Lue keskustelun säännöt.
Syötkö vieraana mitä tarjotaan vaikket haluaisi?
28.07.2019 |
Minulle kieltäytyminen on helppoa tai juon vaikka vain kahvia jos ei haluta mitään tai tarjottavat eivät näytä kutsuvilta. Omat vieraani huomioin kysymällä ovatko syöneet ja haluavatko jotain virvoketta. Äitini taas on monen vieraan painajainen - ryntää samantien kahvinkeittoon ja sulattaa vaikka pakastimesta monta sorttia pullaa jos ei muuta ole. Kauhea tuputus sitten että kaikkea pitää ottaa kun hän nyt laittoi. Moni ihan oikeasti haluaisi seurustella eikä mättää kohteliaisuudesta kahvileipiä. Sit jälkeenpäin valitetaan että söi turhaan. En tajua miten näin yltäkylläisenä aikana voi pahoittaa mielensä jos joku kieltäytyy kun haluaa voida hyvin. Ei se ole loukkaus tarjoajaa kohtaan!
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä syödään mitä on tarjolla tai ollaan ilman.
Niin yksinkertaista.
Syön mutta kohtuudella. Mielestäni on epäkohteliasta olla ottamatta tarjottavia, niiden laittaja on nähnyt vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Syön mutta kohtuudella. Mielestäni on epäkohteliasta olla ottamatta tarjottavia, niiden laittaja on nähnyt vaivaa.
Epäkohteliasta on tyrkyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereiden luona kyläillessä ei tarvii miettiä. Syön, jos maistuu. Mieheni yli 80-vuotias kummitäti on poikkeus: siellä on maistettava kaikkea. Hän ihan oikeasti loukkaantuu muuten. Ja se hänelle toki suotakoon.
Harvoin käyn paikoissa joissa pitäisi kohteliaisuudesta syödä. Jos käyn, syön valikoiden jos mahdollista.
Äidilläni on kumma tapa laittaa aina jotain makeaa kahvipöytään, vaikka tietää etten minä eikä miehenikään pidä makeista. On pullaa, keksiä ja jotain makeaa piirakkaa. Kun kieltäydyn, äiti usein sanoo, että pakko ottaa. Siihen sanon, ettei todellakaan ole enkä ota.
Nyt äidillä oli lievähkö sydänkohtaus muutama viikko sitten ja kun puhe tuli elintavoista, totesin että minusta hän laittaa ihan terveellistä hyvää ruokaa ja syö paljon salaatteja, mutta leivonnaisten määrä on silmiinpistävä. Nyt näyttää siltä että sanoma on viimein mennyt perille ja pullan puputus vähentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se kahvi maistu tai tee suht jokaiselle. Jotain kaupan pullaa.
Vierailija kirjoitti:
Syön mutta kohtuudella. Mielestäni on epäkohteliasta olla ottamatta tarjottavia, niiden laittaja on nähnyt vaivaa.
Vaikka tulisi huono olo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini harrasti tätä tyrkyttämistä. Hän saattoi moukkamaisesti vaikka laittaa vieraan lautaselle jotakin tarjottavaa estelyistä huolimatta. Ulkomaisille vieraille hän ei uskaltanut tyrkyttää, mutta lautasella oli aamiaisella samat ruisleivät päivästä toiseen, kun vieraat eivät niitä syöneet. Käskin laittaa tarjolle myös paahtoleipää. Siis vieraat olivat vanhempieni vieraina.
Anoppi taas laittaa kahville tarjolle tyyliin kokonainen sulatettu piirakka kolmelle hengelle ja kun se ei mene kerralla, niin uudelleen pakasteeseen ja seuraavalla kerralla uudelleen tarjolle. Harvoin otan siellä mitään kahvin kanssa, ehkä jonkun keksin.
En tod syö miellyttääkseni jotain mummoa jonka mielestä kaikki normipainoiset on anorektikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvoin käyn paikoissa joissa pitäisi kohteliaisuudesta syödä. Jos käyn, syön valikoiden jos mahdollista.
Äidilläni on kumma tapa laittaa aina jotain makeaa kahvipöytään, vaikka tietää etten minä eikä miehenikään pidä makeista. On pullaa, keksiä ja jotain makeaa piirakkaa. Kun kieltäydyn, äiti usein sanoo, että pakko ottaa. Siihen sanon, ettei todellakaan ole enkä ota.
Nyt äidillä oli lievähkö sydänkohtaus muutama viikko sitten ja kun puhe tuli elintavoista, totesin että minusta hän laittaa ihan terveellistä hyvää ruokaa ja syö paljon salaatteja, mutta leivonnaisten määrä on silmiinpistävä. Nyt näyttää siltä että sanoma on viimein mennyt perille ja pullan puputus vähentynyt.
Tää on pahinta kun tyrkytetään vaikka sanoo ettei tykkää.
En syö, koska olen maidolle allerginen sekä syön tiettyä ruokavaliota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Söin ennen mutten enää koska opin pitämään puoleni.
Syön jos en ole allerginen. Tämä on vähän sellainen periaatteellinen juttu, olen maalta kotoisin ja tottunut ”tapoihin”.
Nyt tiedetään mistä suomijunttien kesäkilot tulee.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tiedetään mistä suomijunttien kesäkilot tulee.
Ihan maistaminen riittää. Sinä et luultavasti sosiopaattinen ja kuvotuksena saa edes kutsuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin käyn paikoissa joissa pitäisi kohteliaisuudesta syödä. Jos käyn, syön valikoiden jos mahdollista.
Äidilläni on kumma tapa laittaa aina jotain makeaa kahvipöytään, vaikka tietää etten minä eikä miehenikään pidä makeista. On pullaa, keksiä ja jotain makeaa piirakkaa. Kun kieltäydyn, äiti usein sanoo, että pakko ottaa. Siihen sanon, ettei todellakaan ole enkä ota.
Nyt äidillä oli lievähkö sydänkohtaus muutama viikko sitten ja kun puhe tuli elintavoista, totesin että minusta hän laittaa ihan terveellistä hyvää ruokaa ja syö paljon salaatteja, mutta leivonnaisten määrä on silmiinpistävä. Nyt näyttää siltä että sanoma on viimein mennyt perille ja pullan puputus vähentynyt.
Tää on pahinta kun tyrkytetään vaikka sanoo ettei tykkää.
Se olis muuten, mutta äidille voin sanoa etten ota eikä hän siitä tietääkseni loukkaannu. Se on pikemminkin ollut rasittavaa, koska hän kyllä tietää ettemme välitä makeasta.
Vierailija kirjoitti:
Syön jos en ole allerginen. Tämä on vähän sellainen periaatteellinen juttu, olen maalta kotoisin ja tottunut ”tapoihin”.
"Tapoihin" kuuluu myös olla tyrkyttämättä.
Kouluta mutsiasi, me ei olla osa sinun ongelmiasi.