En ymmärrä miten joku voi olla niin masentunut ettei jaksa edes peseytyä

👎

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Etkö ole kuullut, että masennus tosiaan voi olla psykoottistasoista? Vaikeimmat tapaukset ovat luonnollisesti sairaalassa, jossa heitä yritetään auttaa esimerkiksi sähkösokkihoidolla.

Etkö itse osaa lukea? Sanoin että silloin on oltava psykoottinen. Pelkkä masennus ei selitä tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Voisiko joku alapeukuttamisen sijasta vaikka selittää perustelun sille miksi muka joku masentunut tekisi näin eli laskisi alleen vaikka wc olisi 5 m päässä? Mitä tällaisen ihmisen mielessä liikkuu, mikä on motiivi? Anaalisadismi?

Se on vaikean sairauden oire eikä mitään tavoitteellista toimintaa, jolla olisi jokin syy. Tällainen ihminen on todella sairas ja sairaanhoidossa.

Onko masennus itse aiheutettua? Esim. huumeiden käytön seuraus?

Varmaan syy se, ettei yksinkertaisesti välitä ja jos on syrjäytynyt, eikä mene mihinkään niin silloin voi ajatella, ettei tarvitse käydä suihkussa. 

Masennuksessahan ongelma juuri se, että se välittäminen ja itsestä huolehtiminen kärsii.

Minulla on keskivaikea masennus, töissä käyn normaalisti. Mitään muuta en jaksa tehdäkään. Viikonloppuisin ja lomisin en peseydy enkä meikkaa. En jaksa siivota, en laittaa ruokaa, en pestä pyykkiä. Nyt olen jo pitkään saanut pestyä pyykkiä säännöllisesti ja pidän itseäni suorastaan sankarina. Siivoaminen on vielä aika vaikeaa mutta saan siivottua pieniä projekteja nyt kesälomallani ja tiskikone on pyörinyt nyt joka toinen päivä eli vähän näkyy valoa tunnelin päässä.

En osaa selittää, miksi en siivoa, vaikka näen, että on sotkuista ja se ahdistaa. Haluaisin vain nukkua. Nukun paljon, olen aamupäivällä hereillä noin 4h ja sitten nukun vähintään 3h ja illalla saatan vielä ottaa tunnin unet pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Äsken tappelin parvekkeen pöydän kanssa. Yritin koota sen ohjeiden mukaisesti mutta ruuvit eivät mene paikoilleen. Uuvuin niin, että oikeasti itkin. Niin, sen pöydänkin ostin toukokuussa mutta kun en ole jaksanut koota...

En oo masentunut ja en oo käynyt kolmeen päivään suihkussa. Oon toki käynyt alapääsuihkussa ja kainalot pessyt. Hampaat aamuin illoin ja kasvot aamuin illoin ja yövoide ja päivällä päivävoide.

Ymmärrän että jos esim yllättäen menettää perheensä, voi mennä ’sekaisin’, voi olla vuodenkin kykenemätön toimimaan järkevästi.

Tuollaista yhtäkkistä siirtymistä saastaisuuteen ilman em. kaltaista syytä on kuitenkaan mahdotonta nähdä muuna kuin huomion hakemisena. Kyllähän siinä lopulta huomiota saa - ainakin jos asuu vuokralla kerrostalossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Etkö ole kuullut, että masennus tosiaan voi olla psykoottistasoista? Vaikeimmat tapaukset ovat luonnollisesti sairaalassa, jossa heitä yritetään auttaa esimerkiksi sähkösokkihoidolla.

Etkö itse osaa lukea? Sanoin että silloin on oltava psykoottinen. Pelkkä masennus ei selitä tuollaista.

Masennukseen voi liittyä psykoottisuuttakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Etkö ole kuullut, että masennus tosiaan voi olla psykoottistasoista? Vaikeimmat tapaukset ovat luonnollisesti sairaalassa, jossa heitä yritetään auttaa esimerkiksi sähkösokkihoidolla.

Etkö itse osaa lukea? Sanoin että silloin on oltava psykoottinen. Pelkkä masennus ei selitä tuollaista.

Masennukseen voi liittyä psykoottisuuttakin.

Masennusluokittelujahan on monenlaisia.

On niitä vaikeaa ja keskivaikeaa masennusta, psykoottista masennusta, kaamosmasennusta, synnytyksen jälkeistä masennusta jne. Niitä tosin ei kannata sekoittaa keskenään, koska jokaisessa luokittelussa on omat oireet. 

En tiedä. Minä olen nyt niin krapulassa etten jaksa peseytyä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että jos esim yllättäen menettää perheensä, voi mennä ’sekaisin’, voi olla vuodenkin kykenemätön toimimaan järkevästi.

Tuollaista yhtäkkistä siirtymistä saastaisuuteen ilman em. kaltaista syytä on kuitenkaan mahdotonta nähdä muuna kuin huomion hakemisena. Kyllähän siinä lopulta huomiota saa - ainakin jos asuu vuokralla kerrostalossa.

Huomionhakemisesta ei ainakaan minun kohdallani todellakaan ole kyse. Luuletko, että huutelen työpaikalla tai sukulaisilleni, etten jaksa siivota enkä käy suihkussa? Oma perheeni tietysti tietää, kun elävät tämän kaiken keskellä ja näkevät, että äiti ei jaksa muuta kuin nukkua ja tehdä vain minimin hengissä pysymiseksi. Välillä olen oikea superäiti, vien lapsia superparkiin ja leivon tuoreita sämpylöitä iltapalaksi, mutta sitten en jaksakaan siivota niitä jälkiä moneen viikkoon. En pidä itsestäni tällaisena ja tottakai ahdistaa, kun lapset kärsivät. En pysty tätä kuvailemaan mitenkään muuten kuin että jäsenissäni on viidenkymmenen kilon painot ja päässäni jatkuva sumu. Olisitko itsekään kovin virkeä, jos tuntisit näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Etkö ole kuullut, että masennus tosiaan voi olla psykoottistasoista? Vaikeimmat tapaukset ovat luonnollisesti sairaalassa, jossa heitä yritetään auttaa esimerkiksi sähkösokkihoidolla.

Etkö itse osaa lukea? Sanoin että silloin on oltava psykoottinen. Pelkkä masennus ei selitä tuollaista.

Masennukseen voi liittyä psykoottisuuttakin.

Mitä et vtun pälli ymmärrä siinä mitä jo sanoin kaksi kertaa? Psykoottisuus ja masennus ovat pääsääntöisesti kaksi eri mielenterveydellistä häiriötä, jotka voivat toki ilmentyä yhdessäkin. Pointtini oli että pelkän tavallisen masennuksen lisäksi tarvitaan psykoosia, eli esim. psykoottista masennusta, jotta tuollaista allensa paskomista voisi tapahtua! Lue viestini uudelleen ja ota silmä käteen, vai onko sähköshokki"hoito" jo sulattunut loputkin aivosolusi?

Vierailija kirjoitti:

Onko masennus itse aiheutettua? Esim. huumeiden käytön seuraus?

No joillakin huumeiden käyttäjillä voi ollakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että jotkut ovat niin masentuneita, että laskevat alleen, vaikka vessa on vieressä? Jotkut myös lopettavat syömisen ja heitä joudutaan ruokkimaan lusikalla sänkyyn.

Höpöhöpö. Täytyy olla jotakin muuta korvien välissä vialla jos noin laskee alleen. Itse olen elänyt koko elämäni vaikean masennuksen kanssa, mutta en ikimaailmassa alentuisi tuhrimaan itseäni. Suihkussakin käyn joka päivä, vaikka jotenkin voin vielä ymmärtää peseytymättömyyden, mutta ei kukaan normaaliälyinen ihminen sentään sotke itseään ulosteisiinsa vain pelkän masennuksen vuoksi. Häiriintynyt/vähämielinen/psykoottinen on oltava.

Voisiko joku alapeukuttamisen sijasta vaikka selittää perustelun sille miksi muka joku masentunut tekisi näin eli laskisi alleen vaikka wc olisi 5 m päässä? Mitä tällaisen ihmisen mielessä liikkuu, mikä on motiivi? Anaalisadismi?

Ai miksi? No siksi ettei yksinkertaisesti jaksa. Ei jaksa mennä sinne vessaan, eikä jaksa välittää. Pelkkä eläminen tuntuu jo valmiiksi niin merkityksettömältä ettei omassa ulosteessa oleminenkaan hätkäytä tai tunnu miltään. Ajattelee että on arvoton, haluaa ehkä kuolla, ei arvosta itseään ja kehoaan edes niin paljon että menisi vessaan. Ei haittaa.

Kun olin itse masentunut saatoin olla parhaimillaan viikon syömättä mitään. Ruoka ei aiheuttanut nautintoa, syöminen tuntui raskaalta vaikka kyse olisi ollut vain banaanista. Taustalla myös sairas ajatus siitä ettei kehoni "ansaitse" ravintoa, käytännössä vihasin itseäni niin etten syönyt. Varmaan samasta ilmiöstä kyse ihmisellä joka ulostaa päälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että jos esim yllättäen menettää perheensä, voi mennä ’sekaisin’, voi olla vuodenkin kykenemätön toimimaan järkevästi.

Tuollaista yhtäkkistä siirtymistä saastaisuuteen ilman em. kaltaista syytä on kuitenkaan mahdotonta nähdä muuna kuin huomion hakemisena. Kyllähän siinä lopulta huomiota saa - ainakin jos asuu vuokralla kerrostalossa.

Huomionhakemisesta ei ainakaan minun kohdallani todellakaan ole kyse. Luuletko, että huutelen työpaikalla tai sukulaisilleni, etten jaksa siivota enkä käy suihkussa? Oma perheeni tietysti tietää, kun elävät tämän kaiken keskellä ja näkevät, että äiti ei jaksa muuta kuin nukkua ja tehdä vain minimin hengissä pysymiseksi. Välillä olen oikea superäiti, vien lapsia superparkiin ja leivon tuoreita sämpylöitä iltapalaksi, mutta sitten en jaksakaan siivota niitä jälkiä moneen viikkoon. En pidä itsestäni tällaisena ja tottakai ahdistaa, kun lapset kärsivät. En pysty tätä kuvailemaan mitenkään muuten kuin että jäsenissäni on viidenkymmenen kilon painot ja päässäni jatkuva sumu. Olisitko itsekään kovin virkeä, jos tuntisit näin?

Sitten ei voi leipoa sämpylöitä, jos ei pysty jälkiä siivoamaan. Lapsetkin kärsivät likaisesta kodista.

Tällä hetkellä ei ole mitään syytä, miksi tuntisin noin. Meillä mies hoitaa ruoanlaiton ja viikkosiivouksen. Perheessä asiat sovitaan ja jaetaan yhdessä. Tällöin ei yhden taakka kasva liian suureksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei se tarkoita, että sellaisen henkilön masennus olisi jotenkin "erilaista" kuin sinun, hän vaan reagoi eri tavalla. Toisillehan masennus aiheuttaa täyden ruokahalun menetyksen ja laihtuvat hirveästi, toiset taas masentuneena ylensyövät järkyttäviä määriä, ihmiset kun ovat erilaisia.

Onhan masennustiloissa eroa. Jotkut myös nukkuvat normaalia enemmän, jotkut vähemmän. Jotkut ovat hidastuneita, jotkut kiihtyneitä.

Minäkään en ymmärtänyt, ennen kuin itse sairastuin. Minulla on todettu vaikea masennus ja traumaperäinen stressihäiriö.

Kävin aiemmin suihkussa kerran päivässä, harjasin hampaat kahdesti, olin aina laitettu ja kotini oli kuin sisustuslehdestä.

Pahimmillani en muistanut missä kuussa olin käynyt suihkussa (n. 3kk:tta sitten), lakanat olin vaihtanut puoli vuotta sitten muusta siivoamisesta puhumattakaan. Pistin välit poikki kaikkien ystävien ja sukulaisten kanssa koska en halunnut että kukaan näkee minua tai kämppääni siinä kunnossa.

Oma aika meni joko nukkumiseen tai itsemurhan hautomiseen.

Itse sain apua kun kaupassa käydessä menin tajuttomaksi koska olin ollut useampia päiviä syömättä ja minut kuljetettiin sairaalaan.

Nämä jotkut viestit auttavat minua taas ymmärtämään, että joo, oikeasti olen masentunut. (Tottakai olen, jo toistakymmentä vuotta, olen saanut diagnoosin jo nuorena ja ollut vuosikausia kuntoutustuellakin.)

Elän omassa kuplassa, jossa ei ole mitään merkitystä sillä, että vaan nukun määrättömästi enkä jaksa syödä, peseytyä tai siivota. Se ei enää tarkoita mitään, kun sitä on jatkunut niin kauan. On yhdentekevää, minkälaista elämäni on, en vaan anna kenenkään nähdä tätä. Sitten kun joku muu kirjoittaa nämä asiat, tajuan että niinpä, tuota se minunkin elämäni on ja se on ihan totta, se ei ole normaalia ja on ihan perusteltua ja järkeenkäyvää, että voin huonosti ja olen hoitosuhteessa.

Ei kai hygieniasta huolehtiminen ole mikään masennuksen mittari. Eräs hyvä tuttavani kärsi useista pahoistakin masennuksista, mutta hygieniastaan hän huolehti aina äärimmäisen tarkasti. Vaikka ei juuri mitään muuta pystynyt tekemään, niin suihkussa kävi vähintään kahdesti päivässä, kuulemma joskus useamminkin. Hänen masennuksensa johtui lapsuuden hyväksikäyttökokemuksista ja sanoi tunteneensa itsensä jatkuvasti niin likaiseksi, että peseytyminen oli suorastaan pakkomielteistä.