Lue keskustelun säännöt.
Ihme käytöstä helsinkiläisessä antikvariaatissa
16.07.2019 |
Vierailin tänään eräässä helsinkiläisessä antikvariaatissa, jonka asiakaspalvelussa on huomattavasti parantamisen varaa. Tähän pikkuriikkiseen liikkeeseen astuessani tervehdin iloisesti sisällä olleita ihmisiä, työntekijää ja samalla toki yhtä asiakastakin.
Vastaukseksipa ei kuulunutkaan hilpeää tervehdystä eikä edes minkäänlaista muminaa, vaan nämä ihmiset vain jatkoivat keskusteluaan ja toimiaan. Olo oli kuin aaveella.
Ei siis mikään ihmekään, että tällainen antikvariaattitoiminta vetelee viimeisiään, jos palvelu on tämän tasoista. Oloni oli kaikkea muuta kuin tervetullut, joten lähdin pois alle minuutin päästä sisääntulostani. Ehkä löydän eräät hakemani kirjat jostakin muualta, mutta tästä liikkeestä en niitä mukaani saanut.
PS. Paikka oli kyllä muutenkin epäammattimainen
Kommentit (42)
Ehkä siellä myydään oikeasti jotain ihan muuta kuin kirjoja ja osuit bisnesten keskelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös outo kokemus divarissa. Menin sisään ja hymyilin myyjälle sanoen "hei". Myyjä tokaisi närkästyneenä, että ettekö tiedä että sisään astuessa ruukataan sanoa päivää. Outoja tyypejä kai noissa.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on vuosien takaa paska kokemus antikvariaatista. Vein jotain tarpeettomia kirjoja sinne. Myyjä pyöritteli silmiään mun kirjoille ja tuhahteli, ”ei näistä kyllä saa mitään!” Tuli sellainen olo että mulla on huono kirjamaku. Olin muutenkin teini-ikäinen ja pelokas. Sitten hän otti tuhahdellen muutaman kirjan vastaan vähän niin kuin säälistä ja maksoi niistä pari euroa.
Eikö voisi ihan edes neutraalisti valikoida mitä haluaa ottaa vastaan, ei luulisi olevan edes sosiaalisesti vammaiselle niin vaikeaa. Oli viimeinen kerta kun asioin tuollaisissa liikkeissä.
Mulla kans samanlainen kokemus. Silloin vielä kirjoja ja sarjakuvia kuitenkin ostettiin ja mulla oli esim. Marvelin ja DC:n hyväkuntoisia vanhoja sekä uudempia sarjiksia varmaankin 50kpl ja jotain kirjoja myös. Ja se ukko sano mulle kans ihan samalla tavalla tuhahdellen että "ei näistä kyllä mitään saa" ja olis maksanu 10e. En siihen hintaa niitä sinne jättänyt vaan sarjikset myin myöhemmin 150e jonkun myyntipalsta kautta. Ja nykyään samaisessa liikkeessä asioidessa tuntuu sille että se ukko haluais vaan olla rauhassa siellä kirjojensa keskellä, ei tervehdi, kyttää ja kyylää hyllyjen välissä ihan kuin olisin varastamassa hänen kalliita aarteitaan ja tuhahtelee jos kirjoihin uskaltautuu koskemaan.
Hyvänen aika. Älkää pillittäkö, vaan jättäkää menemättä ja asiointi kovanahkaisemmille.
Samaa ihmettelen, että miten nämä ankeat paikat pysyvät pystyssä, kun edes asiakaspalvelun alkeet eivät ole hallussa. Itse työskentelin aikanaan pienessä kirjakaupassa ja meillä ystävällinen palvelu (ja toisaalta myös oman rauhan antaminen, jos asiakas halusi katsella rauhassa), oli ihan prioriteetti 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi voi . Näin ylipainoisena miehenä saan vastaavaa kohtelua kaikkialla. Lisäksi antikvariaatit ovat vain paikkoja joissa rikkaiden naisten miehet työskentelevät kun vaimosta mies pilaa sisustuksen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Älkää pillittäkö, vaan jättäkää menemättä ja asiointi kovanahkaisemmille.
Tuu käymään mun kauppaan, niin katotaan kuinka kova nahka sulla on :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut melkein heitettiin ulos eräästä Kampin liepeillä olevasta alan liikkeestä kun epäilin 20 maksavaan kirjaan jääneen markkahinnan. Äijä läksytti perinpohjaisesti- no ostin sitten saman kirjan hieman myöhemmin toisesta divarista 6 euron hintaan.
"Yhyy, miks Suomessa ei voi olla niinku Jenkeis on, et asiakas on aina oikees?"
Menkää pois. Muuttakaa vaikka Ruotsiin, tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää läksyttävät myyjät/kauppiaat/mitänäitänytonkaan on kyllä ihan oma rotunsa. Viimeksi kiepit veti eräs käytetyn tavaran myyjä, jonka puotia, sen konseptia erehtyi vanha äitini kutsumaan jotenkin vääränlaisella termillä. Ostohalut haihtuivat sillä sekunnilla, kun ukkeli alkoi riekkua.
Vierailija kirjoitti:
"Yhyy, miks Suomessa ei voi olla niinku Jenkeis on, et asiakas on aina oikees?"
Menkää pois. Muuttakaa vaikka Ruotsiin, tai jotain.
Muuta sä Venäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on vuosien takaa paska kokemus antikvariaatista. Vein jotain tarpeettomia kirjoja sinne. Myyjä pyöritteli silmiään mun kirjoille ja tuhahteli, ”ei näistä kyllä saa mitään!” Tuli sellainen olo että mulla on huono kirjamaku. Olin muutenkin teini-ikäinen ja pelokas. Sitten hän otti tuhahdellen muutaman kirjan vastaan vähän niin kuin säälistä ja maksoi niistä pari euroa.
Eikö voisi ihan edes neutraalisti valikoida mitä haluaa ottaa vastaan, ei luulisi olevan edes sosiaalisesti vammaiselle niin vaikeaa. Oli viimeinen kerta kun asioin tuollaisissa liikkeissä.
Mutta tottahan se on. Saman sain itsekin kuulla - tosin ihan asiallisesti - kun vein kirjojani antikvariaattiin. Ei sellaisilla kirjoilla juuri arvoa ole, joita joka toisella ihmisellä on kirjahyllyissään.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on mulle aivan arkea. Olen ehkä hieman epäsiistin näköinen ja neurologian takia kai oudon oloinen mieshenkilö. Tuskin jäisi edes mieleen. Mut on myös jätetty huomioimatta, vaikka olen seisonut tiskillä yrittäen saada jotain ostettua. Kerran vielä palvelivat toisia asiakkaita mun ohitseni. Mua myös seuraillaan usein kun epäillään varkaaksi.
Mutta joo, pitäisihön asiakaspalvelun nyt olla parempaa. Kun viime vuonna vierailin Helsingissä, en muuten pitänyt kaupungista, mutta asiakaspalvelijat olivat yleensä hyvin ammattitaitoisia ja ystävällisiä. Siitä jäi mukava olo. Jos olet tottunut sellaiseen tasoon, niin tuo tuntui varmasti oudolta.
Kun itse toimin vähän aikaa ja satunnaisesti hommassa, niin vaikka muuten olen ihan toistaitoinen ihminen, niin kyllä asiakkailla pitää olla tervetullut olo ja kynnyksen kysyä neuvoa ja puhua asiakaspalvelijan kanssa pitää olla matala. Varsinkin kun on kyse pikkukaupasta, joiden selviytyminen on aina kyseenalaista.
Älä välitä, sellaista huonoa kohtelua voi saada osakseen ihan kuka vaan - tosin harvemmin enää nykyään, mutta joskus kuitenkin.
Esimerkiksi kuulin tällaisen tositarinan joskus 80-luvulla:
Eräs kuuluisa jääkiekkoilija (Ei Selänne) oli mennyt pullakauppaan, mutta jäänyt täysin ilman huomiota, myyjien jutellessa intensiivisesti viikonlopun tapahtumista keskenään, tokaisi lopulta "Tiedättekö kuka minä olen?"
Myyjien ihmetellessä, kiekkoilija räväytti " Minä olen asiakas!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on mulle aivan arkea. Olen ehkä hieman epäsiistin näköinen ja neurologian takia kai oudon oloinen mieshenkilö. Tuskin jäisi edes mieleen. Mut on myös jätetty huomioimatta, vaikka olen seisonut tiskillä yrittäen saada jotain ostettua. Kerran vielä palvelivat toisia asiakkaita mun ohitseni. Mua myös seuraillaan usein kun epäillään varkaaksi.
Mutta joo, pitäisihön asiakaspalvelun nyt olla parempaa. Kun viime vuonna vierailin Helsingissä, en muuten pitänyt kaupungista, mutta asiakaspalvelijat olivat yleensä hyvin ammattitaitoisia ja ystävällisiä. Siitä jäi mukava olo. Jos olet tottunut sellaiseen tasoon, niin tuo tuntui varmasti oudolta.
Kun itse toimin vähän aikaa ja satunnaisesti hommassa, niin vaikka muuten olen ihan toistaitoinen ihminen, niin kyllä asiakkailla pitää olla tervetullut olo ja kynnyksen kysyä neuvoa ja puhua asiakaspalvelijan kanssa pitää olla matala. Varsinkin kun on kyse pikkukaupasta, joiden selviytyminen on aina kyseenalaista.
Tosi törkeää "palvelua"!
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös outo kokemus divarissa. Menin sisään ja hymyilin myyjälle sanoen "hei". Myyjä tokaisi närkästyneenä, että ettekö tiedä että sisään astuessa ruukataan sanoa päivää. Outoja tyypejä kai noissa.
Ei näistä kannata välittää. Nää antikvariaatti-pölynenät ovat ihan rotunsa - kärttyisiä ukonrohjakkeita, jotka eivät ole muualle töihin kelvanneet luonnevikansa takia.
Vanhoissa kirjoissa asuu pieniä loiseliöitä jotka tarttuvat ihmiseen ja muokkaavat käytöstä. Pian kaikki aika kuluu vanhojen kirjojen kimpussa ja järjenvastaisesti asiakkaita jopa hätistetään pois viemästä kirjoja.
Kävikö ap ehkä Hagelstamilla? Kokemus kuulosti ainakin siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin sijaitsi? Mun kaverille oli sanottu eräässä liikkeessä, ettei heillä juurikaan kirjoja ole, vaan lähinnä Veikkauksen pelejä myyvät. Ja kyseessä siis kirja-antikvariaatti. Eivät olleet innokkaita auttamaan kirjan etsinnässä. Kumma kun ei ne kirjat myy. 🤔😂
No jopas on! Paikka sijaitsee melko lähellä Kamppia. En nyt viitsi sen tarkempaa sijaintia antaa...
Ap
Mulla ihan sama kokemus varmaan juuri tästä paikasta. En enää käy, ellei ulkona olevassa alelaatikosta löydy jotain. Kyselemään en enää henkilökunnalta ala.
Itse olen syrjäänvetäytyvä eikä haittaa jos palvelu ei ole pirteää, mutta onhan se tylyä jos ei tervehdykseen vastata edes nyökkäämällä.
Miksi divarit ei osta mun bulkkikirjoja ylihinnalla? Niinpä. Miksiköhän?