Miksi mummo pyytää hoitoon, mutta valittaa jälkikäteen miten kauheaa oli?
Nyt en löydä logiikkaa. Mummo (anoppi) pyytää lapsenlapsia hoitoon, "jotta voitte käydä jossain". Emme ole tottuneet hoitoapuun, mutta olemme sitten keksineet jonkin pienen reissun, ikään kuin tikusta asiaa, jotta voimme antaa lapset hoitoon. Ja onhan se mukavaa olla edes hetki erossa muksuista. Hoitokertoja on ollut 1-2 vuodessa, kestoltaan päivän tai yön yli, ei sen pidempiä. Monena vuonna lapset eivät ole olleet hoidossa kertaakaan. Pieninä eivät ollenkaan. Tänä vuonna mummo vietti heidän kanssaan noin kahdeksan tuntia, omasta halustaan, ja valitti jälkikäteen hirveästi miten raskasta se oli, tuli fyysisiä kipuja niin että piti ottaa lääkettä, eikä hänestä ole enää lapsia hoitamaan. Tämä toistuu joka kerran jälkeen ja kohdistuu yleensä minuun, eli anoppi vetää sivummalle ja minun pitää kuunnella miten hirveää oli. En oikein mielelläni anna enää lapsia hoitoon hänelle, koska miksi hän sellaista haluaa, eikä kuitenkaan halua.
Mummo pyysi nyt uudestaan että tuokaa lapset taas hoitoon, mies oli sanonut äidilleen että kyllä se varmaan järjestyy. Nyt kuitenkin miehen sisko kipakasti sanoi minulle, että anoppi on tosi rasittunut kun hänen _pitää_ hoitaa lapsiamme, oli siskollekin valittanut miten raskaita lapsemme ovat. En ymmärrä nyt yhtään missä mennään, mies ei suostu asiaa selvittämään. Mummo hoitaa muita lapsenlapsiaan enemmän ja valittaa puolestaan minulle miten kauheaa se on. Mikä ihmeen järki tässä on, mihin mummo pyrkii? Lapset ovat jo koululaisia, ihan tavallisia lapsia, jotka auttavat jo kotitöissäkin. Mielestäni jopa helppoja ja rauhallisia lapsia. Jos nyt annamme lapset hoitoon kuten hän haluaa, niin sitten hän valittaa taas minulle miten ei jaksa.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin ylikorostuneen kohteliaasti ja huolestuneesti mummolle että ”voi voi ihanaa kun pyydät todella todella paljon kiitoksia mutta emmehän me nyt millään kun viimeksikin oli niin kovin rankkaa sinulle lasten kanssa, muistatko kun siitä niin jouduit jälkikäteen valittamaan niin minulle kuin xxx:lle. Että emme me nyt millään enää vaivaa sinua näin”.
Ja kaunis suloinen hymy päälle.
Mielellään tämä kannattaa vielä sanoa kun muita on paikalla jotka kuulevat tämän.
Ei pahalla, mutta tämä on huonohko neuvo. Ensinnnäkin, lapsensa jo kasvattaneet ovat teinivuosien jälkeen immuuneja sarkasmille, ja toiseksi, tässä on ihan liian houkuttelevaa vastata "Ai tosiaan, niinhän se olikin, onpa huomaavaista" ja hymy päälle.
Omasta puolestani lausahduksessa olisi vain promille sarkasmia, koska tuo on totuus. Hänellä on kauhean rankkaa lasten kanssa, joten ei meidän ole kohteliasta häntä vaivata enää lastenhoidolla. Jos mummo vastaisi, että ai tosiaan, niinhän se olikin, niin sehän olisi oikein hyvä vastaus. Hän hoksaisi vihdoin olla pyytämättä lapsia sinne, kun ei kerran jaksa. Muistaisi, miten kamalaa se olikaan. Luonteeltaan mummo on aika dominoiva, pidän välillä pesäeroa häneen koska en kestä sitä, miten hän osaa mun ammatinkin paremmin kuin minä (olen korkeakoulutettu ja asiantuntija-ammatissa). Mummon olemukseen sopisi kieltämättä tuo ylemmäs asettuminen, mistä jokunen teistä kirjoittikin. Määräilyä, puuttumista ja sellaista.
Kiitos hyvistä ehdotuksista! ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin ylikorostuneen kohteliaasti ja huolestuneesti mummolle että ”voi voi ihanaa kun pyydät todella todella paljon kiitoksia mutta emmehän me nyt millään kun viimeksikin oli niin kovin rankkaa sinulle lasten kanssa, muistatko kun siitä niin jouduit jälkikäteen valittamaan niin minulle kuin xxx:lle. Että emme me nyt millään enää vaivaa sinua näin”.
Ja kaunis suloinen hymy päälle.
Mielellään tämä kannattaa vielä sanoa kun muita on paikalla jotka kuulevat tämän.
Ei pahalla, mutta tämä on huonohko neuvo. Ensinnnäkin, lapsensa jo kasvattaneet ovat teinivuosien jälkeen immuuneja sarkasmille, ja toiseksi, tässä on ihan liian houkuttelevaa vastata "Ai tosiaan, niinhän se olikin, onpa huomaavaista" ja hymy päälle.
😂😂 ei tämä sarkasmia ollutkaan, vaan muistutus mummille että ei hänen kannata ottaa lapsia hoitoon kun se on niin rankkaa.
On kaksi vaihtoehtoa:
1. Mummolla on oikeasti rankkaa lasten kanssa. Tällöin on parempi että häntä muistutetaan siitä ja mummi tajuaa itsekin että oho ei kannata ottaa niitä lapsia hoitoon.
2. Mummolla ei ole yhtään rankkaa kunhan vaan pitää valittamisesta. Tällöin tällä lausahduksella blokataan tämä valitusautomaatti. Jos on niin rankkaa että on pakko valittaa jälkikäteen niin sitten niitä mummin kultamussukoita ei enää saa hoidettavaksi. Ai ei ollutkaan ja mummi haluaa yhä hoitaa heitä, siitä vaan mutta turha enää valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä valitusvieressäsu tarkoitat mummolla varmaa lasten isän äitiä.
Tutkimuksissakin se on todettu, että heitä parjataan enemmän. Ja heidän ei annettaisi tavata lapsensa (pojan) lapsia niin usein kuin haluaisivat.Vaan on aina miniällä jokin syyte päällä! Onhan se väärin, yhtä suuri oikeus pitäisi heillä olla.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että ap ei halua a) väkisin keksiä itselleen menoja, että anoppi saisi vaatimuksensa läpi eikä b) kuunnella valitusta lapsistaan?
Kohdeltiin poikien äitejä miten tahansa YLEISESTI ottaen, ap:n anoppi käyttäytyy siltikin huonosti.
Todellakin, mummolle todetaan että oot kyllä aivan ihana mummo kun niin usein autat meitä ja hoidat lapsia, mutta sinun täytyy huolehtia omasta jaksamisesta myös. Ollaan huomattu että olet aika huonovointinen kun haemme lapset, kälykin on huolissaan sinusta. Emme mitenkään enää voi rasittaa sinua sillä tavalla. Tms. Ja huolestunut ilme naamalle. Tämä tehdään sukujuhlissa muiden kuullen, kauppareissulla kerrotaan kylänmiehille kuinka meillä on niin ihana mummo ja innokas lastenhoitaja, mutta valitettavasti jo vähän raihnainen joten emme raaski viedä lapsia sinne.
”Kiva kuulla, että mielelläsi hoitaisit lapsia. Ei meillä mitään sen kummempia suunnitelmia ole tai tarvetta lapsenhoitoavulle, mutta mielellämme haluamme mahdollistaa lastenlasten ja mummin yhteisen ajan, niin voidaan keksiä miehen kanssa puuhaa sille ajalle. Kauan haluaisit lasten kanssa olla, olisiko pari tuntia? Ei varmasti kannata olla koko päivää kuten viimeksi, kun kerroit lasten kuormittaneen sinua liiaksi. Mutta olisiko tuollainen tunti pari sopiva mielestäsi?”
Minusta kyseessä on ihmistyyppi, joka haluaa saada muut tanssimaan oman mielensä mukaan ja valittaa ihan kaikesta. Ehkä hoitaa lapsia oikeasti ihan mielellään, mutta haluaa tehdä huonon ja syyllisen mielen miniälleen. Jos ette anna lapsia hoitoon niin valittaa siitä.
Mitäs lapset ovat kertoneet näistä vierailuista? Mitä ovat tehneet, onko mummo ollut hyvällä vai huonolla tuulella, menevätkö sinne mielellään?
Yleensä monet mummot arvioivat voimavaransa yläkanttiin, kun se voi jopa vaihdella tunnin sisälle. Ja kyllä iäkkäälle 8h hoidot ovat usein ylimitoitettuja, vaikka lapset olisi kuinka helppoja hoidettavia, kun päälle tulevat ruokailut, välipalat ja jatkuva läsnäolo ja se melu.
Jopa iäkäskin vanhus voi "näytellä" lääkärille hyväkuntoista ja pirteää vanhusta 15min. vaikka ei enää selviäisi kotona arkisista asioista.
Eikö isovanhempien ja lasten tapaamisia ja yhdessäoloa voisi hoitaa yhdessä vanhempien kanssa eli seurustelevat ja viettävät yhdessöoloa ja lapsen vanhemmat hoitavat ruokailut ja muut mitä lapsi nyt sattuu tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vain tarve valittaa. Omat vanhempani valittavat vähän kaikesta, mutta mikään muutosehdotuskaan ei kelpaa.
Samaa mieltä, se on vain joidenkin ihmisten tapa olla ja kommunikoida. Ei se tarkoita samaa, kuin että sinä valittaisit, sinä tarkoittaisit sitä todella, heille se on vain tapa päästä huomion keskipisteeksi.
Mistäpä mummot ja anopit muusta puhuisivat he kokevat saavansa olla tärkeitä hetken.
Samasta syystä t taas pyytävät lapsia, koska saa siitä saa taas puhuttavaa puoleksi vuodeksi.
Sinä vaan otat sen nyt kirjaimellisesti. Anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, nyökkäilet ja hymiset ymmärtäväisesti. Tuo on vaan vanhojen ihmisten tapaa puhua.
Miten iäkäs tämä mummo siis on? Jostain viestistä ymmärsin, että ei todellakaan vanha ja sairas ihminen.
Kyllä naisen kohtalo on kova, ja mikä kauheita, sen asettavat naiset itse ja jos mummot ei jaksa, sitten syyllistetään.
Missä on miehet lapsen isä ja isoisät?
Vai eikö nykynaiselle kelpaa? Ei kukaan muu osa hoitaa lapsia kuin naiset/mummot ja tehdä ruokaa.
Tässäkin tapauksessa mummon ja lasten yhdessäolo olisi helpompaa, ainakin jos ne ovat noin pitkiä eli 8h, jos ap. ja lapsen isä tekisi esivalmisteluja eli ruuat ja välipalat valmiiksi ja ohjeistasi miten lapset mummolassa käyttäytyvät. Ettei siellä eletä kuin pellossa ja jätetään mummola kuin pommin jäljiltä.
Mä olisin kysynyt jo aikoja sitten, että ootko varma, että haluat hoitoon, kun edellinen kerta rasitti niin kovin. Ja miehen siskolle olisin sanonut, että kai tajuat saman valituksen tulevan omista lapsistasi.
Vierailija kirjoitti:
Miten iäkäs tämä mummo siis on? Jostain viestistä ymmärsin, että ei todellakaan vanha ja sairas ihminen.
Miten paljon se nainen pitäisi jaksaa ja jaksaa...?
Itse olen 56v ja en todella enää jaksaisi pienten lasten rumpaa. Luoja varjolkoon mummoudesta, sillä niin kovat vaatimukset ovat nykynaisella. Kaikki mehut on kyllä imetty kun kolme lasta on nyt aikuistumassa ja vihdoin viimein haluaisin jo omaa aikaa.
Ja moni mummo on vielä työelämässä, vaihdevuodet päällä, oma terveys reistaillee ja väsymys iskee.
Kyllä naisen osa on työntäyteinen ja raskas, ei riitä, että hoitaa omat lapset, vaan siihen päälle vielä lapsenlapset ja iäkkäät vanhempansa ja appivanhemmat, eikä silti ole mikään kylliksi tai riittävästi.
Missä on lapsen isät ja isoisät?
Miksi heitä ei koskaan syyllistetä ja haukuta, niin kuin mummoja?
Tosi harmillinen tilanne.
Meidän mummo onneksi valitti jo etukäteen omaa raihnaisuuttaan ja lastenhoidon raskautta ja alkoi sitten vasta kinuta lapsia (yö)hoitoon.
Oli selviö, että kieltäydyin, ja selväähän oli myös se valtava herneenpalko mummon nenässä kieltäytymisen jälkeen. Mutta lasten turvallisuus menee kaiken edelle.
Uhriutuja. Ette ole riittävästi ylistäneet saamaanne apua.
Seuraavalla kerralla vaan toteatte että isoäidin terveys on tärkeämpää kuin teidän huvitukset, joten jätetään väliin.
t. Vaari
Vierailija kirjoitti:
Haluaa testata joko lapset on kasvatettu tavoille?
ap testailee että onko isovanhemmat oppineet käytäytymään
Vierailija kirjoitti:
Näin tänään R....n Salessa iäkkään, hyvin ylipainoisen mummon. Molemmat nilkat keränneet nestettä= sydämen vajaatoiminta. Hän oli kahden oikein kiltin pikkupojan kanssa kaupassa, mutta huusi näille hiljaisille pojille koko ajan. Ja marmatti miten pitää heitä hoitaa. Me asiakkaat tuijotettiin ja katsottiin kuin näytelmää mutta kukaan ei uskaltanut puuttua mummon huutamiseen.
R*mättylässä näitä hapannaamamummoja riittää.
Eräät valittivat kuulteni, miten ennen ei valitettu.
Shit. Luulen, että ainakin nämä ovat valittaneet koko ikänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten iäkäs tämä mummo siis on? Jostain viestistä ymmärsin, että ei todellakaan vanha ja sairas ihminen.
Miten paljon se nainen pitäisi jaksaa ja jaksaa...?
Itse olen 56v ja en todella enää jaksaisi pienten lasten rumpaa. Luoja varjolkoon mummoudesta, sillä niin kovat vaatimukset ovat nykynaisella. Kaikki mehut on kyllä imetty kun kolme lasta on nyt aikuistumassa ja vihdoin viimein haluaisin jo omaa aikaa.
Ja moni mummo on vielä työelämässä, vaihdevuodet päällä, oma terveys reistaillee ja väsymys iskee.
Kyllä naisen osa on työntäyteinen ja raskas, ei riitä, että hoitaa omat lapset, vaan siihen päälle vielä lapsenlapset ja iäkkäät vanhempansa ja appivanhemmat, eikä silti ole mikään kylliksi tai riittävästi.
Missä on lapsen isät ja isoisät?
Miksi heitä ei koskaan syyllistetä ja haukuta, niin kuin mummoja?
Aika ei ole vielä(kään) kypsä sille, että miehiltä odotettaisiin samanlaisia suorituksia lapsiin ja lapsenlapsiin liittyen. Itse olen nuorempi, vasta 40, mutta geneettisesti kasa paskaa, joten monisairas. Olin terve vielä lapsen saadessani, nyt voimat ovat vähissä ja töissä on tarpeeksi. Nyt se lapsi on 18, ja ainakin meillä nämä (teoreettiset) mummoiluasiat on käyty läpi jo etukäteen, jotta vältytään molemminpuolisilta pettymyksiltä. Mahdollisille lapsenlapsille on löydyttävä hoitopaikka muualta, ja sen on oltava kaikille ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten iäkäs tämä mummo siis on? Jostain viestistä ymmärsin, että ei todellakaan vanha ja sairas ihminen.
Miten paljon se nainen pitäisi jaksaa ja jaksaa...?
Itse olen 56v ja en todella enää jaksaisi pienten lasten rumpaa. Luoja varjolkoon mummoudesta, sillä niin kovat vaatimukset ovat nykynaisella. Kaikki mehut on kyllä imetty kun kolme lasta on nyt aikuistumassa ja vihdoin viimein haluaisin jo omaa aikaa.
Ja moni mummo on vielä työelämässä, vaihdevuodet päällä, oma terveys reistaillee ja väsymys iskee.
Kyllä naisen osa on työntäyteinen ja raskas, ei riitä, että hoitaa omat lapset, vaan siihen päälle vielä lapsenlapset ja iäkkäät vanhempansa ja appivanhemmat, eikä silti ole mikään kylliksi tai riittävästi.
Missä on lapsen isät ja isoisät?
Miksi heitä ei koskaan syyllistetä ja haukuta, niin kuin mummoja?
Sehän isovanhemmuudessa on parasta että voi katsoa pieniä pari päivää ja sitten ne taas on vanhempiensa vastuulla :D Ehkä se rasittavuuden valittelu on myös kehua vanhemmille siitä että jaksavat.
t. Vaari
Tässä valitusvieressäsu tarkoitat mummolla varmaa lasten isän äitiä.
Tutkimuksissakin se on todettu, että heitä parjataan enemmän. Ja heidän ei annettaisi tavata lapsensa (pojan) lapsia niin usein kuin haluaisivat.
Vaan on aina miniällä jokin syyte päällä! Onhan se väärin, yhtä suuri oikeus pitäisi heillä olla.