Lue keskustelun säännöt.
Naiset, puhutteko aviomiehistänne työkavereille?
Kotonakulissitkunnossa
06.07.2019 |
Ja varsinkin miestyökavereille tai -ystäville?
Jos puhutte, onko mielestänne ok puhua omasta miehestä ivallisesti ja sallia myös miesystävänne puhua halveksivasti omasta puolisostanne?
Jos näin asetetaan miesystävä oman miehen yläpuolelle ja parisuhteen luottamuksellisetkin asiat tulevat puheen- ja vitsailun aiheiksi, mitä se tarkoittaa?
Kommentit (17)
Ei ole ok, puhua ivallisesti tai oikeastaan hirveästi muutenkaan toisen yksityisasioista työkavereille edes omien lasten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin vähän puhun, enkä koskaan puhuisi ikävästi omasta miehestäni, sehän on oman pesän likaamista ja muutenkin rumaa käytöstä.
En puhu koskaan yksityisasioistani työpaikallani.
Yksityisasiat ovat yksityisiä, työasiat usein pakostakin julkisia.
Puhuin työkavereille puolisostani, mutta aina kunnioittavasti. Osassa työkavereita tämä aiheutti närkästystä, sillä olisi ollut niin paljon ”hauskempaa” mollata oikein porukalla ukkoparkoja. Olen huomannut tällaista käytöstä monen vanhemman naishenkilön kohdalla. Vaikuttaa olevan lähes kisa käynnissä kenen ukko on typerin pönttö.
Pitkään naimisissa olleet työkaverit puhuvat ivallisesti ja vähättelevästi puolisostaan. Ehkä huumoria mutta aika onnettomilta vaikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi hän tekisi niin ja vielä miesten kanssa.
Haluaako hän ikäänkuin liittoutua noiden miesten kanssa asemaansa turvatakseen, kertoen avoimesti yksityiselämän luottamuksellisia asioita?
Selvää lienee että ainakaan rakkautta omaa puolisoa kohtaan ei taida olla, tuollaista käytöstä ei silloin esiintyisi.
Aihe kuuluu mielestäni osastoon "henkinen pettäminen
Ja jos kotona esitetään että suhde on kunnossa niin menee yli ymmärryksen tuollainen käytös.
Tarkoittaa suurta ajattelemattomuutta! Tuollainen käytös on riittävä peruste eroonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhun, mutta kunnioittavasti, kuten meillä kaikki muutkin. Ei kukaan puhu erityisen paljon puolisosta.
En.
Enkä tunne sen tyylisiä ihmisiä. En ole siis tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua puhua noiden kanssa kuin ihan pakollisen työhön liittyvän. Tahtomattani saan kuunnella heidän kotioloistaan, miehestään, lapsistaan, terveydestään ja lemmikeistään ihan kaiken. Jotkut haluaa jakaa jokaisen kusipisarankin työyhteisössä ”koska minä oon tämmönen puhelias hölöttäjä”.
Avokonttori on yhtä tuskaa
Jos puhun miehestäni, puhun hänestä aina kauniisti. Mies ei puhu minusta mitään töissä, eivät edes tietäisi olemassaolostani ellei miehellä olisi sormusta. (Ellei sitten ota sitäkin töiden ajaksi pois).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhun tapahtumista, jotka liippavat miestäni, joillekin työkavereille, en kaikille.
Esim mieheni hammaslääkäri ja tyytymättömyys tähän tuli esiin kun työkaveri pohti mihin kannattaa varata aikaa...oli käynyt samssa paikassa kuin mieheni.
Vkl-suunnitelmista puhuttaessa on tullut ilmi miehen harrastukset.
Mutta en harrasta sellaista akkojen juoruilua että sain lahjaksi sukat, eikö se rakasta mua enää -tyyppistä tarinointia.
En olisi sellaisen miehen kanssa, josta puhuisin ivallisesti.
Sehän tarkoittaisi, etten kunnioittaisi häntä ja hän ei ole se oikea minulle.
En ylipäätänsä puhu kenestäkään ivallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähin kollegani on myös ystäväni ja hänen kanssaan olen joskus keskustellut raskaasta tilanteesta parisuhteessamme. Mutta töissä tehdään töitä, ei rupatella perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Lähin kollegani on myös ystäväni ja hänen kanssaan olen joskus keskustellut raskaasta tilanteesta parisuhteessamme. Mutta töissä tehdään töitä, ei rupatella perheestä.
Onko tämä kollegasi samaa sukupuolta kuin itsekin olet?
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen miehen kanssa, josta puhuisin ivallisesti.
Sehän tarkoittaisi, etten kunnioittaisi häntä ja hän ei ole se oikea minulle.
En ylipäätänsä puhu kenestäkään ivallisesti.
Tätä vähän mietin että näin kai sen pitäisi olla.
En vaan ymmärrä miten nainen voi olla niin paljon parempi ystävä mieskollegansa kanssa että omaa miestä pilkataan ja sallitaan kollegalta rivo kielenkäyttö ja myös ilkeä nimittely ja halventava puhe, ikäänkuin olisi annettu kollegalle lupa pitää itseään aviomiehen yläpuolella ja vaimo ei paheksu tätä käytöstä koska ilm he ovat ystävystyneet, jakaen niitäkin asioita jotka eivät heidän kesken kuuluisi tulla jaettavaksi.
Ja kuitenkin kotona kaikki on olevinaan kunnossa.
Heitänkö noppaa, erotako vai ei?
Toki jotain voisin puhua, mutta en nyt joillekin työkavereille kovin yksityiskohtaisia tietoja mieheni tekemisistä antaisi. Itsellä oli työkaveri, joka haukkui aina miestään, kertoi ettei mies osaa mitään pyykinpesua ym. Tosin osasin kyllä suhtautua pienellä varauksella hänen juttuihinsa, tämä nainen saattoi puhua ihan mitä sylki suuhun tuo.