Tänään eronnut, auttakaa
Mistä saan apua erosta selviämiseen tai miten siitä ylipäätään selviää. Tuli tänään ero ja ei ole edes ketään kenelle voisi puhua. Tuntuu ettei millään ole enää mitään väliä ja ahdistaa niin pahasti että tuntuu että kuolen tähän. Kyseessä oli siis monen vuoden suhde. En tiedä mitä voin tehdä että tämä olo helpottaisi edes vähän. Kaikki on pilalla.
Kommentit (44)
Kriisikeskukseen voi aina soittaa. Myös seurakunnalla on jokin vastaava palvelu.
Voit soittaa auttavaan puhelimeen, numeroita löytyy googlella.
Nyt tuntuu pahalta, mutta usko pois, ajan kanssa se helpottaa.
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Oletko ihan varma, ettei sinulla ole yhtään ystävää tai sukulaista, jolle voisit puhua tai jonka luokse vaikka voisit mennä?
Tuolta se tuntuu, voi tuntua pitkäänkin. Pikkuhiljaa kuitenkin alkaa tulemaan niitä hetkiä jolloin tuntuu joltain muulta. Saman koin 1,5v sitten. En syönyt, nukkunut tms. ahdisti vaan. Ei enää nykyään
Täällä voit avautua, jos haluat. Minä "kuuntelen" mielelläni ja autan sen minkä näin palstan välityksellä pystyn. Parasta olisi, jos voisit mennä jonkun läheisesi luokse. Voimia! Kyllä erosta selviää, vaikka nyt tuntuu tosi pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Olin jätetty ja oli ongelmia, mutta itse en todellakaan ollut valmis eroon. Vaikea ajatella miten erosta seuraisi mitään hyvää kun menetin ainoan ihmisen, jolle olen oikeasti voinut avautua ja ihmisen jonka kanssa halusin viettää loppu elämäni. Omistan tasan yhden ystävän, mutta hänellekkään en oikeasti voi avautua rehellisesti tai saada tukea. En kaipaa voivottelijoita vaan oikeaa tukea. Enkä tiedä mistä sellaista voisin saada. Yksin sängyssä itkeminen ei ainakaan selvästi auta, mutta en tiedä mitä muutakaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Olin jätetty ja oli ongelmia, mutta itse en todellakaan ollut valmis eroon. Vaikea ajatella miten erosta seuraisi mitään hyvää kun menetin ainoan ihmisen, jolle olen oikeasti voinut avautua ja ihmisen jonka kanssa halusin viettää loppu elämäni. Omistan tasan yhden ystävän, mutta hänellekkään en oikeasti voi avautua rehellisesti tai saada tukea. En kaipaa voivottelijoita vaan oikeaa tukea. Enkä tiedä mistä sellaista voisin saada. Yksin sängyssä itkeminen ei ainakaan selvästi auta, mutta en tiedä mitä muutakaan tehdä.
Seurakunnalla on eroryhmiä. Niissä saa vertaistukea. Eivät ole uskonnollisia, vaikka seurakunta niitä järjestääkin. Sellaiseen kannattaa tutustua.
Viel kerkee alkoon, mä ryyppäsin viikon ja sit alko rakentelu uudestaan. Toki ollaan vasta montussa ja kohta alkaa perustuksien teko. Asunto on jo ja uus kaupunki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Olin jätetty ja oli ongelmia, mutta itse en todellakaan ollut valmis eroon. Vaikea ajatella miten erosta seuraisi mitään hyvää kun menetin ainoan ihmisen, jolle olen oikeasti voinut avautua ja ihmisen jonka kanssa halusin viettää loppu elämäni. Omistan tasan yhden ystävän, mutta hänellekkään en oikeasti voi avautua rehellisesti tai saada tukea. En kaipaa voivottelijoita vaan oikeaa tukea. Enkä tiedä mistä sellaista voisin saada. Yksin sängyssä itkeminen ei ainakaan selvästi auta, mutta en tiedä mitä muutakaan tehdä.
Nyt on varmasti vaikea ajatella, että erosta voi olla jotain hyvääkin. Asia on vielä niin tuore. Anna itsellesi rauhassa aikaa surra. Itku kyllä helpottaa, vaikka näin äkkiseltään tuntuukin vain pahalta. Hienoa, että jaksoit kuitenkin tulla tänne kertomaan tilanteestasi. Se on jo hyvä askel eteenpäin. Enempää ei tässä vaiheessa tarvitse jaksaa. Pienin askelin eteenpäin. Halaus sinulle <3
Oletko saanut syötyä? Vaikka onkin raskasta, olisi tärkeää huolehtia, että syö ja nukkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Olin jätetty ja oli ongelmia, mutta itse en todellakaan ollut valmis eroon. Vaikea ajatella miten erosta seuraisi mitään hyvää kun menetin ainoan ihmisen, jolle olen oikeasti voinut avautua ja ihmisen jonka kanssa halusin viettää loppu elämäni. Omistan tasan yhden ystävän, mutta hänellekkään en oikeasti voi avautua rehellisesti tai saada tukea. En kaipaa voivottelijoita vaan oikeaa tukea. Enkä tiedä mistä sellaista voisin saada. Yksin sängyssä itkeminen ei ainakaan selvästi auta, mutta en tiedä mitä muutakaan tehdä.
Nyt on varmasti vaikea ajatella, että erosta voi olla jotain hyvääkin. Asia on vielä niin tuore. Anna itsellesi rauhassa aikaa surra. Itku kyllä helpottaa, vaikka näin äkkiseltään tuntuukin vain pahalta. Hienoa, että jaksoit kuitenkin tulla tänne kertomaan tilanteestasi. Se on jo hyvä askel eteenpäin. Enempää ei tässä vaiheessa tarvitse jaksaa. Pienin askelin eteenpäin. Halaus sinulle <3
Mukavaa että täällä on ystävällisiä ihmisiä. Se helpottaa ainakin vähän, vaikka tässä tilanteessa se tuntuu olemattomalta. Pakko yrittää avautua edes täällä vähän, koska katon tuijottaminen ja ajatusten vatvominen omassa päässä tuntuu liian pahalta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut syötyä? Vaikka onkin raskasta, olisi tärkeää huolehtia, että syö ja nukkuu.
Yritin kyllä syödä, mutta ei oikein maistu mikään.
Ap
Itke niin paljon kuin itkettää, käy sopivassa välissä vaikka kävelyllä.
Itselläni työ vei ajatukset pois, sai edes 8 tuntia ajatella vähän muuta, tai keskityin niin duuniin.
Mulla ei oo kokemusta jätetyksi tulemisesta mutta itse eroa halunneena tiesin että asiat tulee menemään parempaan suuntaan.
Voimia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene ystävien/perheen luokse. Tarvitset nyt heitä. Tee asioita, joista saat edes vähän hyvää mieltä, tilaa vaikka noutoruokaa tänään! Olitko jätetty/oliko suhteessa ongelmia? Yritä ajatella järjellä niitä hyviä asioita, jotka erosta seuraa. Voimia, moni muukin on kokenut saman, siitä selviää!
Olin jätetty ja oli ongelmia, mutta itse en todellakaan ollut valmis eroon. Vaikea ajatella miten erosta seuraisi mitään hyvää kun menetin ainoan ihmisen, jolle olen oikeasti voinut avautua ja ihmisen jonka kanssa halusin viettää loppu elämäni. Omistan tasan yhden ystävän, mutta hänellekkään en oikeasti voi avautua rehellisesti tai saada tukea. En kaipaa voivottelijoita vaan oikeaa tukea. Enkä tiedä mistä sellaista voisin saada. Yksin sängyssä itkeminen ei ainakaan selvästi auta, mutta en tiedä mitä muutakaan tehdä.
Nyt on varmasti vaikea ajatella, että erosta voi olla jotain hyvääkin. Asia on vielä niin tuore. Anna itsellesi rauhassa aikaa surra. Itku kyllä helpottaa, vaikka näin äkkiseltään tuntuukin vain pahalta. Hienoa, että jaksoit kuitenkin tulla tänne kertomaan tilanteestasi. Se on jo hyvä askel eteenpäin. Enempää ei tässä vaiheessa tarvitse jaksaa. Pienin askelin eteenpäin. Halaus sinulle <3
Mukavaa että täällä on ystävällisiä ihmisiä. Se helpottaa ainakin vähän, vaikka tässä tilanteessa se tuntuu olemattomalta. Pakko yrittää avautua edes täällä vähän, koska katon tuijottaminen ja ajatusten vatvominen omassa päässä tuntuu liian pahalta.
Ap
Hyvä jos voin olla avuksi. Ymmärrän, ettei nettikirjoittelu juuri nyt tunnu oikein miltään. Ei tarvitsekaan tuntua. Olet vielä järkyttynyt tästä uudesta tilanteesta ja silloin on täysin ymmärrettävää, ettei mikään tunnu miltään. Kuten totesin, tällä hetkellä on ihan riittävää edistystä se, että tulit tänne kertomaan tilanteestasi ja pyytämään apua. Sillä tavalla se suru lähtee pikkuhiljaa hellittämään, kun saa avauduttua. Mutta älä kiirehdi, vaan anna surulle aikaa. Siitä ei tarvitse suoriutua mahdollisimman nopeasti eteenpäin, vaan on täysin ok surra rauhassa.
Mieleen tulee vaan kaikkia hyviä muistoja yhteisistä jutuista ja se tuntuu äärettömän pahalta ajatella että olen menettänyt sen ihmisen, eikä sellaisia muistoja tai yhteisiä hetkiä enää tule. Ja että se ihminen joka joskus vannoi rakkauttaan minulle, ei enää halua olla kanssani.
Ap
Hanki uusi kämppä
Sisusta se
Opiskele jotain
Käy tanssimassa
Ota aurinkoa
Lue kirjoja
Soita sukulsisille
Soita kavereille
Älä nää yksin sisälle liian pitkäksi aikaa vaan tee jotain mieluummin hieman fyysisesti rasittavaa johon voit purkaa itseäsi, näin saat myös helpommin nukuttua. Älä kuitenkaan aja itseäsi loppuun vaan kuuntele itseäsi. Yritä kuitenkin ystäväsi kanssa tehdä ja jutella jotain, toisten seura auttaa aina hieman. Tsemppiä eteenpäin, tuo paha olo on hirvittävä, mutta menee onneksi pikkuhiljaa ohi.
Mihin sä enää apua tarvitset? Nythän kaikki on hienosti. Pääsit siasta eroon.