Lue keskustelun säännöt.
Paras kaveri pisti välit poikki, on kuulemma uupunut minuun
30.07.2019 |
Olin ihmetellyt jo aiemmin, miksei häntä tahdo saada kovinkaan usein puhelimitse kiinni, aiemmin vastasi joka päivä, mutta viime aikoina vastailut harvenivat, vastasi vain ehkä joka toinen päivä. Koskaan ei soittanut mulle takasin, yhteydenpitomme on ollut täysin minun harteillani, mutta olen ajatellut sen olevan ok, koska kaveri on joskus sanonut olevansa huono ottamaan yhteyttä ystäviinsä ja soittelemaan kenellekään.
No, kysäsin nyt sitten, kun en saanut häntä kahteen(!) päivään kiinni, että onko meillä jokin ongelma. Ja kaveri rysäytti, että on. On kuulemma uupunut minuun, eikä jaksa olla mikään "ilmainen terapeutti"? Kanssani ei myöskään kuulemma ole enää hauskaa.
Enkä kuulemma kuuntele häntä!
Että kiitos vaan :( luulin meidän olevan hyviä ystäviä, ja tosi on että olen hänelle paljon murheitani kertonut, mutta minulla on oikeasti ollut vaikeaa viime aikoina, ero ja sairastuminen, mutta eikö ystävyys ole juuri toisen tukemista?! Ja kyllä minä olen kuunnellut hänenkin murheitaan, kun on niistä kertonut. En tiedä, ystäväni on kyllä jotenkin "vahvempi" kuin minä, mutta eikö juuri silloin voisi auttaakin enemmän?
En tiedä mitä tekisin. Oltiin kuin paita ja peppu miltei 20 vuotta. Kaveri sanoi, että ei halua kokonaan välejä katkaista, mutta haluaa tauon. Tauon?? Emme me missään parisuhteessa ole! Jäänkö nytvaan muka odottamaan kiltisti, koska kaveri suvaitsee ilmoittaa tauon olevan ohi??
Kommentit (24)
Joka päivä soittelu on jo henkistä väkivaltaa. Koita vähentää yhteydenottojasi kertaan viikossa tai kertaan joka toinen viikko. Ei ihme, että ystäväsi uupui. Mun 94-vuotias äitinikään ei soita mulle joka päivä, vaikka viikottain tarvitseekin mun apuani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene kertomaan murheesi oikealle terapeutille, olet kuormittanut ystävääsi liikaa. Sano ystävällesi pahoittelut että olet väsyttänyt hänet ja että jatkossa olette yhteyksissä iloisemmissa merkeissä.
Olet vapaa tekemään ihan kuten haluat omalta puoleltasi. Ystävyys perustuu vapaaehtoisuuteen ja pitkien ystävyyssuhteiden huoltaminen on tärkeää, jos ne haluaa säilyttää.
Omien rajojen ilmaiseminen ei ole helppoa kaikille. Joskus se tulee tehtyä vähemmän hienovaraisesti kuin itse toivoisi. Ystäväsi on nyt kertonut omat rajansa. Sinäkin voit tietysti kertoa, miltä tilanne sinusta tuntuu, vaikka kirjoittamalla, jos ystäväsi ei juuri nyt jaksa puhua kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Hauska, 4/5
No "kiva" että sulla on hauskaa.
Ap
Huh. Muistin taas, mikä ihanuus ja vapaus, kun sain katkaistua kaltaiseesi kanssaihmiseen lopullisesti välit. Hankalaa se kyllä oli, ennenkuin onnistui
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö noi bestit jutut yleensä jää sinne ala-asteelle?
Kuka ihan oikeasti jaksaa päivittäistä yhteydenpitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten välinen ystävyys on upeaa.
Joka päivä soittelu ON liikaa. Kyllä uupuisin minäkin, jos joka päivä pitäisi kuunnella kaverin murheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haet hoitoa tuohon läheisriippuvaisuuteen.
Eihän tää varmaan totta ole. Sen paljastaa tuo huutomerkki, kun ei ole kahteen päivään!!! saanut kiinni. Mulla on hyviä ystäviä, enkä ole kenenkään kanssa puhunut puhelimessa joka päivä. Kuulostaa uuvuttavalta totta tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä vähän sama tilanne. Ollaan tunnettu ystäväni kanssa kauan aikaa ja oikeastaan koko aikuisiän olen ollut hänelle ns. "ilmainen terapeutti". Soittaa ainoastaan silloin kun on vaikeaa ja haluaa tilittää. Olen todella väsynyt tähän, ehkä olen huono ystävä mutta en vaan jaksa ja en siksi jaksa soittaa hänelle useinkaan takaisin kun näen hänen soittavan. Mielestäni ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista. Olisi eri asia jos hän soittelisi ja pyytäisi vaikka kahville ja edes välillä olisi sellaista normaalia keskustelua jossa ei jauhettaisi koko ajan hänen ongelmistaan, mutta ei...
itse olen aikuistunut ja kenties muuttunut itsekkäämmäksi,mutta haluan ympärilleni ihmisiä joista saan itsekkin enkä ole koko ajan antava osapuoli.
Tuollaiset ihmiset ovat pahin painajaiseni, kyllä laittaisin välit poikki minäkin. Puhun parhaiden ystävieni kanssa ehkä viikon-kuukauden välein ja se riittää meille täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jokapäiväinen kontakti on ookoo jollekin yläasteikäiselle, mutta sen jälkeen täytyy jo antaa tilaa elää omaakin elämää.
Ei mulla olisi aikaa edes joka toinen päivä soittele alle ystävälle. Mulla on myös työt ja perhe.
Joihinkin ystäviin olen yhteydessä noin kerran viikossa ja joihinkin kerran vuodessa. Useimmat siltä väliltä eli nähdään ehkä kerran kuussa ja viestitellään pari muuta kertaa kun tulee asiaa mieleen. Jätä siis yhteydenpito si hetkeksi kertaan kuussa ja anna ystävällesi tilaa.
Mulla oli ennen muutama hyvä ystävä mutta kun jäin työttömäksi niin ystävät häipyivät kuin pieru sinne Saharaan. Hyvinä aikoina pyysin heitä kylään, laitoin hyviä ruokia ja tarjosimme viinejä. Järjestin teatteri ja hotelli- kokonaisuuksia ym. Jossain kohtaa vain ystävyydet katkesivat, on varmaan noloa olla työttömän ystävänä, ei voi brassailla omalla menestyksellään. Aika noloa, nyt pääsen töihin, mutten aiokaan olla mitenkään asiasta heihin päin yhteyksissä. Välillä jopa toivoin, että saisivat kokea työttömyyden omalla kohdallaan.....
Kyllä on kummallisia käsityksiä "ystävyydestä" täällä. Noh, toisaalta, tämähän on vauva-palsta, mitä oikein odotin, ainahan aloittaja lytätään, tietäähän sen mikä on palstan taso muutenkin :DD :D
Ap
Minulla oli aloittajan kaltainen ystävä, onneksi ei ole enää. Raskasta jos toinen jauhaa vain omista asioistaan eikä koskaan kysy mitä minulle OIKEASTI kuuluu.
Mulla kans kaveri, joka on ihan kuin ap, ja totta tosiaan olen hemmetin väsynyt. Itse en vaan ole uskaltanut sanoa noin suoraan kuin ap:lle sanottu. Pisteet kaverinsa rohkeudesta!
Hauska, 4/5