Loman viimeinen viikonloppu, maanantaina töihin. Miten jaksaa taas seuraavat 11 kuukautta
pskassa duunissa, jossa en viihdy. Ahdistaa jo pelkkä ajatus syksystä (talvesta ja keväästä).
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Päivä kerrallaan sitä on kai jaksettava eteenpäin. :(
Työt on kuin addiktin rimpuilu paheestaan, päivä kerrallaan.
Miksi pidät kaikki lomat putkeen?
Mulla alkaa työt end torstaina ja ahdistaa ihan sikana. En viihdy enkä tykkää työstäni. Olen nyt selaillut ilmoituksia lomalla mutta aika vähän mitään tarjolla. Yhden paikan hai eilen. Tänään laitan toiseen paikkaan hakemuksen.
Ehkä markkinat vilkastuu syksyä kohti.
Ymmärrän hyvin työssäjaksamattomuuden, mulla oli ihan sama tilanne pari vuotta sitten ja vieläkin ahdistaa loman loppuminen (menen töihin ensi viikon maanantaina). Pidän itse työstä ja työkaveritkin on pääsääntöisesti kivoja mutta kaikki säätäminen, mitä työhöni on tullut lisää, uuvuttaa ja suututtaa ja voimavaroja menee niihin, jolloin sen itse työn suorittaminen menee hutiloinniksi ja rutiiniksi enkä saa siitä enää samalla tavalla voimaa.
Miten selvisin? Kävin työpsykologilla ja työterveyshoitajalla säännöllisesti puhumassa ja pohtimassa, miten itse voin vaikuttaa. Asetin itselleni tavoitteita joka kuukaudelle esim. syyskuun lopussa otin perjantain palkattomasti vapaaksi ja vain nautin olostani kotona, en mennyt mihinkään. Kun se ei riittänyt, tein lokakuun alussa saman ja marraskuun alussa saman. Onneksi oli lomapäiviä jemmassa, niin sain myös pitkän joululoman. Esimies osaa olla oikea mul**u mutta suhtautui tähän uupumiseeni ja sen selättämiseen positiivisesti ja antoi muutamia työtehtäviäni muille väliaikaisesti. Kyllähän nuo palkattomat näkyivät palkassa mutta pakko oli tehdä jotain ennen kuin olisin lopullisesti työkyvytön.
Nyt olen puolisen vuotta selvinnyt ilman näitä palkattomia vapaita ihan sen voimalla, että tiedän, että tarvittaessa voin ottaa niitä ja selviän ilman täyttä palkkaakin. Pidin kesälomani putkeen ja talviloman otan joulun yhteydessä, jolloin saan pitkän tauon töistä ja suunnittelen viikonloppureissua ystäväni kanssa ensi kevääksi. Siihen menee sitten muutama päivä palkatonta mutta ei haittaa. Näillä eväillä jaksan taas (toivottavasti) seuraavan vuoden.
Tsemppiä. Jos et voi muuttaa työolosuhteitasi, muuta asennettasi niihin. Suosittelen.
En pidä kesällä lomaa kuin pari viikkoa. Loput lomat ripottelen pitkin vuotta. Viikko syksyllä, kaksi talvella, kaksi keväällä. Ei pääse lomaähky yllättämään.
Esimerkiksi määräaikaista työtä pätkissä putkeen tekevillä ei välttämättä ole lomaa ollenkaan, saati sitten kahta lomaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
En pidä kesällä lomaa kuin pari viikkoa. Loput lomat ripottelen pitkin vuotta. Viikko syksyllä, kaksi talvella, kaksi keväällä. Ei pääse lomaähky yllättämään.
Samoin. Pidä kaksi viikkoa heinäkuussa ja toiset kaksi viikkoa syyskuussa. Sitten yhteensä kaksi viikkoa ripottelen joulun, pääsiäisen ja toukokuun yhteyteen.
Komppaan näitä jotka suosittelee loman jakamista pidnempiin osiin. Viikko tai kaksi kerralla piristää käytännössä ihan yhtä paljon kuin kuukausi, etenkin kun ei tarvi sitten panikoida loman loppumista kun tietää, että seuraava lomapätkä ei ole kaukana.
Mulla on pitkä työmatka ja se, että työhön menee käytännössä 10 tuntia päivästä ahdistaa. Ja kun lasten koulu alkaa, niin taas kaikki siihen liittyvät ylimääräiset säätämiset. Äkkiä on taas siinä tilanteessa että koko päivä menee kiireessä. Aamulla töihin, töissä on liikaa tekemistä, turhia palavereita ja ihmeellistä nillittämistä, kiireessä kotiin. Ruokaa, lasten kouluasioiden hoitamista, harrastuksiin liittyvät jutut (jossain välissä pitäisi sitä omaa kuntoakin hoitaa), kotityöt jne. Ja iltakymmeneltä kaatuu sohvalle ja toteaa puolet asioista jääneen tekemättä...
En kuitenkaan haluaisi vaihtaa työpaikkaa, työkaverit ovat suurimmaksi osaksi kivoja, työ pääosin mielekästä ja palkka sekä muut etuudet hyvät. Muutaman ikivalittajan ja besserwisserin kun saisi sieltä pois, tuo nillityskin vähenisi. Työmatka on paska juttu, firma muutti muutama vuosi sitten kauemmas ja sen jälkeen työmatka on ahdistanut. Ja se kai on jo joka firmassa, että tekijöitä on liian vähän tekemiseen suhteutettuna.
Pitäisi itsekin raahautua maanantaina töihin. Tuntuu että kesäloma vain hujahti alta pois. Haluaisin vaihtaa työpaikkaa tai edes työtehtäviä konsernin sisällä. Esimies on sellainen tossukka joku yrittää vaan miellyttää omia ylempiään eikä juuri huolehdi työntekijöiden motivaatiosta tai jaksamisesta.
On hirveän aliarvostettu olo ja tuntuu ettei ymmärretä mitä venymisiä on tullut tehtyä. No sama virsihän tietysti kaikilla on, mutta eikös sitä sanota ettei sota yhtä miestä kaipaa. Ympäristö sitten vaan joutuu sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Olen jo hakenut muita töitä, mutta joko ei ole tärpännyt tai sitten vaihtoehto ollut vieläkin huonompi.
Mukavaa vertaistukea tämä keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae aluksi saikkua ja jos ei se auta niin ota lopputili. Vai oletko jokin työn sankari?
Voi kun olisikin mahdollista ottaa loparit! Olen yh ja asuntolainaa on vaikka muille jakaa.
Itse olet velkavankeutesi valinnut. Vuokralla ollessa on niin paljon helpompi muuttaa jos ja kun haluaa.
Lisäksi velattomana voi sanoa että pidä rupinen duunisi mä lähden meneen. Tyhmää tuhlata ainoa elämä työhön josta ei edes tykkää.
Ai että! Se on kyllä ihana tunne olla jatkuvasti tietoinen siitä, että voisi koska tahansa irtisanoutua 2 viikon irtisanomisajalla eikä tulisi taloudellisesti hätäpäivää useampaan vuoteen, vaikka jättäisi tuet hakematta. Voisi muuttaa halutessaan vaikka etelän lämpöön talveksi.
Miksi pidät koko loman kesällä? Pidän 4 viikkoa kesällä, viikon syksyllä, viikon joulun aikaan, viikon maaliskuussa ja yleensä vielä viikon toukokuun alussa. Kun lomaa on 38 arkipäivää ja sijoittelee ne sopivasti joulunpyhien ja pääsiäisen yhteyteen, lomaa voi pitää vuoden mittaan tosi kivasti. Parin kuukauden välein on joku lomapätkä.
Vierailija kirjoitti:
No haetko aktiivisesti uutta työpaikkaa? Monta työhakemusta olet laittanut esimerkiksi viimeisen 6kk sisällä menemään? Anna kun arvaan, tasan 0 kappaletta. Tunnen itsekin näitä työstään kitisijöitä mutta mitään ei viitsitä tehdä sen eteen että elämästä tulisi itselle mieluisampaa. Elämä on sitä mitä siitä itselleen tekee.
Täääämäää. 😁
Jos uutta hakemalla ei löydy kivaa, opiskelemaan mars.
Opiskelukin on nykyään mahdollista esim. iltaisin, etänä ja avoimessa.
Vaikka opintojen takia olisi vähemmän rahaa, on se pitkällä tähtäimellä sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae aluksi saikkua ja jos ei se auta niin ota lopputili. Vai oletko jokin työn sankari?
Voi kun olisikin mahdollista ottaa loparit! Olen yh ja asuntolainaa on vaikka muille jakaa.
Myy asuntosi ja muuta vuokralle.
Tai hanki uusi työ.
Sitä on kai tutkittu, että parisen viikkoa menee, ennen kuin pääsee työntekoon kunnolla käsiksi loman jälkeen. Minä ainakin loman jälkeen väitän esimiehelle kirkkain silmin, että nyt on nin paljon kaikenlaista opittavaa ja luettavaa (toimistotyössä), ettei töihin kykene. Oikeasti 4 viikon jälkeen kaikki sähköpostit ja ohjeet luki ja sisäisti alle puolessa runnissa. Turha kenenkään on rehkiä, kun sillä tavalla vaan raipaniskut tihenevät.
Päivä kerrallaan sitä on kai jaksettava eteenpäin. :(