NIMENNE VAIHTANEET ! Missä iässä vaihdoit ja miten lähipiiri suhtautui? Oletko katunut?
Kommentit (3)
Harkitsin nuorempana etunimen vaihtamista, koska en pitänyt etunimestäni. En kuitenkaan osannut päättää, minkä nimen ottaisin. Eräs nimi oli jo mielessä, mutta sitten aloitin opiskelun ja opintoryhmässä oli kaksi sennimistä tyttöä ja toisesta tuli hyvä kaverini. Olisi tuntunut tyhmältä ottaa se nimi itselle siinä tilanteessa.
En ole katunut, etten vaihtanut.
Haluaisin vaihtaa etunimeni niihin nimiin, mitkä vanhempani meinasivat antaa, mutta äiti piti niitä liian saksalaisina. Isäni oli ollut nuorempana Saksassa töissä ja siitä saanut idean saksalaisnimiin, äiti ilmeisesti arveli niiden olevan saksalaisussujen nimiä, eikä suostunut.
Minusta ne nimet olivat kyllä hyvin kauniit, mutta en voi loukata äitiäni,niin kauan kun hän elää, pidän vanhat nimeni.
Vaihdoin sukunimeni vähän vaille viisikymppisenä. En halunnut enää miehen sukunimeä, vaikka olemme edelleen naimisissa, vaan otin mummoni tyttönimen.
En ole katunut eikä kovin moni ole ihmetellyt ainakaan ääneen minulle.