Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti rumat ihmiset, miten koette elämän tällaisessa ajassa jossa ulkonäkö on esillä jatkuvasti?
15.07.2019 |
Toivottavasti en loukkaa ketään, en tiedä miten otsikon voisi paremmin muotoilla.
Kommentit (61)
Keskityn omiin asioihini. Ei huvita ottaa selfieitä, ei siksi että pitäisin itseäni rumana vaan omassa mielessäni en ole läheskään niin ruma kuin kuvissa ja haluan ylläpitää sitä illuusiota. Miehetkin oikeasti reagoi itsevarmuuteen paljon paremmin kuin itsensä häpeämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri liiku kotini ulkopuolella.
Ai miten koen elämän? Elämä on ihanaa. Esim. just nyt lomaa 5 viikkoa ja lasten kanssa saan olla kotona. Valokuvattuakin olen saanut ja yksi kuva julkastiin just lehdessä. En ymmärrä kysymystäsi, ap.
En muista koska olisin nähnyt ''oikeasti ruman'' ihmisen jossain. Tavallisia näkee mielinmäärin, ehkä luen nämä sinun mielestäsi rumat ihmiset sitten tavallisiksi? Kannattaisi kääntyä tarkastelemaan sisintään jos näkee rumuutta joka puolella.
Käyn töissä, harrastan ja tapaan kavereita. En tiedä mitä muuta elämän pitäisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minun mielestä ulkonäkö ole koko ajan esillä. Hölmöö lähtee sellaiseen ajatusmaailmaan.
Naiskokemuksia (siis edes flirttiä tai sellaista) ei ole eikä varmaan tulekaan, mutta muuten ei merkitystä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästän rahaa pariin kauneusleikkaukseen josta musta saa ihan siedettävän näköisen. :)
Mulla ongelma on otsa/hiusraja, hampaat ja nenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittymällä itselleen kivoihin asioihin. Minulla se on luonto, lemmikit, kirjat ja musiikki.
Asun metsässä maakellarissa ja liikun vain öisin. Äitini tuo ruoat ja muut tarpeet kerran parissa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetuntoni ei ole koskaan perustunut ulkonäköön. Siisti, puhdas, tarkoituksenmukainen ja itselle helppo ja mukava olo on aina ollut tavoitteeni. En koskaan ole halunnut malliksi, joten ulkonäkö ei ole ollut koskaan este tai hyöty ammatissani tai harrastuksissakaan. Sain sen kumppanin, jonka halusin ja ihan tavallista lapsiperhe elämää vietämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa, kun en ole elänyt toisenlaisena aikana. Liekö sellaista aikaa koskaan ollutkaan, jolloin ei olisi oltu ulkonäkökeskeisiä.
Mä annoiin jo vastauksen toiseeen kettjuu.
Missä tämä ulkonäkö on esillä jatkuvasti? Joidenkin itsestään epävarmojen teinien maailmassa? Älä huoli kasvat kyllä tuosta vaiheesta ohi ja saat ihan oikeita paljon suurempia ongelmia ajateltavaksi.
Hyvänä? Yritän keskittyä vahvuuksiin ja käyttää niitä pitääkseni elämäni hyvänä ja mielenkiintoisena.
Näin yli viiskymppisenä en enää juuri mitenkään. Onneksi en ole teini tai nuori aikuinen, tänä ulkonäkökeskeisenä aikana ja ahdistuneisuuteen ja masennukseen taipuvaisena kärsisin ihan varmasti!
Pysyä kotona mahollisimman paljon kiitos.
En mitenkään. En ole sellaisessa ammatissa, jossa palkka maksettaisiin ulkonäön perusteella.