukkuu heitä.Minä olen kotelias, avulias ja mukava ja aina hyvin käyttäytyvä ja mulla on kivat lapset. Silti perheeni on aivan yhdentekevä eikä vanhemmat välitä minusta yhtään.
Kuvio oli lapsuudessa jo sama.
Itse en ole koskaan ollut se suosikki lapsi vaan pikemmin se joka vanhemmat ovat uskoneet pärjäävän omillaan. Ennen lasten syntymää vain satuttiin muuttamaan lähelle isovanhempia, isovanhemmilla oli aikaa hoitaa lapsia. Tottakai tuo aika näkyy edelleen myös isovanhempien lasten välisessä suhteessa, molemmin puolin ovat toisilleen tärkeitä. Suosikki lasta minusta ei edelleenkään ole tullut, pikemmin nykyisin se vanhempieni vanhuuden turva johtuen edelleen siitä että asun lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ei oo koskaan ollu anoppilassa hoidossa ihan siitä syystä, että eivät ole pyytäneet saada hoitaa eivätkä ole osoittaneet mitään mielenkiintoa lapsiamme kohtaan. Lapset ovat nyt teinejä, ja heille mummo ja pappa ovat ihan ventovieraita. Äitini on joskus hoitanut yhden päivän lapsia, ja olisivatko olleet kerran yökylässä. Joten itse olen omani hoitanut. Ystävättärieni vanhemmat ja appivanhemmat ovat järjestään paljon aktiivisempia hoitamaan lapsenlapsiaan, ja joskus on kyllä tullut pala kurkkuun kun katsoo, miten lämmöllä ja rakkaudella nämä teinit mummojaan ja vaarejaan kohtelevat, ja ikävöivät heitä, jos eivät ole nähneet vähään aikaan.
Rehellinen ollakseni en ole koskaan nähnyt omia tai kavereitten teinejä ikävöimässä isovanhempiaan, jos eivät ole vähään aikaan nähneet. Ihan on muut jutut mielessä. Onko näillä kaveriettesi lapsilla omanikäistä seuraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ei oo koskaan ollu anoppilassa hoidossa ihan siitä syystä, että eivät ole pyytäneet saada hoitaa eivätkä ole osoittaneet mitään mielenkiintoa lapsiamme kohtaan. Lapset ovat nyt teinejä, ja heille mummo ja pappa ovat ihan ventovieraita. Äitini on joskus hoitanut yhden päivän lapsia, ja olisivatko olleet kerran yökylässä. Joten itse olen omani hoitanut. Ystävättärieni vanhemmat ja appivanhemmat ovat järjestään paljon aktiivisempia hoitamaan lapsenlapsiaan, ja joskus on kyllä tullut pala kurkkuun kun katsoo, miten lämmöllä ja rakkaudella nämä teinit mummojaan ja vaarejaan kohtelevat, ja ikävöivät heitä, jos eivät ole nähneet vähään aikaan.
Rehellinen ollakseni en ole koskaan nähnyt omia tai kavereitten teinejä ikävöimässä isovanhempiaan, jos eivät ole vähään aikaan nähneet. Ihan on muut jutut mielessä. Onko näillä kaveriettesi lapsilla omanikäistä seuraa?
On paljon omaikäistä seuraa ja muuta tekemistä joten eivät näe isovanhempia niin usein kuin hoidossa ollessaan siksi se ikävä välillä yllättääkin.
Miehen sisko vie kanssa kolmea mukulaansa jatkuvasti "mummolaan". Parasta on se, että menee yleensä itse mukana passattavaksi ja viettää siellä öitä niin ei tarvitse itse hoitaa lapsia.
Mieheni isä oli jo sitten viime kesänä jyrähtänyt että ei tänne tartte asumaan jäädä kun olivat olleet kesällä enemmän aikaa mummolassa kuin kotonaan.
Ovat vaan liian kilttejä, etenkin miehen äiti. Haluaa aina olla mieliksi. Sääliksi käy kun sitten lapset hyväksikäyttää vanhempiensa hyvyyttä ilmaisena lapsenhoitona yms.
Ei se aina tarkoita sitä jos joku ei uskalla sanoa että ei pysty niin se on vain sen sanojan vastuulla. Kyllä aikuisen pitää osata hoitaa omat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ei oo koskaan ollu anoppilassa hoidossa ihan siitä syystä, että eivät ole pyytäneet saada hoitaa eivätkä ole osoittaneet mitään mielenkiintoa lapsiamme kohtaan. Lapset ovat nyt teinejä, ja heille mummo ja pappa ovat ihan ventovieraita. Äitini on joskus hoitanut yhden päivän lapsia, ja olisivatko olleet kerran yökylässä. Joten itse olen omani hoitanut. Ystävättärieni vanhemmat ja appivanhemmat ovat järjestään paljon aktiivisempia hoitamaan lapsenlapsiaan, ja joskus on kyllä tullut pala kurkkuun kun katsoo, miten lämmöllä ja rakkaudella nämä teinit mummojaan ja vaarejaan kohtelevat, ja ikävöivät heitä, jos eivät ole nähneet vähään aikaan.
Rehellinen ollakseni en ole koskaan nähnyt omia tai kavereitten teinejä ikävöimässä isovanhempiaan, jos eivät ole vähään aikaan nähneet. Ihan on muut jutut mielessä. Onko näillä kaveriettesi lapsilla omanikäistä seuraa?
Minun appivanhempani hoitivat lapsiamme paljon omasta pyynnöstään, hoitoapua ei tarvittu, mutta toki annettiin hoitaa. Kyllä lapset oma-aloitteisesti viettivät aikaa heidän kanssaan myös teineinä ja aikuisina hoitivat kauppa- ja lääkeasioita, siivouksia jne. Nyt molemmat ovat kuolleet, tyttäreni pitää kunnia-asianaan, että hauta on aina kauniisti laitettu ja hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Uskovat he toki, olisin ehtinyt ja varsinkin jaksanut, minulle puhkesi eläkkeelle jäätyäni lievä masennus, joten ylimääräistä ei nyt jaksa. Toki lapsia hoidan, mutta viikoittaiseen en jaksa sitoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Uskovat he toki, olisin ehtinyt ja varsinkin jaksanut, minulle puhkesi eläkkeelle jäätyäni lievä masennus, joten ylimääräistä ei nyt jaksa. Toki lapsia hoidan, mutta viikoittaiseen en jaksa sitoutua.
Mikä tuossa sitten aiheuttaa ongelman. Pojan perhe haluaa mutta ymmärtää että se ei nyt ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Uskovat he toki, olisin ehtinyt ja varsinkin jaksanut, minulle puhkesi eläkkeelle jäätyäni lievä masennus, joten ylimääräistä ei nyt jaksa. Toki lapsia hoidan, mutta viikoittaiseen en jaksa sitoutua.
Mikä tuossa sitten aiheuttaa ongelman. Pojan perhe haluaa mutta ymmärtää että se ei nyt ole mahdollista.
No he joutuvat nyt miettimään kuviot uusiksi, ei se nyt mikään ongelma ole, kunhan mainitsin, että näin käy, kun lapset tehdään yhä vanhempana, ne mummat ja vaaritkin on tietysti vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Uskovat he toki, olisin ehtinyt ja varsinkin jaksanut, minulle puhkesi eläkkeelle jäätyäni lievä masennus, joten ylimääräistä ei nyt jaksa. Toki lapsia hoidan, mutta viikoittaiseen en jaksa sitoutua.
Mikä tuossa sitten aiheuttaa ongelman. Pojan perhe haluaa mutta ymmärtää että se ei nyt ole mahdollista.
No he joutuvat nyt miettimään kuviot uusiksi, ei se nyt mikään ongelma ole, kunhan mainitsin, että näin käy, kun lapset tehdään yhä vanhempana, ne mummat ja vaaritkin on tietysti vanhempia.
Joskus sitä joutuu miettimään kuviot uusiksi vaikka olisi nuorempikin. Niin olen joutunut itsekin. Lapset on saatu suht vanhoina ja molempien vanhemmat ovat jo yli 7kymppisiä mutta silti hoitavat lapsia ajoittain, lasten olessa alle kouluikäisiä enemmänkin kuin nykyisin.
Kertokaan nyt oikeasti miksi minun tai mieheni vanhemmat ei voisi tai saisi hoitaa lapsiani. Tai miksi en olisi saanut tehdä lapsia jos isovanhemmat heitä hoitaa säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei asia minulle sinänsä kuulu muuta olen kyllä välillä ihmetellyt samaa. Lapsi saattaa olla isovanhemmilla jopa enemmän hoidossa kuin omilla vanhemmillaan, vaikka kumpikaan vanhemmista ei ole töissä ja molemmat isovanhemmat ovat.
Kuulostaa siltä, että on lasten etu olla isovanhempien kanssa paljon... Ehkä isovanhemmat tietävät tämän myös.
Meitä olisi työttömiä tähän hommaan paljon.
Valtio voisi keksiä miten palkka maksetaan. Esim. Verottomana 5€/h perheeltä ja 6€/h valtiolta.
Vierailija kirjoitti:
Meitä olisi työttömiä tähän hommaan paljon.
Valtio voisi keksiä miten palkka maksetaan. Esim. Verottomana 5€/h perheeltä ja 6€/h valtiolta.
Tuskin antaisin lapsiani sinulle hoitoon vaikka siitä maksettaisiin minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ongelma pahenee kun lapset tehdään entistä vanhempina, olen 65-vuotias, poikani perhe toivoi, että ottaisin heidän kaksi poikaansa hoitoon 2 pvää/vko. En jaksa.
Olisitko ehtinyt nuorempana? Et halua pojalle sanoa että et jaksa? Vai eikö hän usko?
Uskovat he toki, olisin ehtinyt ja varsinkin jaksanut, minulle puhkesi eläkkeelle jäätyäni lievä masennus, joten ylimääräistä ei nyt jaksa. Toki lapsia hoidan, mutta viikoittaiseen en jaksa sitoutua.
Mikä tuossa sitten aiheuttaa ongelman. Pojan perhe haluaa mutta ymmärtää että se ei nyt ole mahdollista.
No he joutuvat nyt miettimään kuviot uusiksi, ei se nyt mikään ongelma ole, kunhan mainitsin, että näin käy, kun lapset tehdään yhä vanhempana, ne mummat ja vaaritkin on tietysti vanhempia.
Joskus sitä joutuu miettimään kuviot uusiksi vaikka olisi nuorempikin. Niin olen joutunut itsekin. Lapset on saatu suht vanhoina ja molempien vanhemmat ovat jo yli 7kymppisiä mutta silti hoitavat lapsia ajoittain, lasten olessa alle kouluikäisiä enemmänkin kuin nykyisin.
Kuten sanoin minäkin hoidan, pointti oli se, että enemmän olisin jaksanut nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaan nyt oikeasti miksi minun tai mieheni vanhemmat ei voisi tai saisi hoitaa lapsiani. Tai miksi en olisi saanut tehdä lapsia jos isovanhemmat heitä hoitaa säännöllisesti.
Totta kai saavat, jos oikeasti haluavat ja jaksavat. Ongelma siitä tulee vasta, jos he kokevat hoitamisen liian raskaaksi, mutta eivät kehtaa tai osaa sanoa asiasta ja heitä käytetään hyväksi. Onhan isovanhemmilla kuitenkin omakin elämä ja oma parisuhde ja oma koti hoidettavana ja monella jo terveyshuoliakin.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaan nyt oikeasti miksi minun tai mieheni vanhemmat ei voisi tai saisi hoitaa lapsiani. Tai miksi en olisi saanut tehdä lapsia jos isovanhemmat heitä hoitaa säännöllisesti.
Eiköhän tärkein ole isovanhempien oma tahto ja se ettei heitä painosteta mitenkään, ja jos kieltäytyvät, rangaista, esim. siten, ettei lapsia viedä edes kylään.
Itsellä kaveri, jonka lapsi päiväkodissa (vanhemmat pitkäaikaistyöttömiä) ja lapsi on silti 1-2 kertaa viikossa hoidossa/yökylässä isovanhemmillaan. Vanhemmat eivät kuulemma muuten jaksa olla lapsen kanssa. Nyt suunnittelevat pikkusisarusta tälle, koska ikä lastentekoon alkaa tulla vastaan.