Teinin koulutusvalinta

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yleinen liian hyvän sosiaaturvan omaavien maiden ongelma. Kun on liian hyvä yhteiskunnan tarjoama turvaverkko, niin pidetään välivuosia ja opiskellaan höttöaloja tai jätetään kokonaan opiskelematta kun luotetaan siihen, että rahaa saa vaikka ei tekisi mitään.

Outo väite, käsittääkseni tyttö on tekemässä ihan hyvän valinnan, viime aikoina on uutisoitu kokkeja olevan vähemmän kuin tarvittaisiin, kyseistä ammattia tulevat tuskin robotit kovin pian korvaamaan. Lisäksi, jos hän päättää myöhemmin opiskella jotain muuta, niin kokkina luulisi saavan suht helposti työtä - > lisätuloja opiskelun ohessa.

Ei amikseen kannata nykyään mennä. Eihän siellä edes opeteta mitään kun ei ole varaa pitää opettajia... Aivan hukkaan menee kolme vuotta siellä lorviessa. Ette usko kuinka avutonta porukkaa sieltä tulee harjoitteluihin ja lähinnä sen takia kun ei ole opetettu mitään ja on opetettu se "ei tehdä mitään" asenne. Jos se amis on pakko käydä niin kannattaa käydä lukio siinä rinnalla eli kaksoistutkinto.

Hieman surullista kun vielä tänäänkin osa kokee ja tuntee, että lukio on edelleen paikka jonne haetaan ja nimenomaisesti pyritään. Ja vastaavasti ammatikouluun joudutaan ja / tai päädytään, ellei lukioon syystä tai toisesta päästä. - Kuitenkin kumpainenkin paikka antaa valmiudet esimerkiksi korkea-koulu ja yliopisto-opinoihin hakeutumiseen.

On aivan mahdollista, että ammatikoulun valinnut saa korkeakoulu/ -yliopisto-opiskelupaikan sen aikanaan lukion valinneen nenän edestä. Keskinkeraisilla tai jopa hyvin heikolla ylioppilastutkinnolla ei kovin kummoista arvoa ja asemaa ole.

Toki tuoreen ylioppilaan yleissivisys voi olla keskimäärin parempi kuin ammaikoulun käyneen.

On jännää ajatella, miten tai kuinka erilaisissa asemissa 18-19 vuotiaat nuoret ovat. 

Toisten odoetaan pikkuhiljaa alkavan töhin elättämään ja elämään itsenäistä elämää "ammattilaisena" ominen valintoineen ja pääöksineen tulemaan oimeen ansaitsemallaan palkalla....

Vastaavasti osa (noin puolen ikäluokasta) jännää ja kilpailee -moni useammankin vuoden ajan-  hakien ja pyrkien päästäkseen kiinni "omaan juttuunsa" eli tutummin saadakseen haaveidensa opiskelupaikan, jonka saamisesta on vielä hyvän matkaa siihen, että odotetaan heidän siirymistä omaan itsenäiseen elämään, jonka ylläpitämiseksi saattaisi käydä "oman alansa" töissä.

Ja kun Suomessa ollaan, niin tuo palkka saattaa olla monella korkeakoulusta /yliopistosta valmisuneella sama mutta myös merkittäväsi pienempi kuin monella aikanaan ammattikoulun valinneella.

 Yleissivistys? - No se on suheellista, mutta suurimmalla osalla lopulta hankittu muualta kuin nimenomaisesti korkeakoulu/ - yliopisto-opinnoista, joissa on enempi paneuduttu ja porauduttu oman alan saloihin.         

Vierailija kirjoitti:

Mitäs vikaa siinä on, että painostaa lapsensa lukioon. Sen jälkeenhän voi käydä amiksen, jos haluaa.

Ei yhtään mitään. Täällä on palstan ammattikoululaiset vaan samantien takajaloillaan kun amista haukutaan epäsuorasti. Luultavasti palstalaiset olisivat samaa mieltä jos näkisivät sen nykymenon. Tosiaankin niitä "etäpäiviä" on kohta puolet opiskelusta... eli ei tehdä mitään.

Voi kun saisin tuon:, kävisi vaikka neljässä vuodessa, kunhan kävisi..

Vierailija kirjoitti:

Mitäs vikaa siinä on, että painostaa lapsensa lukioon. Sen jälkeenhän voi käydä amiksen, jos haluaa.

Mutta onhan tuo mahdollisa myös toisin päin eli ensin käy lukion ja menee sitten ammattikouluun. - Suomessa on nykyisin niin paljon ns. korkeakoulutettuja, että pelkästään korkeakoulu/ yliopisto tutkinnon suoritaminen kertoo oikeastaan kenestäkään aika vähän. -Sanalla sanoen korkeakoulutus on nykyisin (Suomessa) inflatoitu. - Siksi on toisaala piristävää, kun osa toivoo, että lapsi hankkisi iselleen hyvän yleissiviyksen, eikä hankkiutuis ammattikouluun, jonka jälkeen voisi turvata monesti  lukion / ylioppilas tutkintoa paremmin toimeentulonsa jakossa.  

äititar kirjoitti:

Taustaa: molemmissa suvuissa (sekä isän että äidin puolelta) ihan jokainen on käynyt lukion ja yliopiston tai jonkun ulkomaisen vastaavan koulutuksen. Koulutuksen mukanaan tuoma vauraus näkyy. NYT esikoiseni on ilmoittanut, että haluaa johonkin "kokkikolmoskouluun" amikseen. KOKO suku on täysin järkyttynyt ja saan kuulla olevani todella epäonnistunut kasvattaja - myös itse koen syvää epäonnistumista: missä tein todella suuren virheen. Olen luvannut 5000 euroa, jos käy lukion, mutta kun eivittukiinnosta. Onko ketään muuta, joka tuntee suurta epäonnistumista äitinä / vanhempana

Jos ei ole provo, niin johan on ääliösuku.

Miten aloittaja kirjoittaa noin hirveän huonosti itse korkeakoulutetuksi? Aivan hirveää luettavaa. Kirjoitusasu vie kyllä uskottavuuden koko tekstistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs vikaa siinä on, että painostaa lapsensa lukioon. Sen jälkeenhän voi käydä amiksen, jos haluaa.

Ei yhtään mitään. Täällä on palstan ammattikoululaiset vaan samantien takajaloillaan kun amista haukutaan epäsuorasti. Luultavasti palstalaiset olisivat samaa mieltä jos näkisivät sen nykymenon. Tosiaankin niitä "etäpäiviä" on kohta puolet opiskelusta... eli ei tehdä mitään.

Kyllä meillä vaan piti etäpäivinä tehdä älyttömästi hommia. Mistähän tuo ajatus tulee ettei silloin tehdä muuta kuin pelata pleikkaa. Vai onko tosiaan niin että lähihoitajat opiskelee kovemmin kuin muut amislaiset. Tosin isäni on autoasentaja ja joka vuosi opiskelee monta sataa sivua tekstiä kun tulee uusia automalleja. Eli kai ne opiskelijatkin jotain joutuu pänttäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yleinen liian hyvän sosiaaturvan omaavien maiden ongelma. Kun on liian hyvä yhteiskunnan tarjoama turvaverkko, niin pidetään välivuosia ja opiskellaan höttöaloja tai jätetään kokonaan opiskelematta kun luotetaan siihen, että rahaa saa vaikka ei tekisi mitään.

Outo väite, käsittääkseni tyttö on tekemässä ihan hyvän valinnan, viime aikoina on uutisoitu kokkeja olevan vähemmän kuin tarvittaisiin, kyseistä ammattia tulevat tuskin robotit kovin pian korvaamaan. Lisäksi, jos hän päättää myöhemmin opiskella jotain muuta, niin kokkina luulisi saavan suht helposti työtä - > lisätuloja opiskelun ohessa.

Nykyisin amiksissa ei opeta enää senkään vertaa kuin ennen vaan monissa kouluissa oppilaat on lähes heitteillä. Myös matala palkka voi kuulostaa opiskeluhaluttomasta teinistä houkuttelevalta (mikä tahansa raha on teinille iso summa) jos ei tarvitse kovin kummoista vaivaa nähdä opiskelujen eteen. Mieli muuttuu viimeistään siinä vaiheessa kun kituuttaa keski-ikäisenä minimipalkalla. Korkeasti koulutetun ja varakkaan perheen lapsen luulisi olevan vähän fiksumpi.

Ja kyllä, myös varsinaisia huonosti työllistäviä tekotaiteellisia hömppäaloja opiskellaan nimenomaan korkean sosiaaluturvan maissa. Maissa, joissa ei ole vastaavaa turvaa, on tehtävä kaikki sen eteen että pärjää. Tällöin ei jätetä korkean koulutuksen mahdollisuutta käyttämättä jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Myös rikkaammissa maissa joissa koulutuksesta joutuu itse maksamaan pitkän pennin, miettii myös kahdesti mitä opiskelee, jotta saa rahoilleen vastinetta ja lainat maksettua takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Minä patistin lapseni lukioon. Syynä yleissivistys. Vastaavaa ei saa muualta.

Lukion jälkeen saa mennä amikseen tai mihin vaan, mutta lukio on käytävä.

Suorittaa 3,5 vuodessa. Nyt vihdoin 3 vuoden jälkeen on alkanut itsekin huomata eroa yleissivistyksessä kaveriensa kanssa. Vaikka on aina ollut kiukkuinen, kun olen moittinut ammattikoulujen vähäistä yleissivistäviä vaikutusta. (Hänellä on paljon amis-kavereita peruskouluajoilta. Lukiokavereita on myös)

Nyt viikko sisällä on kahdesta kaveristaan kertonut mulle, miten ne eivät jotain (hänen mielestään itsestään selvää asiaa) tienneet. Toinen asia koski Suomen historiaa ja toinen biologiaa.

Heh, kaikissa lukioissa ei ole enää historian opiskelu pakollista. Se siitä sivistyksestä sitten.

Jos ei lukio kiinnosta niin ei siellä mitään kunnolla opi. Parempi käydä ensin amis ja olla muutama vuosi töissä. Sitten voi mennä vaikka iltalukioon. Olen tuntenut neljä tuolla tavoin edennyttä, ja kaikki ovat olleet valintaansa todella tyytyväisiä. Kolme on myös lukion jälkeen sitten jatkanut opintoja pidemmälle.

Kun tällaisen avauksen ja purkauksen ja hieman sen herättämää keskustelua lukeneena huomaan  jääneeni pohimaan, että mistä erottaa, jos siis voisi erottaa muodollisesti koulutetumman vähemmän kouluteummasta. - Kun ainakaan muodollinen koulutus ei tee kenestäkään fiksumpaa ja suvaitsevaisempaa.  

Kaksoistutkinto? Tekisi vain pakolliset yo-tutkintoa varten? Ihastus kokkikoulussa odottamassa?

Vierailija kirjoitti:

Ei amikseen kannata nykyään mennä. Eihän siellä edes opeteta mitään kun ei ole varaa pitää opettajia... Aivan hukkaan menee kolme vuotta siellä lorviessa. Ette usko kuinka avutonta porukkaa sieltä tulee harjoitteluihin ja lähinnä sen takia kun ei ole opetettu mitään ja on opetettu se "ei tehdä mitään" asenne. Jos se amis on pakko käydä niin kannattaa käydä lukio siinä rinnalla eli kaksoistutkinto.

Kaksoistutkinnossa kirjoitetaan 4 ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Ne on jotkut tietyt, joihin koulu panostaa. Eli vain osa lukiosta suoritettu.

Kolmoistutkinto on se, jossa saa myös lukion päättötodistuksen.

Ja vinkki. Kaksoistutkintoon saattaa olla tiukempi päästä kuin lukioon. Ainakin 2 vuotta sitten Tampereella (tredu) infotilaisuudessa yksi isä järkyttyi, kun sai kuulla, että tietyistä aineista täytyy olla vähintään seiska ja yksi niistä oli ruotsinkieli. Hänen pojallaan ruotsi meni kuutosen tasolla.

En muista enää tarkemmin, mutta ne oli kai 4 ainetta, josta piti olla vähintään seiska. Eli kai sitten juuri ne aineet, josta sieltä pystyi kirjoittamaan. Eli ei amiksessa voi kaksoistutkinnossa kirjoitta mitä aineita vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä patistin lapseni lukioon. Syynä yleissivistys. Vastaavaa ei saa muualta.

Lukion jälkeen saa mennä amikseen tai mihin vaan, mutta lukio on käytävä.

Suorittaa 3,5 vuodessa. Nyt vihdoin 3 vuoden jälkeen on alkanut itsekin huomata eroa yleissivistyksessä kaveriensa kanssa. Vaikka on aina ollut kiukkuinen, kun olen moittinut ammattikoulujen vähäistä yleissivistäviä vaikutusta. (Hänellä on paljon amis-kavereita peruskouluajoilta. Lukiokavereita on myös)

Nyt viikko sisällä on kahdesta kaveristaan kertonut mulle, miten ne eivät jotain (hänen mielestään itsestään selvää asiaa) tienneet. Toinen asia koski Suomen historiaa ja toinen biologiaa.

Heh, kaikissa lukioissa ei ole enää historian opiskelu pakollista. Se siitä sivistyksestä sitten.

Jos ei lukio kiinnosta niin ei siellä mitään kunnolla opi. Parempi käydä ensin amis ja olla muutama vuosi töissä. Sitten voi mennä vaikka iltalukioon. Olen tuntenut neljä tuolla tavoin edennyttä, ja kaikki ovat olleet valintaansa todella tyytyväisiä. Kolme on myös lukion jälkeen sitten jatkanut opintoja pidemmälle.

Ohis. - Tapa tuokin, etä käy ammattikoulun ja etenee  iltalukion kautta kohti (jatko-) opintoja korkeakoulussa / yliopistossa. Mutta toisaalta vaikuttaa sille, että moni on edelleen tietämätön siitä, että lukio saati ylioppilastutkinto ei ole -Suomessa- edellytyksenä, jotta voisi päästä opiskelemaan korkeakouluun/ yliopistoon. - Ja kun paikan on kerran saanut, niin ei myöhemmin tehdä erottelua sen mukaan miltä pohjalta tuo paikka on tullu saatua. 

Nyt vähän tsemppiä näihin provoihin.

Ens kerralla, jooko.