Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En halua "omaa aikaa" - olenko outo vai vain noviisi?
10.07.2019 |
Minulla on reilun puolen vuoden ikäinen vauva ja vielä ei oikeastaan ole tullut sellaista tunnetta että haluaisin "omaa aikaa". Tietysti olen usein väsynyt ja uupunut ja nautin hengähdystauoista vauvan nukkuessa ja tavallaan kaipaan vaikka harrastuksia, mutta mikään noista edellämainituista fiiliksistä ei ole epätoivoisella tasolla. Olen jättänyt vauvan hoitoon vasta pari kertaa parin tunnin ajaksi, ja silloin minulla melkein on olo että haluan vain nopeasti pikkuisen luo - haluan olla lapseni kanssa niin paljon kuin mahdollista. En myöskään uneksi "koko yön nukkumisesta" vaikka en ole täysiä yöuniakaan vielä saanut kertaakaan (vauva on kuitenkin aika hyväuninen mielestäni, toki heräämme 2 - 100 kertaa yössä vaiheesta riippuen). Ei haittaa että "vessaankaan en pääse yksin". Ovatko nämä siis myöhemmin iskeviä tuntemuksia vai onko niin että joillekin niitä ei tule koskaan? Ikää minulla on yli 35.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien tarvitse haluta omaa aikaa. Monilla se kyllä iskee jossain vaiheessa, kun lapset ovat vähän isompia. Silloin voi kaduttaa ettei kukaan ole tottunut hoitamaan lapsia eikä niitä saa mihinkään hoitoon.
Olen mä jo sopinut pari iltamenoakin, eiköhän tuo hoitoasiakin järjesty... Mutta en erityisesti kaipaa "baanalle".
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Ihana kuvaus kuitenkin <3 Tässä mulla itse asiassa haasteena tämän pikkuvauvavaiheen tietty tylsyys, aina jos tuo touhuaa jotain, jaksan itsekin hieman paremmin, kun ei tarvitse viihdyttää...
Ap