Kauhea paniikki päällä töissä. Ahdistaa, itken täällä yksin. AUTTAKAA
Nyt on ihan kauhea paniikki ja ahdistus päällä. Olen ensimmäistä päivää täällä töissä, olen aivan yksin täällä koko talossa, en osaa mitään, täällä ei ole mitään ohjeita enkä voi kysyä keneltäkään ja pomot ei vastaa puhelimeen. Nyt istun ruokatunnilla ja pidättelen itkua ja henkeä ahdistaa. Tekee mieli juosta ulos eikä tulla enää ikinä takaisin. Ahdistaa aivan järkyttävän paljon. Olen nukkunut viime yönä 40 minuuttia. Auttakaa, en kestä enää!!!
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista viesteistä. Sain nyt itseäni vähän kasattua ja yritin hengitellä rauhassa ohjeiden mukaan. Minulla on taipumusta panikoimiseen, en voi mitään tälle.
En saanut mitään perehdytystä työhöni eikä täällä tosiaan ole mitään ohjeita työnkuvasta. Yritin kysyä jotain ohjeita etukäteen. Menin vaan paniikkiin aamulla. Luulin, etten selviä tästä päivästä järjissäni.
Ap.
En usko sinua, ei tuollaista VOI tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista viesteistä. Sain nyt itseäni vähän kasattua ja yritin hengitellä rauhassa ohjeiden mukaan. Minulla on taipumusta panikoimiseen, en voi mitään tälle.
En saanut mitään perehdytystä työhöni eikä täällä tosiaan ole mitään ohjeita työnkuvasta. Yritin kysyä jotain ohjeita etukäteen. Menin vaan paniikkiin aamulla. Luulin, etten selviä tästä päivästä järjissäni.
Ap.
En usko sinua, ei tuollaista VOI tapahtua.
Kyllä voi, kaverille kävi samalla lailla. Kyllä niitä huonoja esimiehiä ja yrityksiä on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista viesteistä. Sain nyt itseäni vähän kasattua ja yritin hengitellä rauhassa ohjeiden mukaan. Minulla on taipumusta panikoimiseen, en voi mitään tälle.
En saanut mitään perehdytystä työhöni eikä täällä tosiaan ole mitään ohjeita työnkuvasta. Yritin kysyä jotain ohjeita etukäteen. Menin vaan paniikkiin aamulla. Luulin, etten selviä tästä päivästä järjissäni.
Ap.
En usko sinua, ei tuollaista VOI tapahtua.
Kyllä ihan oikeasti voi. En viitsisi keksiä tällaista huvin vuoksi.
No jos oot kerran tehnyt samaa hommaa ennenkin niin sitten teet samaa hommaa nytkin. Asia kerrallaan ja jos on jotain epäselvää, laita ongelma/asiakkaan tiedot ylös ja soita lisäohjeet paremmalla ajalla ja hoida asia. Maalaisjärkeäkin saa käyttää. Voi olla, että osaat hoitaa hommat paremmin kuin joku muu, ei se, että siellä on tavattu tehdä joku homma jollain tavalla takaa sitä, että se olisi paras tapa. Jos kukaan ei ole hengenvaarassa, ei ole mitään oikeaa hätää.
Olen nyt kotona peiton alla. En tajua, miten selvisin tästä päivästä. Tämä on ollut kamalin ensimmäinen työpäivä ikinä. Mulla vaan ajatus sumeni täysin paniikin takia. Kiitos teille kannustavista viesteistä. Yritän ajatella niitä huomenna. Toivottavasti huominen on vähän helpompi päivä.
Itse olen yrittänyt työpaikossani aina tehdä sijaista varten tarkan työnkuvauksen tärkeine kellonaikoineen yms. että kenen tahansa on helppo tulla sinne vaikka hälytettäisiin aamulla ensimmäistä kertaa. Ihan kamalaa mennä paikkaan, jos siellä ei ole mitään ohjetta.
Ap.
No mutta huominen menee varmasti jo paremmin. Kyllä se siitä.
Jaksamista ja rauhallista mieltä ♥️ Tosi kurjaa jäädä yksin ekana päivänä, kun se muutenkin aina jännittää, oli kokenut tai ei.
Olet hyvä ihminen saanut työpaikan, kai siihen on joku syy että sait sen. Alat jutella ihmisille siellä ja pyydät palaverin pomosi kanssa, jossa selvitetään suuntaviivat. Jokainen on pihalla kuin lumiukko ekoina päivinä uudessa paikassa.
Olet siis jo ennen ekaa työpäivää nukkunut yön ainana vain 40 minuuttia.
Tämähän kertoo siitä että olit ihan paniikissa jo etukäteen.
Nyt en usko että kyseinen työpaikka itsessään olisi tähän panikointiin syyllinen vaan vika taitaa löytyä ihan pään sisältä.
Suosittelen terapiaa tuohon ahdistukseen. Sitten vasta työelämään kun pääkoppa on kunnossa...
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mikä minua vaivaa. Tuli vaan kauhea kiire ja tunne, etten selviä. Sellainen kova paniikki ja hätä. Tämä on ihan kamalaa. Ap
Rauhoitu!!
Ota rauhassa asiat jotka tulevat eteesi, yksi kerrallaan. Et voi tehdä kaikkia asioita yhtä aikaa. Tee se mikä on nyt tehtävä. NYT on tärkeä sana. Ja esimiehelläsi on velvollisuus opastaa. Odota häntä. Voit vaan saada haukut jos esimiehesi on kelvoton tai neuvot jos hän asiansa tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista viesteistä. Sain nyt itseäni vähän kasattua ja yritin hengitellä rauhassa ohjeiden mukaan. Minulla on taipumusta panikoimiseen, en voi mitään tälle.
En saanut mitään perehdytystä työhöni eikä täällä tosiaan ole mitään ohjeita työnkuvasta. Yritin kysyä jotain ohjeita etukäteen. Menin vaan paniikkiin aamulla. Luulin, etten selviä tästä päivästä järjissäni.
Ap.
En usko sinua, ei tuollaista VOI tapahtua.
Kyllä voi, kaverille kävi samalla lailla. Kyllä niitä huonoja esimiehiä ja yrityksiä on
Mut on jätetty yksikseen vastuuseen firman yhdestä isosta vastuualueesta pomon saatesanoilla "Uimaan oppii kun veteen joutuu".
No ryssin sen jutun, firmalta meni rahaa (ja varmaan mainekin) ja multa mielenterveys. Perässä tuli vielä oikeustoimilla uhkailua. Mutta kun en reagoinut niin ei jatkotoimenpiteitä sentäs :D Jotain vastuuta pitäisi ottaa sen firmankin, joka korvaa kaksi tohtorismiestä yhdellä harjoittelijalla eikä edes perehdytä. Kun ne tohtoritkin oli firman sopeuttamistöiden takia potkittu pihalle tai häädetty eläkkeelle ennen kuin korvaaja oli edes kuvioissa.
Meitä on moneen lähtöön ja osa jää asemalle...
Omaa tyhmyyttä jos olet mennyt töihin se ei ole velvollisuus
Istu mukavasti, sulje silmät ja hengitä rauhallisesti.
Laske mielessäsi 1 (sisäänhengitys), 2 (uloshengitys). Lasket näin kymmeneen. Toista. Ihan rauhassa.
Huomenna on jo parempi olo, kunhan nukut ensi yön.
Jos kukaan ei oo kertonut työtehtäviä, älä tee mitään. Ite menisin vaan istumaan johonkin ja oottasin, että joku pomo tai muu tulee kysymään, että mitä täällä istuskelet. Ihme työpaikka, oo vaan oma ihtes. Ei kannata ruveta itse mitään ihmeellistä tekemään.
Minäkin aloitin nykyisessä työssäni niin, että työkavereilla oli juuri kuukauden kiireisin hetki ja kukaan ei ehtinyt perehdyttää. Istuskelin sitten muutaman päivän tietokoneella kaivellen sieltä kaiken mahdollisen verkkoasemilta ja intranetistä ja esitin tekeväni kokoajan jotain vaikka oikeasti oli tosi tylsää, kun ei ollut tekemistä ja en tiennyt mitä edes tehdä.
Kyllä minua sitten muutaman päivän päästä alettiin perehdyttämään hommiin ja nyt olen ollut tuolla jo 5 vuotta ja edennyt vaativampiin tehtäviin. En voi kuitenkaan kehua että työhön tulo olisi tehty mitenkään mukavaksi.
Itse olen yrittänyt minun jälkeen töihin tulleille selittää ja kertoa asioita vähän enemmän.
Kiitos kaikille. Olette ihania. ❤
Tänään on ollut vähän parempi mieli. Nukuin yöllä paremmin. Olen vieläkin ihan pihalla ja ahdistaa, mutta ei ole sellaista kamalaa paniikkia kuin eilen. Yritin eilen itse kirjoittaa itselleni vähän jotain ohjeita ylös samalla kun tein töitä.
Kiitos asiallisista viesteistä. Sain nyt itseäni vähän kasattua ja yritin hengitellä rauhassa ohjeiden mukaan. Minulla on taipumusta panikoimiseen, en voi mitään tälle.
En saanut mitään perehdytystä työhöni eikä täällä tosiaan ole mitään ohjeita työnkuvasta. Yritin kysyä jotain ohjeita etukäteen. Menin vaan paniikkiin aamulla. Luulin, etten selviä tästä päivästä järjissäni.
Ap.