Entiset koulukiusaajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ikävä kyllä kiusaaja ala-asteella - nykyään kiltti, pidetty ja empaattinen ihminen, joka ei koskaan loukkaisi ketään tarkoituksella.

Yhtään vähättelemättä kiusaamisen kauheutta, en myöskään hyväksy sitä että kaikki LAPSINA toisia kiusanneet niputetaan yhteen pinoon, ja julistetaan kaikki suunnilleen parantumattomasti mieleltään sairaiksi psykopaateiksi. Tällaisia mielipiteitä näkee mm. av:lla aika usein.

Todellisuudessa jokainen ihminen on yksilö. Ja virheistään voi myös oppia. Itse en ainakaan suostu leimaamaan itse itseäni huonoksi ihmiseksi lopuksi ikää lapsuuden tekojen takia, sillä en yksinkertaisesti enää ole huono ihminen.

Juuri näin! Sillä on myös paljon merkitystä minkä ikäisenä kiusaaminen on tapahtunut. 7-vuotias kiusaaja ja 14-vuotias kiusaaja ovat hyvin erilaisia asioita. Lapsilla empatiakyky ei ole vielä kokonaan kehittynyt, mutta teineillä pitäisi jo olla.

Mutta moni koulukiusaaja ei kadu kiusaamistaan saati ole pyytänyt anteeksi uhreiltaan. Kuten av:llakin huomattu puhuvat yhä ilkeästi uhreistaan. Erään psykiatrin mukaan jos on yläkouluiässä ollut systemaattinen kiusaaja, on hänellä persoonalisuushäiriö kuten narsistinen tai sosiopaatti.

Ainakaa itseäni ei lohduttaisi yhtään tuo tieto onko kiusaaja psykopaatti tai persoonallisuushäiriöinen vai ei.

Lapsena ilkeä p*skiainem on aikuisenakin ilkeä p*skiainen.

Tiedän erityisopettajan (nainen), joka vielä ysilläkin oli kiusaaja. En luota hetkeäkään hänen ammattitaitoonsa - ja kerron sen myös. Kiusasi tasottomien ystäviensä kanssa monia. En päästä lastani lähellekään. Terveisiä Keski-Suomeen.

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän erityisopettajan (nainen), joka vielä ysilläkin oli kiusaaja. En luota hetkeäkään hänen ammattitaitoonsa - ja kerron sen myös. Kiusasi tasottomien ystäviensä kanssa monia. En päästä lastani lähellekään. Terveisiä Keski-Suomeen.

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja.

Ja tuon kertominen autaa sinua ihan hirvittävästi. Hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän erityisopettajan (nainen), joka vielä ysilläkin oli kiusaaja. En luota hetkeäkään hänen ammattitaitoonsa - ja kerron sen myös. Kiusasi tasottomien ystäviensä kanssa monia. En päästä lastani lähellekään. Terveisiä Keski-Suomeen.

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja.

Peruskoulun opettajissa on ammatiryhmistä eniten kiusaajia. Missä muussa ammatissa voit suljettujen ovien takana kiusata alisteusessa valtasuhteessa olevia.

Kiusaajat (ja nyt puhun systemaattisista kiusaajista, en jostain satunnaisesta päänaukojasta) kerää jo pennusta asti vihamiehiä itselleen. Luulevat, että pääsevät kuin koirat veräjässä, ja oikessahan he ovat. Sillä kiusaamisen kohteet valitaan huolellisesti, sellaisia joilla ei ole isoa tukiverkkoa ympärillään tai sosiaalista lahjakkuuta ihmisten manipulointiin. Sehän näissä kiusaajissa iljettääkin eniten. Se raukkamaisuus ja suunitelmallisuus.

Kiusattuja kehotan pitämään naamat ja nimet muistuissa ja ilmoittaa vähintään sosiaalisessa mediassa ko henkilöiden kiusaamishistoria. Se on kiusattujen raskas velvollisuus, niin kauan kuin niin ei tehdä, penskat luulee, ettei kiusaamisesta ole mitään seuraamuksia. Tehokkain ase kiusaamista vastaan olisi laittaa joko koulut tai kiusaajien vanhemmat rahallisesti vastuuseen, niin eiköhän silloin alkaisi 'penskat kuriin' -kampanja alta aikayksikön, kun äiskän ja iskän rahat olisi vaarassa. Mutta eihän sellaiseen koskaan ryhdytä.

Kiusaamisesta pitäisi tulla oma me too kampanja. Sellaisia sikoja nuo kiusaajat ovat.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaamisesta pitäisi tulla oma me too kampanja. Sellaisia sikoja nuo kiusaajat ovat.

Niinpä! Itse melkeinpä valitsisin raiskatuksi tulemisen kuin sen monen vuoden piinan joka pilasi elämäni pohjarakenteet.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän erityisopettajan (nainen), joka vielä ysilläkin oli kiusaaja. En luota hetkeäkään hänen ammattitaitoonsa - ja kerron sen myös. Kiusasi tasottomien ystäviensä kanssa monia. En päästä lastani lähellekään. Terveisiä Keski-Suomeen.

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja.

Miten helvetissä näitä voi olla opettajissa! Kyllähän tämä on jo teineinä persoonallisuushäiriöisiksi todettua sakkia - ei tuollaisesta parane!

Ihmettelen, kuinka k-päisen kiusaajan kauppa menestyy eteläsuomalaisessa kaupungissa, jossa kävin kouluni. En ollut ainoa, jolle oli kaamea. Käyköhän siellä kaupassa kukaan?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaamisesta pitäisi tulla oma me too kampanja. Sellaisia sikoja nuo kiusaajat ovat.

Ja usein me too uhrit kokeneet tyylin vihelttelyä ja olet kaunis huutelua. Kiusaamisen uhrit kokeneet vuosia henkistä kidutusta, ulkonäön ja persoonan ivaamista jne.

Jossain vaiheessa elämää napsahtaa omaan nilkkaasi, kiusaaja. Voi ku harmi ;)

Mä olin kai kiusaaja jollain lailla. Olin tahallani ilkeä muille, etteivät he kutsuisi minua kylään tai haluaisi tulla meille. Puhuin pahaa selän takana ja päin naamaa. Vanhemmat pakotti hengailemaan joskus parin tyypin kanssa, toista heitin työpöydän laatikolla ja toisen ollessa yökylässä esitin nukkuvani mooonta tuntia sen jälkeen kun hän oli herännyt, ihan vaan ettei tarvi hengailla hänen kanssan. Tykkäsin olla vapaa-ajalla mielellään yksin ihan 6 vuotiaasta asti, muutamia poikkeuskavereita lukuun ottamatta. Minulla oli kuitenkin niin, että jos et häiritse minua ja tajuat etten halua hengailla kanssasi, en kiusaa sinua. En jotenkin kuitenkaan suoraan kehdannut kieltäytyä ja sanoa että sori en aio hengailla sun kaa, vaan toin sen ilmi muilla tavoilla. Nyt aikuisena onneksi moni ymmärtää paremmin ettei vapaa-ajalla jaksa aina nähdä ja sen voi sanoa ihan suoraan eikä kukaan loukkaannu. Yleensä töiden jäljeen vaan syön ja menen nukkumaan että vaikea mua on nähdä senkään puolesta.

Miten joku yhä jaksaa uhriutua ikivanhoista asioista? Ne kiusaajat on olleet tyhmiä lapsia, joilla luultavasti on ollut kurjat vanhemmat itselläänkin.

Omaa elämää heitätte hukkaan, ei muiden.

Ja kyllä, minuakin kiusattiin. Entä sitten, siitä on kauan, eikä maailmassa nyt mene nallekarkit tasan muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten joku yhä jaksaa uhriutua ikivanhoista asioista? Ne kiusaajat on olleet tyhmiä lapsia, joilla luultavasti on ollut kurjat vanhemmat itselläänkin.

Omaa elämää heitätte hukkaan, ei muiden.

Ja kyllä, minuakin kiusattiin. Entä sitten, siitä on kauan, eikä maailmassa nyt mene nallekarkit tasan muutenkaan.

Kiusaajaopeko siellä jännäkakkaa pdäidättelee milloin joku uhreistaan tulee kertomaan maailmalle totuuden demonista? Sinut muistaa varmasti moni - ja kerromme sen myös.

Muistakaa myös, että olette olleet kiusaajia jos ette ole puuttuneet kiusaamiseen vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Miten joku yhä jaksaa uhriutua ikivanhoista asioista? Ne kiusaajat on olleet tyhmiä lapsia, joilla luultavasti on ollut kurjat vanhemmat itselläänkin.

Omaa elämää heitätte hukkaan, ei muiden.

Ja kyllä, minuakin kiusattiin. Entä sitten, siitä on kauan, eikä maailmassa nyt mene nallekarkit tasan muutenkaan.

14-16vuotuas ei ole tyhmä lapsi vaan tietää tarkkaan mitä tekee. Kiusaaja ei kiusaa tyhmyyttään vaan ilkeyttään , hän saa sadistista nautintoa toisem kärsimyksestä. Toki samalla voi pönkittää omaa asemaansa ja ryhmähenkeä.

Itse koin antaneeni jonkun verran syytä kiusaamiselle, olin usein hiukan ylimielinen enkä osannut ilmaista itseäni oikein. Olin myös omapäinen ja suorasanainen, jossain määrin olen noita edelleen. Kärsin rajusta kiusaamisesta (tavaroiden piilotusta ja hajotusta, juoruilua, raakaa väkivaltaa, huhujen levitystä, huutelua, haukkumista jne. päivittäisenä) lähes koko peruskouluajan. En viitsi olla enää katkera asiasta, enkä usko että vanhat kiusaajani enää edes muistavat nimeäni tai koe kiusanneensa. Heillä on nyt aikuisena varmasti omat ongelmansa vaikka facebookprofiili näyttäisikin kadehdittavalta. Minullakin menee ihan kivasti vaikka vieläkin kolmekymppisenä itsetunto-ongelmat ja ahdistushäiriö vaivaavat.

Jossain vaiheessa täytyy vain päästää irti ja hyväksyä se, ettei voi antaa menneisyyden ihmisten hallita elämää hautaan asti. Eräskin entinen kiusaajani aikuisena kirjoitti someen nyyhkytarinan siitä miten oli aikoinaan itse kiusattu. Kyllähän se sai silmiä pyörittelemään, mutta varmaan näinkin saattoi kiusaajalla olla eikä kokenut minua kohtaan suorittamaansa toimintaa itse kiusaamisena koska oli mielessään itse uhriutunut kiusattuna. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ilkeä p*skiainem on aikuisenakin ilkeä p*skiainen.

Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Joku on, joku toinen ei. Miten joku voi edes tosissaan kirjoittaa jotain noin yleistävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ilkeä p*skiainem on aikuisenakin ilkeä p*skiainen.

Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Joku on, joku toinen ei. Miten joku voi edes tosissaan kirjoittaa jotain noin yleistävää?

Niin pitäisi tarkentaa "teininä".

Oletteko oikeasti sitä mieltä että jopa ihan pienenä lapsena muita kiusannut ei ansaitse koskaan ikinä uutta mahdollisuutta, ja "kerran kiusaaja aina kiusaaja" vaikka kuinka olisi elänyt valtaosan elämästään kiusaamatta yhtään ketään? Aika sairas ajatusmaailma. Kiusaaminen on aina väärin, mutta aste-eroja siinäkin silti on, ja esim. sillä kiusaajan iällä on paljon merkitystä.

Terv. ala-asteella erästä ihmistä kiusannut, myöhemmin koulussa itse kiusatuksi joutunut. Kiusaaminen kaduttaa edelleen vaikka olin tyyliin 7-8 -vuotias silloin, ja anteeksikin olen pyytänyt ihan aikuisiällä. Ja minun tapauksessani kerran kiusaaja, KERRAN kiusaaja. Ei koskaan enää uudestaan.