Uusperhe + yhteenmuutto

Aika moni on sitä mieltä ettei kannata muuttaa yhteen. Olemme pitäneet yhtä vasta vuoden ja yli 30v molemmat, että ehkä olisi voinut käyttää sanaa miesystävä- poikaystävän sijaan. 

Yhteenmuuttoa ollaan mietitty jo pidempään.

Itseäni siis mietityttää vain tämä taloudellinen puoli. Sanotaan, että yksin asuminen on kallista, mutta tuntuu  että kalliimmaksi tulisi asua uusperheessä.

Mietin kanssa, onko se loukkaavaa kysyä häntä maksamaan 2/3 vuokrasta, tai neliöiden mukaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko se perhe-elämä kaikilla tuommoista laskemista nykyään? Ennen tuo meni noin, kun oltiin kämppiksiä. Esim. asumistukea hakiessa piti erikseen perustella, että kyseessä ei ole pariskunta, että sai tuet omien vuokrien mukaan. Erilliset vuokrasopimuksetkaan ei riittäneet. Käsittääkseni nykyäänkin vielä virallisesti perhe on yksikkö ja puolison tulot vaikuttaa kaikkeen. Mistä siis tuo laskeminen on saanut alkunsa? Joku tasa-arvo ja itsenäisyyden osoitus? Jos sitä on tarve todistella niin tosiaan, miksi edes muuttaa yhteen?

Monilla on, kun halutaan säilyttää omat rahat eikä joutua maksamaan senttiäkään toisen puolesta. Vaikka toinen olisi selkeästi pienituloisempi. Uusioperheissä tämä korostuu vieläkin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni on sitä mieltä ettei kannata muuttaa yhteen. Olemme pitäneet yhtä vasta vuoden ja yli 30v molemmat, että ehkä olisi voinut käyttää sanaa miesystävä- poikaystävän sijaan. 

Yhteenmuuttoa ollaan mietitty jo pidempään.

Itseäni siis mietityttää vain tämä taloudellinen puoli. Sanotaan, että yksin asuminen on kallista, mutta tuntuu  että kalliimmaksi tulisi asua uusperheessä.

Mietin kanssa, onko se loukkaavaa kysyä häntä maksamaan 2/3 vuokrasta, tai neliöiden mukaan.

Ap

Miksi sinun pitäisi joutua miehen haluaman/vaatiman/tarvitseman asumisjärjestelyn maksajaksi. Jos ja kun miehen lapset tarvitsee huomioida niin hän toki vastaa lastensa asumis ym kuluista.

Minä elän uusperheessä, jossa molemmilla on lapsia, yhteisiä ei ole eikä tule.

Tuo raha pitää sopia etukäteen selväksi, mutta ap, se raha tulee olemaan pienin ongelmasi tässä kuviossa. Se on sovittavissa, numeerinen summa.

Minä olen sanonut tällä palstalla tämän aikaisemminkin, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että uusperheet kariutuvat siihen, ettei isä kanna hoito/kasvatus/viihdytysvastuutaan. Mies on sellainen otus, kun vaimo häneltä sitä vähän ottaa, niin mies antaa sitä vastuuta pois enennevässä määrin. Sitten äitipuolesta tulee pahis ”sä et oo meidän äiti” ja lopulta äitipuoli uupuu.

Rahan lisäksi sinun pitää sopia miehen kanssa, missä tilanteissa ja kuinka usein lasta hoidat, mitä tehdään jos isä ei jaksa lasta, kuka sanoo ja mistä, kuka siivoaa jäljet etc.

Voi onnistua, kunhan raha-asiat sovitte.

Pidä kiinni omasta vapaudestasi ja älä ryhdy korvaamaan äitiä tai olemaan kotihengetär.

Miksi niin moni nainen suostuu lapsenvahdiksi miehen lapsille? Hoitakoon omansa. Ja lapsen kulut kuuluvat ilman muuta miehen maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Omat haasteensa on näinkin, vaikka miehen lapsi on meillä vain joka toinen viikko. Nämä viikot mies on väsyneempi ja hajamielisempi, ei pääse omiin harrastuksiinsa ja odottaa minun olevan enemmän kotona. Mieluusti antaisin heille yhteistä aikaa ja tuntuu, että lapsi tarvitsisi sitä.

Meneehän se näinkin, mutta on välillä rankkaa. Murhetta tulee lomien suhteen, kun mies haluaisi meidän matkaavan yhdessä lapsen kanssa, mutta minulle se ei olisi lomaa tai joutuisin liikkumaan yksin.

Meillä on siis parisuhdeviikot ja lapsiviikot.

Mieti, mitä, haluat ja jaksat. Jos rakkautta riittää ja voi puhua kaikesta, niin pärjäätte.

Meillä näin: olen itse lapseton ja miehellä on 15v tytär joka meillä joka toinen vkl. Asumisesta maksetaan niin että minä 1/3 ja mies 2/3. Molempien mielestä ok ja tasapuolinen järjestely. Asunto on ostettu myös noissa prosenttisuhteissa.

Meillä on niin että itse järjestän enempi omia menojani sille ajalle kun tyttö on meillä. Saavat sitten isä ja tytär sitä laatuaikaakin enemmän. Tosin tytöllä on jo paljon omia menoja ja juttuja ja "vanhusten" seura ei kiinnosta enää kuten nuorena lapsena.  Toki yleensä olen itsekin kotona mutta jos voin joitain omia menojani sovittaa jotenkin, sovin niitä näille lapsiajankohdille.

Kolmin emme lomaile. Ei kiinnosta varmaan ketään tällä kombolla lähteä matkaan kolmin johonkin :) Ehkä sitten joskus 10 v päästä kun tyttökin on aikuinen ja kaikilla on jo aikuisten jutut, mene ja tiedä.

Hyvin on mennyt näin ja kaikki tulevat kaikkien kanssa juttuun. Neuvoni kaikille että puhukaa asiat ajoissa selviksi, missä mennään ja kuka maksaa. Ja ihan pienestä ei kannata stressata matkan varrella. Aina se ei onnistu mutta elämää tää vain on ja eteenpäin mennään.

Raha-asioiden sopimisessa muista että kyse ei ole vain vuokran ja muiden asumiskulujen jakamisesta oikeudenmukaisesti. Saattaa helposti käydä niin että huomaamattasi maksat puolet ruokakuluista vaikka syöt kaikesta ehkä viidesosan (miehet yleensä suuriruokaisempia, mies voi syödä tuplasti sen minkä sinä, plus lapsille omat osuutensa). Miehen kuuluu maksaa omat ja lastensa syömiset. Pidä kiinni näistä, sillä helposti homma alkaa lipsua jos ei ole tarkkana.

Itsellä kyllä olisi tuntosarvet herkkänä heti alussa: onko viitettä siitä että mies alkaa käyttää sinua ilmaisen piikana ja lastenhoitajana, ja olettaa että maksat yli oman osuutesi? No tämähän selviää jo siinä ennen muuttopäätöstä käytävässä rahakeskustelussa. Rohkeutta sen käymiseen!

Miksi täällä aina maalataan kauheaa tulevaisuutta äitipuolille tai vaihtoehtoisesti kerrotaan kuinka kauheita kaikki äitipuolet on? Minulla oli jostain peruskoulun kolmannesta luokasta asti äitipuoli joka ei tunkenut täysiveriseksi äidikseni mutta oli kyllä kiva ja äidillinen silti. Minä puolestani tein hälle äitienpäiväkortit kun oma äiti oli kuollut. Oli kivaa kun oli niin mukava äitipuoli. Harmi kyllä hän kuoli pari vuotta sitten.

-M38

Vierailija kirjoitti:

Meillä 5 hengen uusperhe ja mies maksaa vastikkeesta 3/5 ja minä 2/5, lapsiluvun mukaan. Lisäksi mies maksaa asuntolainan, joka kokonaan hänen nimissään. Ruokakulut pistetty puoliksi (maksetaan yhteiseltä tililtä), kun miehen lapset meillä vain puolet ajasta.

Voi,voi, jos ero tulee, jäät tyhjän päälle ja huomaat kuinka rahasi on mennyt vessanpytystä alas tai jätteisiin, kun msksat myös osan miehesi lasten ruokakuluista ja mies senkun kerryttää omaisuuttaa.

Kyllä jo peruskouluun pitäisi saada joku talousoppi.

Älä missään tapauksessa muuta yhteen. Ellet halua olla ilmainen lastenhoitaja ja kulujen maksaja. Ja todenmäköisesti maksat vielä puolet kuluista ja teet vähintäin puolet kotitöistä. Ja mies porskuttaa lapsineen, kun on ilmainen kodin- ja lastenhoitaja.