Kuka teillä maksaa laskut? - Ylellä laskuri menojen tasaamiseen

Hyvässä parisuhteessa ei tarvita mitään vtun ylen laskureita!

Vierailija kirjoitti:

Hyvässä parisuhteessa ei tarvita mitään vtun ylen laskureita!

Aika monella ei ole hyvää.

Kumpikin maksaa omat laskunsa ja omat menonsa. Parisuhde ei ole pankkisuhde. Jos ei kykene elättämään itseään, ei kannata hankkia parisuhdetta.

Avoliitto, uusioperhe, mies lapseton, minulla lapsia. Mies haluaa maksaa asumisen, välillä jos ehdin postilaatikolle ennen häntä, saan käsiini sähkö- tai vesilaskun, maksan ne.

Mies antaa usein kaupparahaa, tai laittaa lompakkooni käteistä, ostaa minulle lahjoja. Minä maksan lasten menoja, jos tehdään lomareissuja, maksan omani ja lasten lennot, hotellit yms. Ja maksan lasten harrastukset ja vaatteet.

Mies haluaa asumisen maksaa ja sanoo aina, että minulla menee lapsiin jo paljon rahaa.

Hupaisaa...viimeinen vaihtoehto että molemmille jää yhtä paljon: puoliso pitää koko palkkansa ja mä maksaisin koko aikuisen työssäkäyvän ihmisen elämän. Juu ei :)

Jos tienaisin yhtään enemmän niin kai tuo laskuri edellyttää että siirrän osan suoraan puolison taskuun.

Meillä maksaa miehen äiti. Ollaan jo yli 30v, mutta tämä on koettu käteväksi tavaksi. Saadaan kumpikin pitää omat tulomme eikä tule riitaa rahasta.

Minä maksan meillä laskut. Mies ostaa ruuat ja maksaa oman autonsa kulut (minä tankkaan välillä sen tankin täyteen ja jos laskupinossa on sen vakuutus, niin maksan samantien senkin).

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin maksaa omat laskunsa ja omat menonsa. Parisuhde ei ole pankkisuhde. Jos ei kykene elättämään itseään, ei kannata hankkia parisuhdetta.

Tyhmästi sanottu. Monesti yhteenmuutto hyödyttää myös sitä kalliimmassa asunnossa asujaa, kun tulee toinen maksaja. Tai varakkaampi ei suostu muuttamaan 24-neliöiseen yksiöön perheen kanssa. Siinäkin mielessä olisi järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa, että maksettaisiin menot suhteessa tuloihin. Tai sitten kumpikin asuu omassa asunnossaan. Jännä, miten se varakkaampi vain usein saa sanella perheen talouden.

Vierailija kirjoitti:

Hupaisaa...viimeinen vaihtoehto että molemmille jää yhtä paljon: puoliso pitää koko palkkansa ja mä maksaisin koko aikuisen työssäkäyvän ihmisen elämän. Juu ei :)

Jos tienaisin yhtään enemmän niin kai tuo laskuri edellyttää että siirrän osan suoraan puolison taskuun.

Jos puoliso sanoisi haluavansa säästää rahalla muuttamalla pienempään asuntoon tai luopumalla osasta sähkölaitteita, niin suostuisitko kuitenkin siihen?

"Taloutenne tulot ovat 3 150 euroa ja menot 1 400 euroa kuukaudessa.

Pienempituloisen tuot eivät riitä tulojen jakamiseen tasan puoliksi, joten laskuri näyttää miinusta."

Niin ja tässä ei ole otettu huomioon sitä että meillä on kaksi lasta elätettävänä.

Joo ei ole menot noin pienet, eikä riitä rahat muutenkaan kun on velkoja. Mutta eipä tarvi murehtia että toiselle jää enemmän rahaa kuin itselle. Jos minä pääsisin töihin, edes yhtä hyväpalkkaiseen kuin mies, niin mies saisi jäädä vaikka pois töistä. Eikä silloinkaan tarvisi miettiä että kuka maksaa ja mitä. Ei edes siinä tapauksessa että molemmat olisi hyväpalkkaisissa töissä, menisi velkoihin kaikki mitä liikenisi.

Vierailija kirjoitti:

Hupaisaa...viimeinen vaihtoehto että molemmille jää yhtä paljon: puoliso pitää koko palkkansa ja mä maksaisin koko aikuisen työssäkäyvän ihmisen elämän. Juu ei :)

Jos tienaisin yhtään enemmän niin kai tuo laskuri edellyttää että siirrän osan suoraan puolison taskuun.

Mitä hupaisaa siinä olisi? Jos rakastat rahojasi enemmän kuin puolisoasi, niin ota ero. Jos taas rakastatte toisianne niin teillä on yhdessä asuessa yhteinen talous ja siten rahat on käytännössä yhteisiä, niistä päätetään yhdessä mitä tehdään vaikka pienet jutut kumpikin tekee itse omilla rahoillaan kysymättä toiselta lupaa. 

Erikoista on se, että mitä rikkaampi, sitä nuukempi, omasta ei malteta antaa edes sille omalle puoliskolle, kaikista rakkaimmalle jonka on itse vielä valinnut... Jos sulle jää oikeasti ylimääräistä sama minkä toinen tienaa kokopäivätöissä, niin sulla on liian iso palkka ja saat olla siitä kiitollinen. Jos sinä olet valinnut puolison jonka kanssa olet ajatellut olla kuolemaasi asti, niin kenelle sinä niitä ylimääräisiä rahojasi jemmaat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisaa...viimeinen vaihtoehto että molemmille jää yhtä paljon: puoliso pitää koko palkkansa ja mä maksaisin koko aikuisen työssäkäyvän ihmisen elämän. Juu ei :)

Jos tienaisin yhtään enemmän niin kai tuo laskuri edellyttää että siirrän osan suoraan puolison taskuun.

Mitä hupaisaa siinä olisi? Jos rakastat rahojasi enemmän kuin puolisoasi, niin ota ero. Jos taas rakastatte toisianne niin teillä on yhdessä asuessa yhteinen talous ja siten rahat on käytännössä yhteisiä, niistä päätetään yhdessä mitä tehdään vaikka pienet jutut kumpikin tekee itse omilla rahoillaan kysymättä toiselta lupaa. 

Erikoista on se, että mitä rikkaampi, sitä nuukempi, omasta ei malteta antaa edes sille omalle puoliskolle, kaikista rakkaimmalle jonka on itse vielä valinnut... Jos sulle jää oikeasti ylimääräistä sama minkä toinen tienaa kokopäivätöissä, niin sulla on liian iso palkka ja saat olla siitä kiitollinen. Jos sinä olet valinnut puolison jonka kanssa olet ajatellut olla kuolemaasi asti, niin kenelle sinä niitä ylimääräisiä rahojasi jemmaat?

Totta tuo nuukuusjuttu. Mutta monesti ne puolisoltaan joka penniä kärttävät eivät kuitenkaan aikuisilta kotona asuvilta tai työssäkäyviltä lapsilta pyydä mitään asumisesta.

Ei voi oikein tasan jakaa kulut kun toisella on ihan huomattavasti isommat tulot ja toinen kituu työmarkkinatuella. Ja silloinkin kun olen töissä on palkkani sen verran surkea että jos tasan jaettaisi kulut jäis mulle sen jälkeen palkasta 200€. Miehelle jäis 1500€ omaan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Hyvässä parisuhteessa ei tarvita mitään vtun ylen laskureita!

Onko kaikki varmasti hyvin...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hupaisaa...viimeinen vaihtoehto että molemmille jää yhtä paljon: puoliso pitää koko palkkansa ja mä maksaisin koko aikuisen työssäkäyvän ihmisen elämän. Juu ei :)

Jos tienaisin yhtään enemmän niin kai tuo laskuri edellyttää että siirrän osan suoraan puolison taskuun.

Mitä hupaisaa siinä olisi? Jos rakastat rahojasi enemmän kuin puolisoasi, niin ota ero. Jos taas rakastatte toisianne niin teillä on yhdessä asuessa yhteinen talous ja siten rahat on käytännössä yhteisiä, niistä päätetään yhdessä mitä tehdään vaikka pienet jutut kumpikin tekee itse omilla rahoillaan kysymättä toiselta lupaa. 

Erikoista on se, että mitä rikkaampi, sitä nuukempi, omasta ei malteta antaa edes sille omalle puoliskolle, kaikista rakkaimmalle jonka on itse vielä valinnut... Jos sulle jää oikeasti ylimääräistä sama minkä toinen tienaa kokopäivätöissä, niin sulla on liian iso palkka ja saat olla siitä kiitollinen. Jos sinä olet valinnut puolison jonka kanssa olet ajatellut olla kuolemaasi asti, niin kenelle sinä niitä ylimääräisiä rahojasi jemmaat?

Totta tuo nuukuusjuttu. Mutta monesti ne puolisoltaan joka penniä kärttävät eivät kuitenkaan aikuisilta kotona asuvilta tai työssäkäyviltä lapsilta pyydä mitään asumisesta.

Puolisoja tulee ja menee, lapsia ei. Puoliso ei peri, lapset perii. Siinä syy.

Kissa maksaa laskut, minä otan olutta. Nyt sähisee nettiostoksiani!

Sinccis

Se maksaa, jonka tilillä sattuu olemaan rahaa. 

Mies maksaa asumisen ja laskut. Minä maksan ruokakaupan, alkon, lahjat ym. Molemmat ostaa omilla rahoillaan omat vaatteensa ja muut henkilökohtaiset jutut. Matkakassa tasataan. Jään tässä rahalliseti voitolle, mutta teen ruuat ja huushollaan enemmän kuin mies. Kummankin kannalta win-win-tilanne. 25 vuotta kimpassa eikä ikinä ole rahasta ollut suukopua.

Heh. Itse opiskelen 324€ opintotuella ja puolison nettopalkka on 2000€ pintaan. Puoliso tietenkin maksaa melkein kaiken, mutta hän ihan itse halusi että lähden opiskelemaan töiden sijaan, kun hoitovapaan jälkeen sitä pohdin. Vuoden päästä olen valmistumassa, ja aion kyllä jonkin aikaa maksaa kaikki laskut, vuokrat ja kaupassa käynnit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin maksaa omat laskunsa ja omat menonsa. Parisuhde ei ole pankkisuhde. Jos ei kykene elättämään itseään, ei kannata hankkia parisuhdetta.

Tyhmästi sanottu. Monesti yhteenmuutto hyödyttää myös sitä kalliimmassa asunnossa asujaa, kun tulee toinen maksaja. Tai varakkaampi ei suostu muuttamaan 24-neliöiseen yksiöön perheen kanssa. Siinäkin mielessä olisi järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa, että maksettaisiin menot suhteessa tuloihin. Tai sitten kumpikin asuu omassa asunnossaan. Jännä, miten se varakkaampi vain usein saa sanella perheen talouden.

Saako? Meillä mies tienaa 4 x sen mitä minä, mutta ei hän pysty sanelemaan minun rahankäyttöäni lainkaan. En laita nimeäni papereihin, joiden vuoksi talouteni ei pysy tasapainossa.

Enkä keksi yhtäkään syytä asua perheen kanssa 24 neliön yksiössä. Jos ei ole rahaa asua väljemmin, ei tietenkään hanki lapsia! Ei kai kukaan ole niin typerä, että tieten tahtoen hankkii itselleen taloudellisia ongelmia vain siksi, että puoliso tienaa itseä paremmin.