Lue keskustelun säännöt.
Minä en osaa olla näköjään anoppi enkä isovanhempi niin kuin pitäisi.
21.07.2019 |
Mitähän tässä pitäisi tehdä?
Minulla on yksi lapsen lapsi, miehellä useampi. Miehen lastenlasten kanssa olen tottunut siihen, että ei tupata lapsen naamalle, annetaan lasten lähestyä omaan tahtiin ja tutustua heidän ehdoillaan. Lisäksi vanhemmilta kysytään lupa, vaikka uimaan menoon, hyttyskarkotteen tai aurinkovoiteen käyttöön, ruoat allergian suhteen jne. Heidän lapsi, heidän päätös. Olen tyhmyyksissäni kuvitellut, että tämä on se oikea toimintatapa.
No ei ole. Olen nyt sitten omalle lapsen lapselleni ihan p*ska isovanhempi. En hoida tarpeeksi lasta ja ota häntä huomioon. Asumme kaukana -> näemme harvoin. Tämä ihana leikki-ikäinen on todella hitaasti lämpeävää sorttia. Hän alkaa lämmetä vasta parin vuorokauden yhdessä olon jälkeen, muutaman tunnin vierailulla ei yhtään.
En ole tunkenut lähelle. Olen jututtanut, osallistunut leikkiin ym mutta en koskenut väkisin. Ihan helkkarin väärin. Minut haukuttiin tämän vuoksi pataluhaksi. Väärä toimintatapa. Pitäisi kuulema vaan hoitaa sitä lasta, ettei lapsen äidin tarvitse hoitaa. Isä hoitaa yli puolet lapsen valveilla olosta ja se toinen puoli olisi kai minun pitänyt hoitaa. Miten hoidat kun mukula huutaa isää ja äitä kurkku suorana.
Kyllä, meni herneet syvälle nenään. Teki mieli sanoa, että älä enää tule minun tupaani. En sanonut, sanoin että ei ole pakko tulla jos ei kelpaa. Nyt ei sitten ole kuulema enää lapsenlapsikaan tervetullut meille.
Sanokaa nyt mitä tässä pitää tehdä?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä väkisin! Olet aivan oikeilla jäljillä! Kysy siltä äidiltä, että mitä teet, kun yrität ruokkia lasta ja lapsi huutaa hysteerisenä äidin perään? Ei se lapsi ainakaan paremmalle tuulelle tule nälissään eikä todellakaan lopeta itkua, jos vierastaa sua. Saa vain elinikäiset traumat.
Minusta järkevämpää olisi kysyä isältä. Isän homma on hoitaa välit äitiinsä, ja isä vastaa tilanteesta silloin kun isän äiti hoitaa lasta.
Eihän isällä ollut mitään ongelmaa siinä äitinsä toimintatavassa, vaan ap selitti jo, että vanhemmat ovat eri mieltä tästä.
Siksi siis pitäisi minustakin jutella nimenomaan äidin kanssa. Mitä hän haluaisi anopin tekevän ja miksi anopin käytössä oleva toimintamalli ei hänestä ole hyvä.
Minusta sinä ap tunnut toimivan oikein. Ei lasta saa väkisin vaatia hyväksymään mummoa hoitajaksi vaikka äitiä vasyttää. Se on lapselle traumaattista! (Eri asia toki jos on ’hätätapaus’ esim äiti on kipeä tai vaikkapa synnärillä, mutta noin niinkuin normivisiittien puitteissa). Lapselle tulee antaa aikaa hyväksyä uusi aikuinen ja se ei väkisin pakottamisesta ainakaan nopeudu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä väkisin! Olet aivan oikeilla jäljillä! Kysy siltä äidiltä, että mitä teet, kun yrität ruokkia lasta ja lapsi huutaa hysteerisenä äidin perään? Ei se lapsi ainakaan paremmalle tuulelle tule nälissään eikä todellakaan lopeta itkua, jos vierastaa sua. Saa vain elinikäiset traumat.
Minusta järkevämpää olisi kysyä isältä. Isän homma on hoitaa välit äitiinsä, ja isä vastaa tilanteesta silloin kun isän äiti hoitaa lasta.
Tätä mä en ole ikinä ymmärtänyt, että mies hoitaa välit sukuunsa ja nainen omaansa. Ei missään tapauksessa ihmiset saa keskustella keskenään ja käydä läpi omia mahdollisia klikkejä.
Näihän niitä tulee lisää, kun ihmiset ei puhu suoraan oikean ihmisen kanssa.
Kuulostaa siltä että isä ei hoida lastaan ja sinä menet sitten isän kanssa liikaa ylitulkitsemaan lapselle kaikennäköisiä tunnetiloja.
Äitiä ärsyttää moinen meno.
Mun siskoni on samanlainen. Saa aina lapset hermostumaan kyökkidiagnooseillaan.
Hyi helvetti. Isovanhempien uusperhesekoilua. Kuinka monennessa polvessa jo?