Mun sisareni olisivat onnellisia jos kuolisin pois
Tuntuu ihmeelliseltä lukea että joku rakastaa sisaruksiaan.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oliko muuta asiaa?
Ei mutta tuntuu surulliselta tämä asia.
Mistä sä noin päättelet? Vaikutat masentuneelta.
Ei varmaan ole totta. Sisarussuhteet voivat silti olla joskus vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sä noin päättelet? Vaikutat masentuneelta.
Kun he ovat itse niin sanoneet eikä meillä ole mitään välejä keskenämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sä noin päättelet? Vaikutat masentuneelta.
Kun he ovat itse niin sanoneet eikä meillä ole mitään välejä keskenämme.
No ovat sitten sekopäitä. Älä välitä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sä noin päättelet? Vaikutat masentuneelta.
Ai ammattivalmentaja? Masentuneelta? Äläs nyt hulluttele...
Työpaikkansa voi valita, sukulaisiaan ei.
Sinccis
Mullakin on etäiset välit. Mitään todellista yhteyttä tai me- henkeä ei ole. Ei ole ollutkaan.
Narsku puoliso sai vielä etäännytettyä entisestään, omaisuudesta tietenkin kyse.
Ja läpi on mennyt.
Koskaan ei ole ollut sellaista, että perhe pitäisi mun puolia. Ei edes lapsuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on etäiset välit. Mitään todellista yhteyttä tai me- henkeä ei ole. Ei ole ollutkaan.
Narsku puoliso sai vielä etäännytettyä entisestään, omaisuudesta tietenkin kyse.
Ja läpi on mennyt.Koskaan ei ole ollut sellaista, että perhe pitäisi mun puolia. Ei edes lapsuudessa.
Tsemppiä sulle. Meilläkin ollut lapsuudesta asti huonot välit eikä minkäänlaista me henkeä ole. Kaksin sisareni ovat keskenään kuin paita ja peppu. Luulen että se johtuu heidän 11kk ikäerostaan ja siitä että olin vahinko lapsi. Kokivat ettei ollut kiva asia että köyhyyteen tuli yksi ruokittava lisää ja se oli heiltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sä noin päättelet? Vaikutat masentuneelta.
Kun he ovat itse niin sanoneet eikä meillä ole mitään välejä keskenämme.
Enpä voi muuta todeta kuin että kaikesta ne ihmiset tulevatkin onnelliseksi.
Mitä sen rakkauden tilalla on aina ollut?
Kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.
Olen itsekin narsistiperheen syntipukkina kasvanut: varsinkin toinen vanhempi ja sisarukset lannistaneet koko elämäni ajan, sisarusten vähättely, kilpailuhenkisyys, itsensä ylentäminen, puhuminen kuin pikkulapselle tai vähä-älyiselle ym.mukavuus jatkuu yhä aikuisiällä, jos erehtyy tapaamaan heitä. Yritän kerätä voimia katkaista välit kokonaan ja lopullisesti tällä kertaa.
Ok. Oliko muuta asiaa?