Miksi suomessa pidetään niin kummallisena asiana sitä ettei juo?

Olen ryypännyt koko nuoruuteni hihhuleiden kanssa.

Samaa olen ihmetellyt minäkin. Se on sitäpaitsi tosi noloa olettaa heti että toinen on joku uskovainen vaan sen perusteella ettei kännääminen ja ryyppäminen mitenkään kiinnosta.

Ei pidetä, ei oleteta, ei tarvitse.

Suomessa elää outoa väkeä. Suorastaan sairaan hullua. Miks muuten kukaan tahtois elää täällä missä 3/4 vuotta on säkkipimeää, lunta ja pakkasta.

Minulta kysytään , että olenko entinen alkoholisti ja tuputetaan , että voihan sitä yhden ottaa.

Viimeksi pihatalkoissa.

Rippuu varmaan millaisissa piireissä liikkuu? Mua ei oo koskaan ihmetelty.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa elää outoa väkeä. Suorastaan sairaan hullua. Miks muuten kukaan tahtois elää täällä missä 3/4 vuotta on säkkipimeää, lunta ja pakkasta.

Mä tykkään asua täällä Suomessa ja talvesta.

Vierailija kirjoitti:

Minulta kysytään , että olenko entinen alkoholisti ja tuputetaan , että voihan sitä yhden ottaa.

Viimeksi pihatalkoissa.

Koska suomalaiset ovat ystävällisiä ja ottavat tulokkaan mielellään joukkoonsa.

Minä taas en ole sellaista huomannut. Opiskeluaikoina tuli toisinaan kyllä juotua turhankin reippaasti, eikä sitä tai juomattomuutta tarvinnut kenellekään perustella. Nykyään keski-ikäisenä perheenisänä alkoholi maistuu vähemmän ja vähemmän vuodesta toiseen, eikä sitäkään ole tarvinnut perustella.

Toisaalta kyllä teen duunia yksityisyrittäjänä, joten minua ei kutsuta mihinkään asiakasyritysten pikkujouluihin, kesäjuhliin, strategiapäiviin tai afterworkkeihin, joten ehkä en sitten joudukaan sellaisiin tilanteisiin, joissa oletettaisiin että viinaa pitää vetää. Vaimon suvussa on aina käytetty alkoholia hyvin vähän ja omalla suvullakin alkaa sen suhteen olla kunto loppumassa, joten ei ole oikein puheenaihe vapaa-ajallakaan. Ja kavereitahan mulla ei edes ole, joten ei ole Perakaan viemässä pahoille teille.

Eiköhän tuo ole enemmän omista ympyröistä kiinni kuin siitä että "Suomessa" on kummallista ettei juo.

Aijjaa, enpä ole törmännyt tuollaiseen. Ehkä vanhemmilla sukupolvilla onkin tuollainen suhtautuminen? 80-90 luvun taitteessa syntyneille juomattomuus on ainakin ihan normaalia, harvempi mitään kunnon känniä ainakaan jaksaa vetää, jos juo alkoholia lainkaan.

Enemmän ihmetyttää sellaiset, jotka kokee aikuisenakin tarpeelliseksi humaltua kunnolla.

Riippuu varmasti paljon siitä, missä päin Suomea olet, ja millaisissa "piireissä". Sivistyneet ihmiset (Suomessakin) tietävät, että se, juoko alkoholia vai ei, on henkilökohtainen asia, eikä perusteluja kysellä.

Riippuu tosiaan varmaan piireistä. Tiedän joitakin aikuisia, jotka tykkäävät juoda itsensä humalaan, mutta suurin osa ei edes halua vaan ottaa vain sen verran viiniä tai muuta, että pysyvät ihan tolkuissaan. Edelleen hämmästelen tätä jaottelua, että ihminen juo itsensä kaatokänniin tai sitten ei juo lainkaan. Tiedän kyllä eräänkin ihmisen, jolla on ilmeisen vahvat "alkoholistigeenit" eli jos hän ottaa yhtään alkoholia, hän ei osaa lopettaa. Hänen ratkaisunsa on absolutismi, enkä ihmettele sitä lainkaan. Todellakaan en itse tuputa alkoholia kenellekään, vaikka itse olen viiniharrastaja. Mutta en myöskään sulata sitä, että minuun suhtaudutaan vähintään jonain piilojuoppona tai että juoksisin vain vaikuttavan aineen perässä. Kyllä siellä absolutismin ja alkoholismin välissä todellakin on jotakin. En todellakaan ymmärrä miksi alkoholi on Suomessa niin iso juttu. Kyllä monissa muissa maissa voidaan ruoan kanssa juoda viiniä tai ottaa muuten vain illalla joku paukku, eikä se johda mihinkään ränniin. Voidaan jopa samanaikaisesti olla lasten kanssa tai lähteä sen aterian jälkeen vaikka urheilemaan tai muuta tekemään. Ja sitten jos joku juokin ruoalla vain vettä, niin ei sekään mikään iso juttu ole. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen ihmetellyt minäkin. Se on sitäpaitsi tosi noloa olettaa heti että toinen on joku uskovainen vaan sen perusteella ettei kännääminen ja ryyppäminen mitenkään kiinnosta.

Yleensä se ystävä- ja tuttavapiiri valikoitui pidemmän päälle semmoiseksi että monet ovat ns. kuivahenkisiä eikä heidän viikonloppuohjelmansa perustu kaljoitteluun. Jos osa raittiita ja osa porukasta juo illan mittaan muutaman oluen, niin tutussa seurassa harva tekee kenenkään juomisesta tai juomattomuudesta iso numeroa.  Missä tahansa illanistuijaisissa pitäisi olla tarjolla muutakin alkoholittomia vaihtoehtoja kuin pelkkä raanavesi.

Sinällään on huvittavaa jos sitä juomattomuutta joutuu jatkuvasti selittelemään olematta minkään sortin uskovainen. Tosin selvinpäin olevat jaksavat ja viitsivät harvoin kuunnella mitään humalaisten örinöitä, vaan tapaavat mielummin vaikka kahvilassa.

Mulla on ihan lapsuudenkaverit kovia ottamaan ja puolisonsa myös. Joskus nuorena sitä viettikin yhtä railakasta elämää itsekin, mutta tuli lapset ja jäin lopulta yksin niiden kanssa niin enpä ole koskaan tavaksi opetellut mitään kalsarikännejä yksin kotona kuten nämä lapsuudenkaverini tekevät puolisoineen + jotkut erityisjuhlat, vaikka synttärit tms jolloin minäkin saatoin ottaa yhden-pari. Nykyään ei maistuisi enää se yksi-parikaan muutamaan kertaan vuodessa mutta pitävät mua ihan hihhulina jo ilmankin :S

Ai "uskovaiset hihhulit" eivät juo? Olen roikkunut nuoruuteni seurskuntanuorissa ja niissä porukoissa kyllä vietettiin ryyppybileitä useinkin...

Minusta nykyään on ihan sallittua olla juomatta alkoholia, eikä sitä enää ihmetellä samalla tavalla kuin joskus 10-20 vuotta sitten. Mutta varmaan riippuu omasta kaveripiiristä. Olisi aika ahdistavaa olla koko ajan selittelemässä, miksi ei juo.

Käytän itsekin alkoholia, mutta nykyisin todella harvoin. Juhlissakin saatan ottaa alkoholittoman kuohuviinin, niitäkin on nykyään hyvin tarjolla. Joskus on sitten taas mukava istua iltaa pidemmän kaavan mukaan viinipullon ääressä. Ihan oman fiiliksen mukaan.

aikoinaan oli hyve, jos ei käyttänyt alkoholia. nyt pidetään aivan kummallisena, jos ei juo. olin joskus työhaastattelussa ja haastattelija kysyi, kuka täällä on se raitis ihminen. meitä oli silloin monta, ryhmähaastattelussa.

olin erehtynyt laittamaan työhakemukseen asian. haastattelija oli itse aivan alkoholistin näköinen nainen, juurikin nainen. arvaatte varmaankin sainko paikan.

hiljaiset hyssykät juovat kun eivät saa sanaa suustaan selvänä, mutta viinakset avaavat suun ja housut. valitettavasti.

Minä olen baarimikko joka ei tykkää juoda. Okei, joskus saatan hullutella ja ottaa kaljan tai viskin mutta en vedä kännejä. En nauti siitä sitten yhtään, kännissä olo on hirveää ja krapulassa olo vielä hirveämpää! Inhoan ajatustakin siitä että pitäisi "irrotella kunnolla ja vetää kunnon känni päälle". En tuomitse ihmisiä jotka näin haluavat tehdä enkä moralisoi ketään, jokainen tekee kuten tykkää eikä minulla ole siihen nokankoputtamista mutta vastaavasti muidenkaan ei pitäisi painostaa ja ihmetellä.

Tätä tapahtuu lähinnä tuttujen kesken ja he eivät voi käsittää miksi se ei ole minusta hauskaa. 

Vitut Suomessa tarvi juomattomuutta selitellä. Jos tarvitsee, se on merkki siitä että pyörit junttien ym. WT-paskasakin parissa.

Korkeakoulututettujen suurten kaupungin kolme-nelikymppisten parissa ilmekään ei värähdä, jos sanot ettet käytä alkoholia - varsinkin, jos syy on jokin käytännönläheinen, kuten kauheat krapulat.

Teineistä ja parikymppisistä hyvin suuri osa on nykyään absolutisteja, joten eipä siinäkään ikäluokassa mitenkään kategorisesti katsella juomattomuutta oudosti.

Ainoa porukka, joille juomattomuutta  tarvii selitellä on elämänkallut ja keski-ikäiset raksamiehet, jotka kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin alle 60-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vitut Suomessa tarvi juomattomuutta selitellä. Jos tarvitsee, se on merkki siitä että pyörit junttien ym. WT-paskasakin parissa.

Korkeakoulututettujen suurten kaupungin kolme-nelikymppisten parissa ilmekään ei värähdä, jos sanot ettet käytä alkoholia - varsinkin, jos syy on jokin käytännönläheinen, kuten kauheat krapulat.

Teineistä ja parikymppisistä hyvin suuri osa on nykyään absolutisteja, joten eipä siinäkään ikäluokassa mitenkään kategorisesti katsella juomattomuutta oudosti.

Ainoa porukka, joille juomattomuutta  tarvii selitellä on elämänkallut ja keski-ikäiset raksamiehet, jotka kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin alle 60-vuotiaana.

Ei se "akateemisuuskaan" miltään alkoholismilta suojaa. Itse kävin amiseksan ja sain sieltä kavereita joiden kanssa pidetään edelleen yhteyttä eikä meistä kukaan juo, mitä varsinkin vanhat yläaste aikaiset kaverit joista suurin osa meni lukioon kovasti ihmettelevät ja kyseenalaistavat. Sen sijaan kaikki tutut sieltä lukion puolelta ovat aina täys kännissä joka ikinen perjantai eikä sitä sekoilua ja soittelua jaksa. Parin kanssa on ollut vaan pakko laittaa välit poikki.