Lue keskustelun säännöt.
Onko ns. "kovalle" alalle mahdollista lähteä opiskelemaan 25-vuotiaana?
04.07.2019 |
Tai siis, tietenkin on mahdollista päästä opiskelemaan, mutta onko mahdollista saada töitä esim. kaupalliselta alalta, hr-jutuista, viestinnästä...?
Taustaa sen verran, että valmistun valtiotieteiden maisteriksi ihan hetken päästä pääaineena sosiaalityö. Tämä oli ehkä typerin hairahdus minkä olen eläessäni tehnyt, opinnoista olen tykännyt ja opiskelijaelämästä ennen kaikkea, mutta sosiaalityön kenttä muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tuntuu vastenmieliseltä. Ymmärrän kyllä miksi asiat ovat niin kuin ovat, pystyn näkemään ne teoreettiset kehykset niiden arkisten asioiden taustalla, mutta minä en halua olla niiden asioiden kanssa tekemisissä. Olisi kiva kohdata työssä sellaisia ihmisiä, jotka ottavat itse vastuuta omasta elämästään, joiden kohtaamiseen ei liity väkivallan tai vainon uhkaa ja että työssä ylipäänsä olisi jonkinlainen eteenpäin menemisen meininki eikä samassa tilassa vellomista pidettäisi jo voittona itsessään. Lisäksi olen ihan liian herkkä ja lapsirakas ja toisaalta kyyninen katsomaan vierestä sitä, minkälaista p*skaa lasten pitää sietää ihan vain siksi, että sattuivat syntymään väärään perheeseen.
Jos mä nyt siis tekisin esimerkiksi kauppatieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa ja ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta pääsisin opiskelemaan, niin olisiko minulla mahdollista edetä alalla, vai onko näiden ns. "kovien" alojen osalta oma parasta ennen -päiväni käsillä jo nyt? Olen miettinyt sitäkin, että jos opiskelisi vaan ammattikorkeassa tradenomiksi, monimuotona johonkin maaseutukouluun varmasti pääsisin, kai sillä pääsisi pankkiin joksikin sijoitusneuvojaksi ja vaikka palkka tuskin yhtään paranisi, niin työolot merkittävästi? Toki on sitten sekin mahdollisuus, joka on ehkä enemmän todennäköisyys, etten ekalla hakukerralla töiden ohella lukiessa ainakaan yliopistoon pääsisi sisään, vaikka lukupäätä ja ennen kaikkea motivaatiota onkin. Sitten olisin taas jo ainakin yhden vuoden vanhempi.
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
😂 et ole tosissasi! 25 vuotiaana..luuletko että yksikään tuon ikäinen on ammattilainen yhtään missään. Tervetuloa tulevaisuuteen, saatat joutua vaihtamaan alaa vielä useammankin kerran. Vielä 45 vuotiaanakin kannattaa, sen ikäinen edes jollain työkokemuksella ja lisäkoulutuksella on jo ammattilainen!
Niin, tottakai minä tiedän sen että monet kouluttautuvat paljon paljon minuakin iäkkäämpinä. Olen kuitenkin jotenkin jäänyt siihen käsitykseen, että mitä kovempi "bisnesala", sen tärkeämpänä pidetään nuorta ikää. Tämä varmaan lähinnä jostain av:lta ja muilta vastaavilta foorumeilta opittu ajatusmalli, joka ei kyllä välttämättä pidä paikkaansa? Ehkä jonkin sortin katkeruutta taustalla niillä jotka noin puhuvat, maailma muuttunut ympäriltä ja itse jäänyt paikallaan ja sitten tuntuu ikävältä kun nuorille löytyy töitä?
Onneksi olen sentään nuorekkaan näköinen. Mahtaakohan vaan olla tämä sosiaalityön työkokemus enemmän miinus kuin neutraali asia, saati plussa. Töitä olen tehnyt paljon, mutta vaatii todella taitoa asettaa sanat niin, että kasvokkaisessa kontaktissa pystyy korrektisti tekemään selväksi, miksi alanvaihto on paikallaan ja siksi uudet tuulet työmarkkinoilla.
Valtiotieteiden maisteri voi kyllä työllistyä muuallekin kuin kuvailemiisi tehtäviin, alaa tarkemmin tuntematta nuo kuulostavat ennemminkin sosionomin tehtäviltä?
Joo...en kyllä pidä itseäni mitenkään erityisen myöhäisenä tulokkaana alalla. Menin yliopistoon 25v ja rahoitusalalle töihin 27v. Nyt tasaisesti noussut ylöspäin ja 30v pääsin sinne yli 4000e ansioihin ja arvostettuun yritykseen. Vielä on matkaa eteenpäin tietenkin, mutta koen olevani hyvin nuori alalla.
Vierailija kirjoitti:
Valtiotieteiden maisteri voi kyllä työllistyä muuallekin kuin kuvailemiisi tehtäviin, alaa tarkemmin tuntematta nuo kuulostavat ennemminkin sosionomin tehtäviltä?
Vaikka olen valtiotieteiden maisteri (siis kohta :D), niin kyllä nämä opinnot kokonaisuudessa ovat olleet lähes pelkkää sosiaalityötä. En kuvaillut tuossa juuri yhtään työtä mitä teen, joten miten tuli sosionomi mieleen? Fakta on, että ihan sosiaalityöntekijät, eli me maisterit, tehdään tosi iso osa siitä kasvokkaisesta asiakastyöstä, josta en yhtään tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tunnen kyllä aika paljon miehiä, jotka tuossa iässä ovat vasta päässeet opiskelemaan esimerkiksi kauppakorkeaan. Oma mieskin pääsi opiskelemaan arvostettua alaa vasta 23-vuotiaana.
Mistä lähtien hr tai viestintä on ollut "kovia aloja"? Kovia ne ovat enintään työllistymisen vaikeudessa, ei taida alalta helppoa olla löytää töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstisi puhuttelee! Ja vaihtamalla tosiaan joskus paranee. Hain vtm-opintojen aikana kauppikseen. 27-vuotiaana maisteri molemmista ja kauppiksen tutkinnolla töihin. Näen tulevaisuudessakin mielekkäämpiä vaihtoehtoja kauppiksen puolen hommissa, vaikka toki valtsika oli ihan nice to know -settiä. Eli ei minusta lainkaan liian myöhäistä sinullekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiotieteiden maisteri voi kyllä työllistyä muuallekin kuin kuvailemiisi tehtäviin, alaa tarkemmin tuntematta nuo kuulostavat ennemminkin sosionomin tehtäviltä?
Vaikka olen valtiotieteiden maisteri (siis kohta :D), niin kyllä nämä opinnot kokonaisuudessa ovat olleet lähes pelkkää sosiaalityötä. En kuvaillut tuossa juuri yhtään työtä mitä teen, joten miten tuli sosionomi mieleen? Fakta on, että ihan sosiaalityöntekijät, eli me maisterit, tehdään tosi iso osa siitä kasvokkaisesta asiakastyöstä, josta en yhtään tykkää.
Tohtori/ tutkija/ luennoijaksi sitten, problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruus ei liene millään alalla valttia. Kun pitäisi olla sitä työkokemusta hankittuna ja mielellään pari tutkintoa päälle.
Mä en kyllä näe mitä lisäarvoa kauppis toisi. Voit yhdistää nykyiseen tutkintoosi muuta kuin sosiaalityötä.
Nykyinen pääaaineesi on muuten paljon paremmin työllistävä kuin mikään esittämäsi. Jos et tykkää asiakastyöstä, olisi pankin sijoitusneuvojan työ ihan myrkkyä. Siinä on vieläpä aivan utopistiset tulostavoitteet (käytännössä työ on myyntityötä, myyt pankin tuotteita) surkea palkkaus, hirveä kiire ja jatkuva yt-uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiotieteiden maisteri voi kyllä työllistyä muuallekin kuin kuvailemiisi tehtäviin, alaa tarkemmin tuntematta nuo kuulostavat ennemminkin sosionomin tehtäviltä?
Vaikka olen valtiotieteiden maisteri (siis kohta :D), niin kyllä nämä opinnot kokonaisuudessa ovat olleet lähes pelkkää sosiaalityötä. En kuvaillut tuossa juuri yhtään työtä mitä teen, joten miten tuli sosionomi mieleen? Fakta on, että ihan sosiaalityöntekijät, eli me maisterit, tehdään tosi iso osa siitä kasvokkaisesta asiakastyöstä, josta en yhtään tykkää.
Tohtori/ tutkija/ luennoijaksi sitten, problem solved.
Ei kiinnosta sosiaalityön tutkiminen yhtään enkä muutenkaan ole sellainen tutkijaluonne.
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä näe mitä lisäarvoa kauppis toisi. Voit yhdistää nykyiseen tutkintoosi muuta kuin sosiaalityötä.
Nykyinen pääaaineesi on muuten paljon paremmin työllistävä kuin mikään esittämäsi. Jos et tykkää asiakastyöstä, olisi pankin sijoitusneuvojan työ ihan myrkkyä. Siinä on vieläpä aivan utopistiset tulostavoitteet (käytännössä työ on myyntityötä, myyt pankin tuotteita) surkea palkkaus, hirveä kiire ja jatkuva yt-uhka.
En tykkää sosiaalityön asiakastyöstä. Uskon/toivon/tiedän, että esim. asuntolainaneuvotteluissa tai jossain sijoitusneuvonnassa kohdataan vähän toisenlaisia asiakkaita kuin aikuissosiaalityössä tai lastensuojelussa.
Nykyisessäkin työssä on ihan utopistiset tavoitteet ja hirveä kiire, yhdistettynä surkeaan palkkaan ja todella epämotivoivaan työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtiotieteiden maisteri voi kyllä työllistyä muuallekin kuin kuvailemiisi tehtäviin, alaa tarkemmin tuntematta nuo kuulostavat ennemminkin sosionomin tehtäviltä?
Kyllä tuo on ihan sosiaalityöntekijän kenttää omimmillaan, toki sosionomitkin samankaltaisten asioiden parissa työskentelevät, mutta sosiaalityötekijä hoitaa tehtävät joissa käytetään julkista valtaa (esim. huostaanotto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä näe mitä lisäarvoa kauppis toisi. Voit yhdistää nykyiseen tutkintoosi muuta kuin sosiaalityötä.
Nykyinen pääaaineesi on muuten paljon paremmin työllistävä kuin mikään esittämäsi. Jos et tykkää asiakastyöstä, olisi pankin sijoitusneuvojan työ ihan myrkkyä. Siinä on vieläpä aivan utopistiset tulostavoitteet (käytännössä työ on myyntityötä, myyt pankin tuotteita) surkea palkkaus, hirveä kiire ja jatkuva yt-uhka.
En tykkää sosiaalityön asiakastyöstä. Uskon/toivon/tiedän, että esim. asuntolainaneuvotteluissa tai jossain sijoitusneuvonnassa kohdataan vähän toisenlaisia asiakkaita kuin aikuissosiaalityössä tai lastensuojelussa.
Nykyisessäkin työssä on ihan utopistiset tavoitteet ja hirveä kiire, yhdistettynä surkeaan palkkaan ja todella epämotivoivaan työhön.
Ihan jokainen tuntemani pankin sijoitus/palveluneuvoja on uupunut tai vaihtanut alaa. Titteli on hieno, mutta työ on käytännössä myyntityötä. Sinun pitää myydä ja jos se ei tunnu luontevalta, homma on väärä.
Sanoisin, että vielä alle 30-vuotiaana olet hyvissä kantimissa vaihtamaan alaa vaikka mihin. Aika monella alalla oleellista on se, että saat jo opiskeluaikana harkkapaikkoja. Harkkapaikat puolestaan ovat leimallisesti nuorten ihmisten paikkoja, joten työnantajalla saattaa olla kynnys palkata niihin yli 30-vuotiasta alanvaihtajaa. Työnantajapuoli saattaa tällöin ajatella, että VTM ei viihdy harkkarin paikassa järjestelemässä papereita ja tekemässä ns. alaan johdattelevia töitä.
Rohkaisen sinua siis toimimaan nopeasti! Ja soittele vaikka korkeakouluihin ja yritä tarkemmin selvittää työnkuvaa haluamallasi alalla, ettei taas tule ikäviä yllätyksiä....
Jos saat jotain hyötyä vtm-tutkinnostasi, niin silloin on helpompaa. Mitä etua saisit verrattuna niihin, jotka eivät ole lukeneet samoja asioita? Onko jotain työtehtäviä jotka olisivat kytköksissä edelliseen ja uuteen alaan?
25 on ihan normaali ikä aloittaa opinnot kaikilla aloilla. Sen kuin vain hakeudut opiskelemaan.
Miten päädyit opiskelemaan sosiaalityötä, jos sinua ei kuitenkaan kiinnosta työskennellä sillä alalla? Tai etkö olisi voinut edes ottaa jotain sellaisia hyödyllisiä sivuaineita, jotka kiinnostaisivat sinua myös työalana?
Hr-jutut ja viestintä eivät kyllä ole mitään "kovaa" alaa. Lisäksi bisnesalalla nuori ikä tai nuorekas ulkonäkö eivät myöskään ole mitenkään erityisen toivottuja ominaisuuksia.
Vastauksena kysymykseesi, voit aivan hyvin alkaa opiskella uutta alaa 25-vuotiaana (tai myöhemminkin) ja työllistyä sille alalle, et todellakaan ole liian vanha. Kannattaa varmaan ensin kuitenkin huolella miettiä, mikä ala sinulle soveltuisi ja mikä sinua oikeasti kiinnostaisi (siis kun et pidä asiakastyöstä, olet herkkä, et pidä kiireestä ja utopistisista tulostavoitteista).
😂 et ole tosissasi! 25 vuotiaana..luuletko että yksikään tuon ikäinen on ammattilainen yhtään missään. Tervetuloa tulevaisuuteen, saatat joutua vaihtamaan alaa vielä useammankin kerran. Vielä 45 vuotiaanakin kannattaa, sen ikäinen edes jollain työkokemuksella ja lisäkoulutuksella on jo ammattilainen!