Mies, miltä tuntuu, kun joku nainen on ihastunut sinuun?

Naurattaa kuinka lapsellisia varsinkin naiset ovat. Mennään työpaikalle tuijottelemaan miehiä ja ihastumaan. Sitten kahvitauolla supsutetaan pirjopetterin kakkavaipoista kanaringissä. Jotkut eivät koskaan aikuistu.

En muista niin tapahtuneen. Itse on aina pitänyt olla aktiivinen.

Olisi hyvä, jos Suomessa olisi sama meininki kuin jenkeissä, joissa monissa työpaikoissa saa kenkää työpaikkaromansseista. Se on TYÖpaikka, eikä mikään limudisko.

Usein minuun ihastuvat naiset ovat sellaisia, jotka eivät kiinnosta minua. Toivon, etteivät ihastuisi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella vaikuttaisi siltä, että miehiin ihastumiseen ei kannata tuhlata yhtään aikaa kun vaan ahdistutaan, ärsyynnytään tai koetaan tilanne kiusallisena, kyseenalaistetaan motiiveja ja pelätään jo valmiiksi eroa. Huh.

No sori jos ahdistun!  Ehkä jos menneisyyden kokemukseni olisivat olleet hieman itsetuntoa kohottavampia ja positiivisempia deittirintamalla, saattaisin ollakin heti valmiina heittäytymään mukaan fiilikseen. Nyt ei vaan valitettavasti ainakaan siltä seisomalta pysty, koska "suokakuori" ja muuta hienoa p*skaa ja kestää aikansa lämmetä. Kai miehilläkin on lupa kokea henkisiä traumoja ja sen johdosta tulla varautuneemmiksi? Vai odottaako naiset tosiaan, että mies on aina heti valmis?

Tuskin kukaan olettaa, että mies on aina valmis, mutta kyllähän tämä ketju on kokonaisuutena luettuna aika surullinen. Eikä kyllä kannusta naisia mihinkään ihastumisiin tai alotteellisuuteen. Tuli sellainen fiilis, että taitaa olla parempi vaan itsekin jättää se ihastus rauhaan.

Mä yritän mutta en osaa. Olen jotenkin ihan hullulla tavalla todella ihastunut mieheen, jolla on kaiken laisia huonoja kokemuksia, on todella varautunut, hitaasti lämpiävä jne. Turhauttaa tämä tilanne, kun en tiedä, tuleeko tästä koskaan yhtään mitään, vai ovatko miehen omat lukot liian suuret. Olen yrittänyt unohtaa, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä. Yritän puuhata paljon kaikkea mukavaa muuna aikana, mutta silloin kun nähdään, olen todella onnellinen. Helvetti mikä tilanne...

Eräs ihastunut nainen

Kyllä se ulkonäöstä riippuu. Jos joku nuori hoikka tykästyy, niin se on vaan plussa, mutta jos nainen on yli kolmikymppinen, niin puistattaa. Itse olen 29-vuotias ja ihmettelen, enkä halua että joku ikäloppu yli 35 vuotias osottaisi kiinnostusta muhun. Mulla riittää alle 30 vuotiassa tarpeeksi tarjontaa niin ei tarvitse noihin vanhempiin koskea.

Todella kiusalliselta!

#metoo

T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa kun en tiedä onko joku ihastunut minuun. Mistä sitä tietää? Jos joku hymyilee minulle ni ei hän ole ihastunut minuun vaan pelkästään ystävällinen. Mutta voisin kuvitella että se olisi kyllä mukava tunne, kun tietäisi jonkun ihastuneen minuun. 

Älkää nyt miehet olko myös niin pöljiä, että hymyt tai jopa flirttailevat katseet tarkoittaisi, että nainen on heti rakastunut tai valmis repimään sut ovelta suoraan makkariin ja hommiin. Joskus voi tulla vähän flirttailtua esim. katseella ilman taka-ajatuksia tai ilman tarkoitusta. Tai sitten se on sellaista: "ei tuokaan olis hassumpi koittaa", mutta ei ole mitään suoraa toivetta tai aikomusta toteuttaa kokeilua, varsinkin jos kummatkin tai vaikka vain toinen on varattu. Parempi ettei mitään varmaa luule rakastumisesta tai muusta sutinasta, ellei tule ihan selvää kutsua siihen. Olen tullut siihen tulokseen, että ei se niin haittaa, jos vaikka vähän tulee flirttailtua tahattomasti, parempi sekin kun yrittää olla mahdollisimman vakava ja asiallinen ettei toinen vaan vahingossa luule, että on joku syöjätär.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä aloilla ihmiset oikein ovat töissä, että riittää aikaa ihastua? Kuulostaa joiltakin amiksesta valmistuneiden työpaikoilta, joissa keskitytään lähinnä lorvimiseen.

Miten se Jukka Hyttinen ja Anni Törn, vakuutusyhtiön amisteinejä.

En kyllä tiedä mitään "vammaisempaa" asiaa, kuin "työpaikkaromanssi"

Niin? Meillä ainakin 2 virallista pariskuntaa jotka siellä töissä tavanneet.

Niinpä niin. Siisäänpäin kääntyineitä ja omiin kuppikuntiinsa sulkeituneita kaikki suomalaiset.

On muuten typerännäköistä kun joku nainen on tietämätön olemattomasta viehätysvoimastaan ja yrittää flirttailla. Toisaalta näistä saa hyvät naurut kavereiden kanssa.

Ilmainen neuvo naisille: kaikista naisista ei ole flirttaamaan, vaikka naistenlehdet niin väittäisivätkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa kun en tiedä onko joku ihastunut minuun. Mistä sitä tietää? Jos joku hymyilee minulle ni ei hän ole ihastunut minuun vaan pelkästään ystävällinen. Mutta voisin kuvitella että se olisi kyllä mukava tunne, kun tietäisi jonkun ihastuneen minuun. 

Älkää nyt miehet olko myös niin pöljiä, että hymyt tai jopa flirttailevat katseet tarkoittaisi, että nainen on heti rakastunut tai valmis repimään sut ovelta suoraan makkariin ja hommiin. Joskus voi tulla vähän flirttailtua esim. katseella ilman taka-ajatuksia tai ilman tarkoitusta. Tai sitten se on sellaista: "ei tuokaan olis hassumpi koittaa", mutta ei ole mitään suoraa toivetta tai aikomusta toteuttaa kokeilua, varsinkin jos kummatkin tai vaikka vain toinen on varattu. Parempi ettei mitään varmaa luule rakastumisesta tai muusta sutinasta, ellei tule ihan selvää kutsua siihen. Olen tullut siihen tulokseen, että ei se niin haittaa, jos vaikka vähän tulee flirttailtua tahattomasti, parempi sekin kun yrittää olla mahdollisimman vakava ja asiallinen ettei toinen vaan vahingossa luule, että on joku syöjätär.

Eli leikit toisen tunteilla testataksesi omaa viehätysvoimaasi. Sulla ei ole itsetunto kunnossa, kun tarvitset siihen pönkitystä jollakin teinimäisellä toiminnalla. Käytöksesi on ala-arvoista ja lapsellista.

Vierailija kirjoitti:

On muuten typerännäköistä kun joku nainen on tietämätön olemattomasta viehätysvoimastaan ja yrittää flirttailla. Toisaalta näistä saa hyvät naurut kavereiden kanssa.

Ilmainen neuvo naisille: kaikista naisista ei ole flirttaamaan, vaikka naistenlehdet niin väittäisivätkin.

Ja niinkin yksinkertaisen asian sanominen, kuin haluaisin tutustua sinuun, voisimmeko käydä treffeillä on täysin mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se ulkonäöstä riippuu. Jos joku nuori hoikka tykästyy, niin se on vaan plussa, mutta jos nainen on yli kolmikymppinen, niin puistattaa. Itse olen 29-vuotias ja ihmettelen, enkä halua että joku ikäloppu yli 35 vuotias osottaisi kiinnostusta muhun. Mulla riittää alle 30 vuotiassa tarpeeksi tarjontaa niin ei tarvitse noihin vanhempiin koskea.

Ei kai se, että on vanhempi tarkoita sitä, että olisi ruma? Itse seurustelen 8 vuotta vanhemman miehen kanssa, mutta pidän häntä silti kivannäköisenä. Ihastun tosin muutenkin enemmän luonteeseen kuin ulkonäköön, ehkä miehillä on toisin.

Se on ihan he*vetin ahdistavaa. Ja pelkästään sitä, mitään hyviä puolia tuossa tilanteessa ei ole! Tämä siis oletuksella, että ihastuminen on yksipuolista. Olen ollut tuollaisessa tilanteessa, jossa työtoverinin oli minuun ihastunut, enkä selvinnyt tilanteesta muuten kuin hakemalla uuden työn toisesta kaupungista. Vielä senkin jälkeen on tullut tungettelevia tekohauskoja viestejä, hrr. Onneksi et tarvitse kyseistä harpyijaa enää nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa kun en tiedä onko joku ihastunut minuun. Mistä sitä tietää? Jos joku hymyilee minulle ni ei hän ole ihastunut minuun vaan pelkästään ystävällinen. Mutta voisin kuvitella että se olisi kyllä mukava tunne, kun tietäisi jonkun ihastuneen minuun. 

Älkää nyt miehet olko myös niin pöljiä, että hymyt tai jopa flirttailevat katseet tarkoittaisi, että nainen on heti rakastunut tai valmis repimään sut ovelta suoraan makkariin ja hommiin. Joskus voi tulla vähän flirttailtua esim. katseella ilman taka-ajatuksia tai ilman tarkoitusta. Tai sitten se on sellaista: "ei tuokaan olis hassumpi koittaa", mutta ei ole mitään suoraa toivetta tai aikomusta toteuttaa kokeilua, varsinkin jos kummatkin tai vaikka vain toinen on varattu. Parempi ettei mitään varmaa luule rakastumisesta tai muusta sutinasta, ellei tule ihan selvää kutsua siihen. Olen tullut siihen tulokseen, että ei se niin haittaa, jos vaikka vähän tulee flirttailtua tahattomasti, parempi sekin kun yrittää olla mahdollisimman vakava ja asiallinen ettei toinen vaan vahingossa luule, että on joku syöjätär.

Eli leikit toisen tunteilla testataksesi omaa viehätysvoimaasi. Sulla ei ole itsetunto kunnossa, kun tarvitset siihen pönkitystä jollakin teinimäisellä toiminnalla. Käytöksesi on ala-arvoista ja lapsellista.

Sama tuli mieleen.

Vierailija kirjoitti:

On muuten typerännäköistä kun joku nainen on tietämätön olemattomasta viehätysvoimastaan ja yrittää flirttailla. Toisaalta näistä saa hyvät naurut kavereiden kanssa.

Ilmainen neuvo naisille: kaikista naisista ei ole flirttaamaan, vaikka naistenlehdet niin väittäisivätkin.

Tai sitten niin, että mies ottaa sen hymyn ja ystävällisyyden flirttailuna tyyliin: enkö mä ole ihana. On olemassa mun mielestä kahdenlaista flirttiä, tahallista ja tahatonta, joka voi vain vaikuttaa joltain iskemiseltä, vaikka ei ole tarkoitus olla mitään liehittelyä.

Kääk, esim. voiko moin sanominen hymyn kera olla flirttailua, toivottavasti ei, vaikka jos on tilanne nuorempi mies ja vanhempi nainen, saattaa mies heti röyhennellä rintaa ja ajatella niin.

Ootte niin läpinäkyviä. Selkeesti naisten ihastumista dissaavat viestit naisten kirjoittamia, että saadaan se "naisten aloitteita ei kaivata"-efekti aikaan.

Sitten on nämä ujot ja epäsosiaaliset naiset, jotka kuvittelevat jokaisen työasioihin liittyvän sanan tai vahingossa luodun katseen olevan osoitus jostain kiinnostuksesta. Suorastaan pelottaa tuollaiset naiset.

Kuten moni on tässä ketjussa on todennut, niin miksi työpaikalla ei voi keskittyä siihen olennaiseen eli työntekoon.?

Mikä on liiallista lähestymistä töissä? Onko tervehtiminen ok? Entä hymyily tai työtehtävissä auttaminen? Lounastaminen yhdessä?

Vaikea sanoa kun ei ole tuollaista tapahtunut koskaan

M28