Voisiko joku neuvoa suomen kielen oikeinkirjoituksessa? Asia koskee pilkkua.
Yritin jo löytää tähän vastausta eri sivustoilta, mutta päädyin lopulta tänne. Voisikohan joku auttaa? En nimittäin tiedä tai muista, pitääkö tällaiseen lauseeseen laittaa pilkku ei-sanan eteen:
Hänen täytyy selvittää asiaa ei huvikseen vaan ammattinsa takia.
Tällaisia lauseita ei aina voi muuttaa ihan kokonaan (esimerkiksi muuttamalla kieltolauseeksi), mutta voihan tuo olla tyylillisesti muutenkin heikko. Joka tapauksessa olisi kiva kuulla perusteltu neuvo ilman sarvia ja hampaita.
Kommentit (33)
Onko pakko tehdä jotain huvikseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit käyttää 0, 1 tai 2 pilkkua. Ihan miten haluat. Ja taas: WHO CARES!
Joku väitöskirjan tarkastaja voi hyvinkin välittää. Avarra vähän mieltäsi, BABE!
Ei todellakaan välitä.
t. lingvisti
Laittaisin ehkä näin: Hänen täytyy selvittää asiaa, ei huvikseen, vaan ammattinsa takia.
Itse hahmottaisin tuon virkkeen ehkä niin, että siinä on päälause "Hänen täytyy selvittää asiaa ammattinsa takia" ja tavallaan ylimääräinen lisäys "ei huvikseen", joka erotellaan pilkuilla muusta virkkeestä. Mutta kunhan mutuilen enkä ole yhtään varma mitä oikeinkirjoitussäännöt tästä oikeasti sanovat. Kiinnostaisi kyllä tietää!
Vierailija kirjoitti:
Sen verran sarvia, että pilkkusäännöt eivät ole oikeinkirjoitusta.
Miten niin? Esimerkiksi täällä ohjeet ovat oikeinkirjoituksen alla:
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/valimerkit/…
Miksi on muodossa: hänen täytyy selvittää asiaa, eikä hänen täytyy selvittää asia? Mä käyttäisin "asia". Mitä eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laittaisin pilkun huvikseen -sanan jälkeen.
Vaan-sanan eteen ei nykyään laiteta pilkkua, jos sen jälkeen ei seuraa verbillinen sivulause.
Se on edelleen oikein ja paljon helpompi kuin alkaa miettimään lauserakenteita.
Lauserakennehan ei ole ainoa syy. Pitkissä teksteissä näyttää pahalta joka ikisen mutta- ja vaan-sanan edessä. Etenkin asiateksti muuttuu takkuiseksi.
Housus muuttuu takkuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi on muodossa: hänen täytyy selvittää asiaa, eikä hänen täytyy selvittää asia? Mä käyttäisin "asia". Mitä eroa?
Nominatiivissa kyse lienee jostain yksinkertaisesta selvityksestä. Partitiivissa selvitetään laajemmin ja ehkä monimutkaisempaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen täytyy selvittää asiaa ammattinsa takia, ei(kä) vain huvin vuoksi.
Sen verran sarvia, että pilkkusäännöt eivät ole oikeinkirjoitusta.
Kääntäessä ei tosiaan voi aina sorkkia lauseita paremmiksi, etenkään asiateksteissä. Mutta pilkut pitää tietysti laittaa sen kielen mukaan, jolle kääntää.
Minä taas koen, että tärkein tehtäväni kääntäjänä on sorkkia lauseita paremmiksi. Asiat voi kuitenkin aina sanoa monella tavalla, ja osa tavoista on helpommin ymmärrettäviä ja välittää sisällön paremmin kuin toiset.
t. asiatekstikääntäjä
LOL, kylläpä täällä joku herkkänahkainen veti herneen nenään. Lainasin erästä kommenttia ja esitin kysymyksen siitä. Nyt kaikki kommentit, jossa tämä lainaamani kommentti näkyy, on poistettu! :D Taisi mennä kirjoittajalla kirjoitusvirhe tunteisiin. Ihan anonyymeinä täällä kirjoitellaan, joten kukaan ei tiedä keneltä se tuli! Ja minun kommentti oli täysin asiallinen, siinä oli kysymys kielioppiasiasta, jota en ymmärrä. Anteeksi nyt tuntematon, että käytin kommenttiasi esimerkkinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt myös yksinkertaisesti selittäen, milloin tulee pilkku ennen ja -sanaa.
Silloin kun sitä seuraa itsenäinen lause, jossa on eri subjekti kuin edeltävässä lauseessa eikä mitään yhdistävää. Esimerkiksi:
Hanna kutoo, ja Henna maalaa.
Mutta:
Iltaisin Hanna kutoo ja Henna maalaa.
Kun taas:
Iltaisin Hanna kutoo, ja Henna maalaa öisin.
Hanna kutoo ja Henna maalaa.
Ei kai tämäkään voi olla väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen täytyy selvittää asiaa ammattinsa takia, ei(kä) vain huvin vuoksi.
Sen verran sarvia, että pilkkusäännöt eivät ole oikeinkirjoitusta.
Kääntäessä ei tosiaan voi aina sorkkia lauseita paremmiksi, etenkään asiateksteissä. Mutta pilkut pitää tietysti laittaa sen kielen mukaan, jolle kääntää.
Minä taas koen, että tärkein tehtäväni kääntäjänä on sorkkia lauseita paremmiksi. Asiat voi kuitenkin aina sanoa monella tavalla, ja osa tavoista on helpommin ymmärrettäviä ja välittää sisällön paremmin kuin toiset.
t. asiatekstikääntäjä
Riippuu tietysti tekstistä. Joitakin tekstejä pyydetäänkin parantelemaan, mutta jotkut haluavat jotain muuta. Asiakashan sen määrittelee. Joillakin aloilla ei juuri välitetä tyylistä ihan senkään takia, että asiat on pakko ilmaista eksaktisti. Lisäksi on paljon sellaista ilmaisua, joka ei sovi esimerkiksi johonkin historialliseen tekstiin. Näyttäisi myös hassulta, jos parantelisi jonkun kansanihmisen tekstiä esimerkiksi tieteelliseksi tai taiteelliseksi, jos alkuteksti on yksinkertaista tai kömpelöä. Mutta tämä menee nyt jo ohi ketjun aiheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt myös yksinkertaisesti selittäen, milloin tulee pilkku ennen ja -sanaa.
Silloin kun sitä seuraa itsenäinen lause, jossa on eri subjekti kuin edeltävässä lauseessa eikä mitään yhdistävää. Esimerkiksi:
Hanna kutoo, ja Henna maalaa.
Mutta:
Iltaisin Hanna kutoo ja Henna maalaa.
Kun taas:
Iltaisin Hanna kutoo, ja Henna maalaa öisin.
Hanna kutoo ja Henna maalaa.
Ei kai tämäkään voi olla väärin?
Joku voi jättää pilkun pois, koska kokonaisuus on lyhyt, mutta periaatteessa pilkku olisi laitettava. Siinä on kaksi lausetta, joissa molemmissa on subjekti ja verbi. Eri asia olisi, jos virke olisi esimerkiksi tällainen:
Seinälle tulee teos, johon Hanna kutoo kuvan ja Henna maalaa kehykset.
Kääntäessä ei tosiaan voi aina sorkkia lauseita paremmiksi, etenkään asiateksteissä. Mutta pilkut pitää tietysti laittaa sen kielen mukaan, jolle kääntää.