Mitä ja miten työleirimökeillä oikein tehdään?
Toinen ketju laittoi taas ihmettelemään, kun aina selitetään että pitää korjata laituria, maalata, tyhjentää huussia ym. Lauta päivässäkö niitä hommia tehdään, jos jatkuvasti on jotain?
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa homma vie siellä pitkään koska huolto ei pelaa kuin kaupungissa. Lähtien siitä että ruoanlaitto on puolen päivän show.
Miten niin puolen päivän show?
Kävimme aamupäivällä uistelemassa, saatiin kuha, joka perattiin rannassa. Kohta savustetaan se, keitetään perunat, tehdään salaatti ja sekoitetaan kermaviilikastike. Eipä kestä ruuanlaitto kauan. Käytetään paperilautasia, jokainen putsaa ruuan jälkeen viinilasinsa ja ruokailuvälineensä, perunakattila vain huuhdellaan ja kuivataan talouspaperilla. Kenenkään ei tarvitse tiskata, kun ei edes tule tiskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmilla on työleirimökki. Leiri aloitetaan jo toukokussa, kun mökki siivotaan ja varustetaan kesää varten. Laituri ja rantakivikko siistitään jos jäät ovat rikkoneet jotain (yleensä on). Touko-kesäkuussa muutetaan mökille. Pihaa ja rakennuksia riittää. Sopivan ajan välein maalataan rakennuksia. Ruohoa leikataan traktorilla ja koneilla. Pensaita ja kukkapenkkejä trimmaillaan ja vaihdetaan paikkaa. Terassia huolletaan tai rakennetaan jotain. On kasvimaata, hedelmäpuita ja marjapensaita. Rikkaruohoja kitketään jona päivä. Kalastetaan, grillataan, leivotaan, tiskataan. Sauna lämmitetään puulla, joten puitakin on hakattava. Kukkia kastellaan ja niitäkin riittää. Jos ei muuta keksitä, niin tehdään puhdetöitä. Ja siivotaan, siivotaan ja siivotaan. Iltaisin istutaan tuvassa ja kuunnellaan radiota, jota ei muulloin ehdit kuuntelemaan, mutta se huutaa sisällä ja ulkona kajareissa 24/7.
Rasittava paikka. Varmaan he itse nauttii, mutta suree kun lapsia ja näiden perheitä ei kiinnosta viettää kesiään aamusta iltaan puurtaen. Sekin vielä on haaste, kun kaikki pitää tehdä tietyllä tavalla tai muuten huudetaan, että tekee väärin. Syksyllä valitetaan, kun kaikki mökin sato menee hukkaan kun ei lapset perheineen jaksa syödä joka päivä kalaa ja perunoita ja jälkiruoaksi marjoja.
Arvostan kyllä omavaraisuutta, mutta en tykkää mansikoista ja viinimarjoista pakastettuna vaan ainoastaan tuoreina. Niinpä ne saa lojua syömättöminä vuosia pakasteessa. Joka vuosi niitä tulee vielä lisää koko ajan.
Onpa ikävää, ettet osaa arvostaa saamiasi herkkuja, jotka kaupassa maksavat paljon, kuten tuore kala. Oni muu osaisi olla tyytyväinen marjoista ja kaloista. No, ehkä huomaat sitten kaipaavasi tuota, kun aika isovanhemmista jättää. Peukalojen pyörittely kesölomalla kaupunkikämpässä on lapsillekin parempi vaihtoehto tai lentää suhata ulkomaille? Nykyihmiset ovat laiskoja ja uusavuttomia. Kaikki pitäisi tuoda nenän eteen.
Eikö olekin kauheaa? Mutta en tykkää kalasta niin paljoa, että haluaisin sitä jatkuvasti syödä. Ja marjoja en osta edes kaupasta, kun niitä tosiaan on se pakastin jo täynnä. Tämän kaiken lisäksi järkytän lisää kertomalla, etten syö myöskään hirvenlihaa jota suvun metsästäjät vuosittain tyrkyttävät pakkaseen.
Saahan jokainen tehdä mökillään mitä haluaa. Mutta kaikille se työleiri ja aamusta iltaan tahkoaminen ei ole mitään lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmilla on työleirimökki. Leiri aloitetaan jo toukokussa, kun mökki siivotaan ja varustetaan kesää varten. Laituri ja rantakivikko siistitään jos jäät ovat rikkoneet jotain (yleensä on). Touko-kesäkuussa muutetaan mökille. Pihaa ja rakennuksia riittää. Sopivan ajan välein maalataan rakennuksia. Ruohoa leikataan traktorilla ja koneilla. Pensaita ja kukkapenkkejä trimmaillaan ja vaihdetaan paikkaa. Terassia huolletaan tai rakennetaan jotain. On kasvimaata, hedelmäpuita ja marjapensaita. Rikkaruohoja kitketään jona päivä. Kalastetaan, grillataan, leivotaan, tiskataan. Sauna lämmitetään puulla, joten puitakin on hakattava. Kukkia kastellaan ja niitäkin riittää. Jos ei muuta keksitä, niin tehdään puhdetöitä. Ja siivotaan, siivotaan ja siivotaan. Iltaisin istutaan tuvassa ja kuunnellaan radiota, jota ei muulloin ehdit kuuntelemaan, mutta se huutaa sisällä ja ulkona kajareissa 24/7.
Rasittava paikka. Varmaan he itse nauttii, mutta suree kun lapsia ja näiden perheitä ei kiinnosta viettää kesiään aamusta iltaan puurtaen. Sekin vielä on haaste, kun kaikki pitää tehdä tietyllä tavalla tai muuten huudetaan, että tekee väärin. Syksyllä valitetaan, kun kaikki mökin sato menee hukkaan kun ei lapset perheineen jaksa syödä joka päivä kalaa ja perunoita ja jälkiruoaksi marjoja.
Arvostan kyllä omavaraisuutta, mutta en tykkää mansikoista ja viinimarjoista pakastettuna vaan ainoastaan tuoreina. Niinpä ne saa lojua syömättöminä vuosia pakasteessa. Joka vuosi niitä tulee vielä lisää koko ajan.
Onpa ikävää, ettet osaa arvostaa saamiasi herkkuja, jotka kaupassa maksavat paljon, kuten tuore kala. Oni muu osaisi olla tyytyväinen marjoista ja kaloista. No, ehkä huomaat sitten kaipaavasi tuota, kun aika isovanhemmista jättää. Peukalojen pyörittely kesölomalla kaupunkikämpässä on lapsillekin parempi vaihtoehto tai lentää suhata ulkomaille? Nykyihmiset ovat laiskoja ja uusavuttomia. Kaikki pitäisi tuoda nenän eteen.
Eikö olekin kauheaa? Mutta en tykkää kalasta niin paljoa, että haluaisin sitä jatkuvasti syödä. Ja marjoja en osta edes kaupasta, kun niitä tosiaan on se pakastin jo täynnä. Tämän kaiken lisäksi järkytän lisää kertomalla, etten syö myöskään hirvenlihaa jota suvun metsästäjät vuosittain tyrkyttävät pakkaseen.
Saahan jokainen tehdä mökillään mitä haluaa. Mutta kaikille se työleiri ja aamusta iltaan tahkoaminen ei ole mitään lomaa.
Tasan ei käy onnen lahjat. Vanhempani ja isovanhempani ovat jo kuolleet ja itse hommaan marjat pakastimeen. Tykkään syödä niitä, samoin kalaa. Hirvikin kelpaisi, mutta en tunne yhtään hirvestäjää.
Kun luen näitä kommentteja, olen tosi onnellinen taas kerran, ettei meillä ole mökkiä. Kaikki kunnia teille mökkiläisille, jotka jaksatte mökeillänne uurastaa, mutta minä ja perheeni ei kuuluta teidän porukkaan. Meille riittää omakotitalo ja asuntoauto. Niissä on puuhaa ihan tarpeeksi ja jää aikaa myös matkustella.
Meidän perheellä on mökki saaressa. Eli energiaa kantamiseen menee heti n. 5000% enemmän verrattuna mantereella sijaitsevaan mökkiin. Ei ole mönkijää saaressa, ainoastaan työnnettävät kärryt.
Puutöitä riittää, laituria pitäisi remontoida, pihanhoitoa, saunaa pitäisi kunnostaa jne jne.. Onhan noita töitä siellä ihan kivasti.
Mökillä kaikilla on oma muki ja juomalasi. Noin kerran viikossa tiskataan ja silloin jynssätään ne, muuten itse kukin putsaa ne käytön jälkeen. Muuten ne ovat ihan puhtaita, mutta teejuojien mukit vähän pinttyvät, joten olen neuvonut laittamaan niihin käytön jälkeen suolaa tai sokeria ja hinkkaamaan.
Aterimille on laitettu kaksi törppöä, toisessa pesuainevesi, toisessa huuhteluvesi. Ensin jokainen pyyhkii aterimensa talouspaperilla, sitten huljuttelee pesuainevedessä ja lopuksi huuhteluvedessä ja kuivaa talouspaperilla.
Lautaset ovat tietenkin paperiset. Tiskit hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Kun luen näitä kommentteja, olen tosi onnellinen taas kerran, ettei meillä ole mökkiä. Kaikki kunnia teille mökkiläisille, jotka jaksatte mökeillänne uurastaa, mutta minä ja perheeni ei kuuluta teidän porukkaan. Meille riittää omakotitalo ja asuntoauto. Niissä on puuhaa ihan tarpeeksi ja jää aikaa myös matkustella.
Ymmärrän täysin. Asun pienehkössä kerrostalokämpässä, joten mökkielämä on mukavaa vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
On oma valinta, onko mökki työleiri vai ei. Meillä on sähköt, kunnallistekniikka, astian- ja pyykinpesukone. Klapit tilataan valmiina. Päivät kuluvat sienestäessä, marjastaessa, patikkalenkeillä, uimassa, pyöräillessä. Illalla saunotaan, katsotaan välillä telkkaria, luetaan kirjoja. Ihanan leppoisaa kaikille osapuolille. En kotonakaan tiskaa astioita käsin enkä pese nyrkkipyykkiä, miksi tekisin sitä lomallakaan?
Meilläkin myös näin. Mutta silti tekemistä riittää: kirvesmies remppaa rantasaunaa ja pitää olla apupoikana (aina on käytännössä joku rakennus remontin tarpeessa tai uutta rakennelmaa -aitta, aita, terassi, grillikota- pykätään), isot terassit ja ulkokalusteet pitää öljytä (teen vain muutaman vuoden välein, parin-kolmen pv homma), rantaa pitää raivata kivistä ja pengertää ja muuten parantaa, pitää kaataa puita auringon tieltä, uusia kasveja pitää istuttaa ja rikkaruohoja kitkeä, pitää tyhjentää ja huoltaa kompostia .. Joka kesälomapäivälke riittäisi puuhaa mutta ei jaksa koko ajan ahertaa sentään. Tuntuu ettei tämä koskaan ole valmis eikä varmaan olekaan ja kaikki alkaa taas alusta kunnostuksen nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä jotkut alkavat jauhamaan polttopuiden eri työvaiheista, kun joku toinen on ihmetellyt, että eikö niitä voi tehdä kerralla enemmän, jolloin ei tarvitsisi tehdä hommaa niin usein? Outoa.
Ja jos systeemiksi on valittu tehdä seuraavan vuoden polttopuut valmiiksi kuivumaan, niin siellähän on aina edellisenä vuonna tehdyt sitten jo valmiina kuivana odottamassa.
Eli mitä enemmän teet polttopuita, sitä harvemmin niitä täytyy tehdä. Ihan yks plus yks-logiikkaa, joka vaikuttaa olevan monille hankalaa käsittää.
Se joku toinen ei oikein ymmärrä, että rajansa on ihmisen jaksamisellakin. Jos polttopuut tehdään täysin ns. käsipelillä, ei niitä ihan järjetöntä määrää jaksa kerralla tehdä. Siksi ei ole mahdollista tehdä vaikkapa vuoden polttopuita päivässä.
No sille ei taas mahda mitään, jos toisilla on pelit ja vehkeet ja toisilla on tyyliin pelkkä motukka ja kirves. Myös se vaikuttaa ketkä niitä ovat tekemässä. Sama asia näkyy kaikilla töihin liittyvissä suoritteissa. Jatkuvasti niitä puita ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos vaan valitsee toisen strategian.
Miksi takerrut tähän puuntekoon näin kovasti? Ei tietenkään kukaan tee jatkuvasti puita. Se on vain yksi niistä monista hommista, joita mökillä on tehtävä.
En minä mitään takerru.😂😂😂 Liityin ihan normaalisti mukaan keskusteluun, kun huomasin ettei moni ymmärtänyt että niitä polttopuita voi tehdä vaikka vuosiksi eteenpäin. Ihan valintakysymys kuinka usein niitä haluaa tehdä. Takerrun...😂😂😂
Palkkaan välittömästi mökillemme ihmisen, joka tekee kesäloman aikana puut VUOSIKSI eteenpäin. Ja samalla hoitaa muutkin mökin hommat. Välineinä puunteossa kirves ja moottorisaha. Sinulla varmasti on hänen yhteystietonsa.
Elämä pieniä valintoja täynnä. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa käsittää? Jos haluaa tehdä mielettömän kasan polttopuita pitkäksi aikaa eteenpäin, niin jollekin saattaiso tulla mieleen vaikkapa vuokrata asianmukaiset koneet, jotta niitä saa tehtyä tehokkaammin. Alkaa jo kohta muuttumaan tämä nauru itkuksi, kun katselee täällä tätä näkökulmien köyhyyttä.
Kysyisin samaa itseltäsi: Mikä tässä on nyt niin vaikea käsittää? En minä tai kukaan muukaan ole sanonut haluavansa tehdä mielettömän kasan puita käsipelillä yhdellä kertaa. Nämä puunteosta tietämättömät vain esittävät sellaisia teorioita, että pakkohan heitä on oikaista. Kuten esimerkiksi käsitys siitä, että puita voi tuosta vaan tehdä ilman koneita vuosiksi eteenpäin... Tai että joku edes haluaisi tehdä jos se jotenkin olisi mahdollista. Nämä käsipelillä puunsa tekevät kun useimmiten ihan nauttivat siitä työstä. Sitä te konesukupolvi ette tunnu millään ymmärtävän, vaikka kuinka rautalangasta on väännetty.
Koneella tekevä nauttii ihan yhtä lailla, kun saa tehtyä ison urakan ja valmista tulee paljon ja nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Voithan myös muuttaa ihanaan mökkiin maalle Perähikiälle, niin ympärivuotinen idylli avautuu.
Niinpä. Jokin aika sitten täällä oli keskustelu, jossa joku ekohippi pohti millaista olisi asua yksin jossain syrjässä mummonmökissä ja elää mahdollisimman omavaraisesti.
Kommentoin omaa elämääni ja kerroin faktoja. Siitäpä nousi iso meteli, "ei se nyt noin vaikeaa voi olla". Oikeasti YKSIN on melko stressaavaa asua möksällä ympärivuotisesti ja yrittää itse hoitaa huollot ja remontit. Ja siihen normaalit arkitouhut päälle. Yksin niissä on ihan riittävästi askaretta. Minut leimattiin "persaukiseksi", kun en teetä töitä vieraalla. Hah, siinä menee kymppitonni helposti joka hommaan, kun markkinahinnan joudut maksamaan. Ja mites se sopii omavaraisuuden ja itsetekemisen unelmaan?
Toisaalta auttaa jo kummasti, jos on edes 2 fyysisesti ja henkisesti mökkielämään sitoutunutta asujaa. Työt helpottuvat kummasti, kun ei tarvi yksinään kaikkea ahertaa.
En ole viihtynyt mökillä sen jälkeen, kun vanhempani möivät mökkinsä.
Muitten mökeillä kun pitää joko olla koko ajan kehumassa puitteita ja kiittämässä tai sitten raatamassa sen eteen, kun hyvää hyvyyttään päästettiin sinne mökille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihan voi suunnitella järkevästi, joilloin sen hoito on helppoa. Klapit voi tilata valmiina kuormana. Laiturin voi teettää.
On täysin oma valinta tehdä mökistä työleiri, ja jos itse sitä haluaa, ok, mutta ei sitten pidä painostaa muita hommiin tai valittaa töitänsä.
Niin... vastasin kun kysyttiin. Se puiden teko on jatkuvaa ja en ole kokenut sitä raskaaksi. Mutta työtä se on siihen nähden, että makaa aurinkoa ottamassa. Myös arkiaskareet on puuhastelua, joka eroaa kotioloista.
Pappa remontoi ”mökillä” 200 neliötä varastoja ja saunarakennuksen, tulihan sitä polttopuuta siitä sitten kokonainen liiterillinen. Ei tarvii lastenlastenkaan miettiä klapien tekoa.
Työnteko opitaan jo lapsena: maatalossa kasvaneena hällä oli työpäiviä oli 6 1/2, sunnuntaina iltapäivällä oli vapaata.
Tämä myös näkyy mökkiarjessa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Koko aika tehdään jotain, huilatessa tehdään sitten työtä hitaammalla moodilla. Tai sitten istahdetaan ja tehdään ajatustyötä.
Toisaalta pappa myös osaa tehdä kaikkea remontoinnista koneiden korjaukseen.
Mökin ranta on hiekkapohjaa, ihan helvetisti vain kiveä päällä. Yhden kesän voisi viettää perkaamalla rantaa. Eilen perkasin pari kottikärryllistä. Kyllästyin.
Jos kaiken sen työn (mitä mökillä on tehty vapaa-aikana) olisi ostanut, olisi siihen uponnut satoja tuhansia. Nyt se on ollut vain hauskaa vapaa-ajan viettoa.
T.”työleiriläinen”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihan voi suunnitella järkevästi, joilloin sen hoito on helppoa. Klapit voi tilata valmiina kuormana. Laiturin voi teettää.
On täysin oma valinta tehdä mökistä työleiri, ja jos itse sitä haluaa, ok, mutta ei sitten pidä painostaa muita hommiin tai valittaa töitänsä.
Niin... vastasin kun kysyttiin. Se puiden teko on jatkuvaa ja en ole kokenut sitä raskaaksi. Mutta työtä se on siihen nähden, että makaa aurinkoa ottamassa. Myös arkiaskareet on puuhastelua, joka eroaa kotioloista.
Pappa remontoi ”mökillä” 200 neliötä varastoja ja saunarakennuksen, tulihan sitä polttopuuta siitä sitten kokonainen liiterillinen. Ei tarvii lastenlastenkaan miettiä klapien tekoa.
Työnteko opitaan jo lapsena: maatalossa kasvaneena hällä oli työpäiviä oli 6 1/2, sunnuntaina iltapäivällä oli vapaata.
Tämä myös näkyy mökkiarjessa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Koko aika tehdään jotain, huilatessa tehdään sitten työtä hitaammalla moodilla. Tai sitten istahdetaan ja tehdään ajatustyötä.
Toisaalta pappa myös osaa tehdä kaikkea remontoinnista koneiden korjaukseen.Mökin ranta on hiekkapohjaa, ihan helvetisti vain kiveä päällä. Yhden kesän voisi viettää perkaamalla rantaa. Eilen perkasin pari kottikärryllistä. Kyllästyin.
Jos kaiken sen työn (mitä mökillä on tehty vapaa-aikana) olisi ostanut, olisi siihen uponnut satoja tuhansia. Nyt se on ollut vain hauskaa vapaa-ajan viettoa.
T.”työleiriläinen”
Ehkäpä pappa on hiljaa mielessään iloinen siitä, että minä lapsi asun kaupungissa kerrostalossa, soitan huoltoyhtiölle, kun tulee jokin ongelma. Ei tarvitse koko maailmaa korjailla ja kannatella.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se päivittäinen elämäkin jo aika työlästä, ainakin näin ainoana aikuisena on kahden lapsen kanssa mökillä.
Meillä tulee mökkiin sentään sähkö ja vesi kaivosta sisään asti, joten ruoanlaitto ei ole erityisen työlästä, tiskit toki käsin. Mutta lapset haluaa joka päivä saunan ja paljun, ja siitä on työtä. Klapia pitää tehdä ja kantaa kolmeen pesään: kiukaan, vesipadan ja paljun. Saunarakennukseen ei tule vesi sisään vaan se pitää kantaa pataan järvestä. Paljun uudelleentäyttö kantovedellä se vasta onkin koko päivän urakka.
Sitten on puutarha, josta on paljon työtä. Tämä ei ole mökiksi rakennettu vaan on isäni kotitila jonka olen ostanut perikunnalta. Tässä on iso maalaispiha jota ulkorakennukset ympäröi. Kyllä saa melkoisesti ruohoa leikata, rikkakasvia kitkeä sun muuta puutarhahommaa.
Välillä on toki myös niitä remontointi- ja kunnossapitoprojekteja. Nyt on ulkorakennusten maalaus työn alla ollut tänä kesänä.
M7ten olis vesipumppu sinne järveen? Joka päivä ei paljua tarte lämmittää, lapset voi uida siinä järvessäkin tai kylmässä paljussa jos kerta sauna päällä. Astianpesukone on kiva kaveri myös mökillä.
Onneks mä asun kesämökillä ympäri vuoden. Eikä täällä edes vuodes o noin paljon puuhaa mitä nää mökkiläiset tuntuu tekevän. Ainoa pakollinen työ kesäl on nurmikon leikkuu, muuten puutarha saa elää omaa elämäänsä. Joskus oksia leikkaan kun huomaan et joku puska rehottaa mut ei se ole joka vuotista edes. Remppa on valmistunut jo muutama vuos sitten. Löytyy astianpesukone ja pyykinpesukone. Puut tilataan halvalla naapurista, hoitaa myös tarvittaessa puiden kaadonkin tontilta ja tuo liiterin ovelle klapeina. Sen 300-400e takia mikä 2-3vuoden puihin ain menee, en viitsi kirvestä ja sahaa esiin kaivaa. Kun jonain päivänä tää talo jää kokonaan pelkkään kesäkäyttöön niin en siit mitään työleiriä silloinkaan halua. Ihan ittestä se on kiinni kui paljon täytyy tehdä. Kasvimaa ja amppelikukat ei o pakollisia. Perennat selviää ilman hoitoa ja sipulit saa naapurin maajussilta. Terasseja ja grillikotia meille ei edes tule. Nurmikolla ja riippukeinus voi loikoilla ja grillataan kun sää sallii ulkona.
Onpa ikävää, ettet osaa arvostaa saamiasi herkkuja, jotka kaupassa maksavat paljon, kuten tuore kala. Oni muu osaisi olla tyytyväinen marjoista ja kaloista. No, ehkä huomaat sitten kaipaavasi tuota, kun aika isovanhemmista jättää. Peukalojen pyörittely kesölomalla kaupunkikämpässä on lapsillekin parempi vaihtoehto tai lentää suhata ulkomaille? Nykyihmiset ovat laiskoja ja uusavuttomia. Kaikki pitäisi tuoda nenän eteen.