Antaisitko kehitysvammaiselle kissan tai koiran?
Kommentit (31)
Kehtiysvammaisia on todella eritasoisia.
Fiksuimmat ovat lähellä normaalia arkitoimissa. Älykkyysosamäärä ei vain riitä vähänkään vaativampaan päättelyyn.
Että riippuu kovasti tästä kehitysvammaisesta. Voisin antaa, jos tietäisin, että osaa pulmatilanteissa kääntyä luottohenkilön puoleen.
Kehitysvamma sinänsä ei tee ihmistä vähemmän tunnolliseksi hoitajaksi.
Riippuu hyvin paljon yksilöstä. Ei kaikki "normaalitkaan" ole kykeneviä huolehtimaan eläimestä.
En, ei pysty huolehtimaan eläimestä. Eri asia sitten on, jos taloudessa asuu joku muu, joka kantaa vastuun eläimestä ja kehitysvammainen saa hoitaa eläintä valvovan silmän alla.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu hyvin paljon yksilöstä. Ei kaikki "normaalitkaan" ole kykeneviä huolehtimaan eläimestä.
Kehitysvammoja on erilaisia. Onhan esim. downihmisiä kaupoissakin töissä. Jos minulle tulisi tämän asian päättäminen ajankohtaiseksi, niin miettisin toki, onko mahdollista ja sitten riippuu monesta asiasta. Asuuko yksin vai ei.. Jos asuu, pärjää monessa asiassa. Eläin merkitsee tavallisellekin ihmiselle paljon, samoin kehitysvammaiselle. Kissa on helpompi hoidettava, mutta koirakin voisi käydä, jos joku katsoo asian perään. Sitäpaitsi kehitysvammaiselle voi merkitä sekin, jos hänelle annetaan oma koira ja vastuu esim. lenkittämistä. Ei mielestäni voi vastata tähän kysymykseen kyllä tai ei. Kiltti koira voisi olla ihan kiva yksinasuvalla. Kannattaa muistaa, että heillä yleensä on ihminen tai ihmisiä elämässä mukana. Joten antaisin, jos se on mahdollista.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
En missään nimessä antaisi. Ei pysty hoitamaan edes vaikka olisi normaali-ihminen apuna.
Mun veli on lievästi kehitysvammainen ja hänestä ei ole yhtään mihinkään eläinten kanssa.
Viime kesänä meinasi hukuttaa kissan, kun oli muka niin kuuma, että se piti upottaa ammeeseen.
Ei ne eläimiä muista ruokkia eikä vettä antaa.
Saavat äkillisiä käsittömiä raivareita, jotka purkavat viattomiin eläinparkoihin.
Jättävät ikkunat auki ja kissat tippuvat kuolemaan.
Ei, ehdottomasti ei.
Valehtelet
Ne jotka minä tunnen, osaavat huolehtia eläimistä varmasti paremmin kuin osa ns. tavallisista. He ovat äärettömän tarkkoja ja helliä.
Kissat ja koirat, tuput, huput ja luput.
En varmaankaan. Hankala nähdä tilannetta miksi olisin antamassa kenellekään kissaa tai koiraa.
Hauska lukea tätä kun itse työskentelen kodinomaisessa hoitolaitoksessa jossa kehitysvammaiset tekevät maataloustöitä, hoitavat maatalon eläimiä ja lemmikkieläimiä.
En, vaatii kuitenkin isoa vastuunkantoa myös silloin, kun kaikki ei mene hyvin. Päivittäiset lenkitykset, ruokinnat ym. varmasti sujuisivat, mutta miten lemmikin käytöksen tarkkailu esim. sairastumisen varalta, eläinlääkärikäynnit ja -laskut sekä kouluttaminen. Kilttikään eläin ei pysy kilttinä ilman kouluttamista ja toisaalta eläintä ei voi kouluttaa liian kovakouraisin ottein tai epäloogisin säännöin.
Kalanhan voi käsittääkseni, jos sitä ei laita enää pakkaseen.
Eläin voisi vierailla valvotusti kehitysvammaisen henkilön luona, mutta omaksi en kyllä antaisi.
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea tätä kun itse työskentelen kodinomaisessa hoitolaitoksessa jossa kehitysvammaiset tekevät maataloustöitä, hoitavat maatalon eläimiä ja lemmikkieläimiä.
Joo, mutta ne ei varmasti ole viime käden vastuussa niistä eläimistä ja hoida niitä ihan yksinään.
Tässä pitää nyt ensisijaisesti ajatella eläimen etua. Eläin on täysin ihmisen armoilla.
Vastaus: en antaisi
Hoivaaminen voi näyttäytyä huolenpitona mutta syöttäminen oikein ja juottaminen voi tuottaa ongelmia kun vaatii hiukan pohtimista ja ulkoilut.
En antaisi lemmikkiä lahjaksi ihmiselle, josta en tietäisi millaisesta lemmikistä hän itse mahdollisesti pitää. Ja vaikka sen tietäisinkin, niin siltikin miettisin ja harkitsisin useampaan kertaan, että antaisinko. Vaikka itse pidän eläimistä erinomaisen paljon, niin minusta ne eivät ole lahjaesineitä.
Yhdellä tutulla oli koira, jonka hän oli saanut puolivuotiaana. Koira oli ollut ennen tuttua jollakin keharilla/pahasti mt-ongelmaisella, joka ei esim. ollut antanut pennun nukkua rauhassa. Tyyppi oli valvottanut pentua ja retuuttanut sitä sen yritettäessä nukkua ja muuta "kivaa". Koira oli aivan hermoraunio, stressaantunut ja aggressiivinen tutulle tullessaan. Taitavana ja kokeneena koiraihmisenä hän sai koiran luottamaan itseensä, ja rauhoittumaan. Vuosien kuluessa siitä tuli hänelle ihan kiva koira. Toki jotkin koiran käytösongelmista säilyi sillä loppuelämän, mutta koira ei ollut vaaraksi kellekään tms, vaikkei vieraista ihmisistä niin välittänytkään.
En missään nimessä antaisi. Ei pysty hoitamaan edes vaikka olisi normaali-ihminen apuna.
Mun veli on lievästi kehitysvammainen ja hänestä ei ole yhtään mihinkään eläinten kanssa.
Viime kesänä meinasi hukuttaa kissan, kun oli muka niin kuuma, että se piti upottaa ammeeseen.
Ei ne eläimiä muista ruokkia eikä vettä antaa.
Saavat äkillisiä käsittömiä raivareita, jotka purkavat viattomiin eläinparkoihin.
Jättävät ikkunat auki ja kissat tippuvat kuolemaan.
Ei, ehdottomasti ei.