Lue keskustelun säännöt.
Ikääntyvä vaari ja uudelleen puhjenneet sotatraumat, saa jo sen luokan pelkokohtauksia etten voi olla enää omaishoitaja
02.08.2019 |
Olen hoitanut vaariani kotonani nyt viitisen vuotta. Ensimmäiset neljä menivät suht hyvin, pieniä kiukutteluja lukuun ottamatta.
Nyt vaari on alkanut nähdä unia sodasta, jossa oli nuorena miehenä. Ja lisäksi jonkinnäköisiä valveunia tms. Saattaa alkaa huutaa hulluna jos vaikka mediheli menee taivaalla, tai näkee poliiseita/palomiehiä.
Minä olen viimeisilläni raskaana ja hermo ei enää kestä. Vaari herää 4-6 kertaa yössä, joskus omaan huutoonsa, joskus painajaisiin. Usein myös laskee alleen näissä tilanteissa. Mitään vaippaa/patjan suojusta ei suostu käyttämään.
Olenko kamala ihminen jos ehdotan vaarille hoitokotiin menoa? Rahaa hänellä kyllä on.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Olet kyllä ap.n lisäksi sitten harvinaista lajia. Hyvin harva hoitaa omaisiaan.
Ja kummatkohan on parempia, nämä jotka hoitavat ja pitävät huolta omaisistaan vai nämä jotka hylkäävät omaiset sitten kun heille tulee vuorostaan tarve saada apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
Ei se kauan ehdi inhota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
Ei se kauan ehdi inhota.
Joo ei. Sen aikaa että hoitokoti on saanut vaarin tilit tyhjättyä. Sitten mies on ajettu sänkyhuumauksella niin huonoon kuntoon, että jokin keuhkokuume tms. vie. Sitten jälkikäteen vielä kiitellään "Hyvästä hoidosta" kun ei tajuta mihin helvettiin omainen on viety.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.
Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Yhteiskunta ei ainakaan osallistu silloin hoitoon eurollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Sinulla on ilmeisesti tuosta tarkempaa kokemusta joten kerro toki lisää miten olet hylännyt läheisesi joka pärjäisi vielä kotonakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Sehän olisikin kätevää kun kaikki ovet olisivat auki ja dementikot pitkin kyliä tai kotoa haettaisiin jokainen omilla jaloilla kulkeva täysjärkinen hoitokotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Yhteiskunta ei ainakaan osallistu silloin hoitoon eurollakaan.
Mutta sitten osallistuu kun ihminen on liikuntakyvytön. Ja sänkyyn jäädytetty on sitä hyvin pian. Ja muutenkinhan siinä ryöstetään vanhuksen eläkkeet ja rahat, joten hoitolaitos kyllä saa omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei ainakaan sitten aikanaan lapset tai lastenlapset hoida! Olen tehnyt heille selväksi etten sellaista odota enkä toivo! Mä en todellakaan tule onnelliseksi ajatuksesta että mulle niin rakkaat ihmiset joutuisivat käyttämään vuosikausia vanhasta, mahdollisesti monisairaasta dementoituneesta äidistään/ mummostaan huolehtimiseen! Työskentelen itse hoivakodissa, joten tiedän miten raskasta hommaa se on. Mutta minä saan siitä palkkaa ja työvuorokin loppuu aina aikanaan! Lisäksi puitteet on optimaaliset ja esteettömät hoidon helpottamiseksi, ja on työkavereiden tuki ja lääkärin konsultaation mahdollisuus aina tarvittaessa. Kotona työ on vuorotonta ilman hetken taukoa! Muuta elämää ei voi vaatia ketään laittamaan tauolle vuosikausiksi. Mun mielestä on itsekästä laittaa omat lapset ja lapsenlapset tilanteeseen jossa joutuvat uhrautumaan tai potemaan huonoa omaatuntoa siitä että laittavat vanhuksensa hoitoon. Minä olen elänyt hyvän elämän, ja mielelläni jatkan sitä niin pitkään kuin itse pystyn itsestäni huolehtimaan, tai pärjään erilaisten palveluiden turvin kotona. Mutta jos ja kun tulee aika ettei näin enää ole, minut PITÄÄ laittaa hoivakotiin!
Vaarin lapset ovat jo huonokuntoisia eli liki 80v. Ja sinä olet nuori ja raskaana. Iät eivät oikein täsmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Sinulla on ilmeisesti tuosta tarkempaa kokemusta joten kerro toki lisää miten olet hylännyt läheisesi joka pärjäisi vielä kotonakin.
Kuten kirjoitin, niin vaari kävi viikon kokeilemassa ja tuli sitten takaisin. Ei hylätty, vaan autettiin kotiin ja hieman ostettiin ulkopuolista apua.
Jos olet oikeasti omaishoitaja olet varmasti kuullut intervallihoidosta ja sinulle kuuluvista vapaapäivistä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ainakaan sitten aikanaan lapset tai lastenlapset hoida! Olen tehnyt heille selväksi etten sellaista odota enkä toivo! Mä en todellakaan tule onnelliseksi ajatuksesta että mulle niin rakkaat ihmiset joutuisivat käyttämään vuosikausia vanhasta, mahdollisesti monisairaasta dementoituneesta äidistään/ mummostaan huolehtimiseen! Työskentelen itse hoivakodissa, joten tiedän miten raskasta hommaa se on. Mutta minä saan siitä palkkaa ja työvuorokin loppuu aina aikanaan! Lisäksi puitteet on optimaaliset ja esteettömät hoidon helpottamiseksi, ja on työkavereiden tuki ja lääkärin konsultaation mahdollisuus aina tarvittaessa. Kotona työ on vuorotonta ilman hetken taukoa! Muuta elämää ei voi vaatia ketään laittamaan tauolle vuosikausiksi. Mun mielestä on itsekästä laittaa omat lapset ja lapsenlapset tilanteeseen jossa joutuvat uhrautumaan tai potemaan huonoa omaatuntoa siitä että laittavat vanhuksensa hoitoon. Minä olen elänyt hyvän elämän, ja mielelläni jatkan sitä niin pitkään kuin itse pystyn itsestäni huolehtimaan, tai pärjään erilaisten palveluiden turvin kotona. Mutta jos ja kun tulee aika ettei näin enää ole, minut PITÄÄ laittaa hoivakotiin!
Muu elämä pitää laittaa tauolle vuosikausiksi myös kun ihmiset tekee lapsia. Ei tämä sen kummempaa ole. Mutta tämä on toki ok teillä kun itse niin haluat. Ap:n tapauksessa vaari ei tuota halua, koska ap arvelee saavansa vaarin vihat jos joutuu laitokseen. Eli eri tilanteet, ei voi verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Tänä päivänä palvelukotiin ei edes pääse jos on siinä kunnossa että pääsee ulkoilemaan ilman apuja.
Käytännössä kuitenkin aika harva hylkää vanhusta. Kyllä omaiset auttavat heitä liikkumaan tai ulos. Kotilomia voisi olla toki enemmänkin mutta eihän tilat kotona useinkaan ole sellaisia että hoito vuoteeseen hoidettavana tai pyörätuolilla liikkuvana onnistuu. Harva myöskään jaksaa 24/7 vahtia karkailevaa muistisairasta joka on lähdössä "kotiin" kymmeniä kertoja päivässä.Kyllä pääsee jos vaan on paikka vapaana. Ja sehän idea tuolla onkin, että kun "jäädytetään" henkilö sänkyyn niin kohta se ei sieltä kykene nousemaan edes avustettuna. Ja silloin ei tarvitse kävelyttää käytävällä, käyttää pesulla tai ulkoiluttaa. Ai kun helppoa ja papalle vaan pilleri huuleen!
Paikkoja on vapaan ehkä niissä yksityisissä hoitokodeissa joihin ei maksusitoumuksia saa. Muuten paikkoihin on tarkat kriteerit toimintakyvystä ja silloinkin vaikka ne täyttyisi kuukausien jonot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaarisihan on tosiaan jo liki satavuotias. Sopivan hoitokodin metsästys. Pystytkö sinä hoitamaan asiaa enää? Onko ketään muuta joka voisi sen tehdä? Lääkäriin pitäisi päästä, mahdollinen demontia ja sen vaikutus psyykeen.
Veljeni lupasi hoitaa asian. Mutta voin kuvitella kuinka vaari inhoaa minua loppu ikänsä jos hänet laitetaan laitokseen.
Ap
On syytäkin inhota. Mieti vähän asiaa vaarin kannalta!
Hänet laitetaan sänkyyn ja huumataa lääkkeillä sinne. Pestään sänkyyn ehkä kerran viikossa. Tarpeet tehdään vaippaan. Ulos pääsee sitten kun ruumisautoa vie. Jaloittelemaan ei nosteta, niin se on kuukausi ja ei enää pystyisikään. Tuon ikäisellä liikuntakyky häviää hetkessä kun sitä ei käytä.
Mutta mikä positiivista, niin ei teille hylkääjille mitään perintöäkään jää kun hoitokoti kuppaa ja ryöstää kaiken pois. :)
Kuka käskee hylätä vanhuksen "laitokseen". Ei ne mitään vankiloita ole. Kyllä niistä voi ihan itse hakea läheisensä ulos. Viedä konsertteihin, kampaajalle, kahville, kotilomalle vaikka yöksi. Kukaan ei myöskään estä sitä et voisi kävelyttää vaaria hoitokodissa samoin kuin kotona kotona.
Mutta näin se käytännössä on. Jos vanhus viedään hoitokotiin, niin se viedään sinne hylättäväksi. Ja ihan käytännön kannaltakin on paljon kätevämpää ulkoilla ja touhuta vanhuksen kanssa kun se on siinä kotona, kuin että lähdet jonnekin paikkaan A, teette yhdessä jotain ja tulet takaisin kotiin. Vanhuksen aktiviteetit vähenee ihan oleellisesti.
Oma sotaveteraani vaarini meni tutustumaan tällaiseen paikkaan viikoksi. Selvisi että hän ei esimerkiksi päässyt ovesta ulos ilman että joku hoitaja oli mukana. Sehän olisikin näppärää, piti odottaa että hoitaja sitten muilta töiltään ehti ja sitten pikaisesti poltettiin tupakka. Ei puhettakaan että olisi lähdetty ulos katselemaan, kävelylle. Tämän viikon jälkeen sanottiin että, kiitos mutta ei kiitos. Vaarille ostettiin vähän apua kotiin ja me muut käytiin vuoronperään hänen luonaan ja hoitelemassa asioita. Sai sitten kuolla omaan kotiinsa ns. "seisovilta jaloilta".
Sehän olisikin kätevää kun kaikki ovet olisivat auki ja dementikot pitkin kyliä tai kotoa haettaisiin jokainen omilla jaloilla kulkeva täysjärkinen hoitokotiin.
Eihän tällaisia ihmisiä pitäisikään laittaa samaan hoitokotiin tai ainakaan samalle osastolle. Mutta näin vaan tehdään.
Meidän ukki on hoivakodissa, halusi sinne itse, kun jäi 88v leskeksi ja maksaa siitä kaikkineen n.3000€. Ukin eläke on n.2500€ ja loppu katetaan ukin oman asunnon vuokratuotolla. Hoitokodissa on vaikka mitä ohjelmaa, käyvät mm.teatterissa ja ukki haluaa edelleen Maksin kahvilaan iltapäiväkahville.
Olet kyllä ap.n lisäksi sitten harvinaista lajia. Hyvin harva hoitaa omaisiaan.