Muistellaan omia opiskeluaikojamme
Opiskelin viisi vuotta yliopistossa. Kolme ensimmäistä vuotta olin tiiviisti lähes päivittäin yliopistolla, meille muodostui läheinen kaveriporukka ja tunsin muutenkin paljon ihmisiä kampukselta. Näimme kavereiden kanssa vähintään joka toinen ilta, ja useamman kerran kuussa osallistuimme erilaisiin opiskelijoiden tapahtumiin ja bileisiin. Risteilyt, viikonloput koulujen lattialla nukkuen ja 10h bussimatkat ympäri suomea olivat jokavuotisia.
Maisteriopintoihin siirryttäessä elämä rauhoittui, sillä opinnot, työt ja mies alkoivat siirtyä kaiken sen sosiaalisen elämän rinnalle ja edelle. Silloin katse oli jo selkeästi tulevaisuudessa, enkä osannut kaivata enää samanlaista aktiivista opiskelijaelämää. Kuitenkin nyt jälkikäteen muistelen noita ensimmäisiä opiskeluvuosia vähän haikeudella.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Olin yksinäinen, ja haaveilin juuri sellaisesta opiskelijaelämästä kuin sinä kuvailit. Olin kotona nenä kiinni kirjassa ja katsoin ikkunasta haalareissa kulkevia onnellisia ihmisiä.
fiilaan
Olin yksinäinen ja mielenterveyteni kärsi. Hirveää aikaa.
Olin yksinäinen ja oli mt-häikkiä ja päihteitä.
Olin yksinäinen myös mutten kyllä kadehtinut haarariporukkaakaan.
Opiskelin, tein kolmea työtä, dyykkasin roskiksia ja korkeitaan pidettiin nyyttäreitä opiskelukavereiden kanssa kerran pari kuussa.
Olin yksinäinen, ja haaveilin juuri sellaisesta opiskelijaelämästä kuin sinä kuvailit. Olin kotona nenä kiinni kirjassa ja katsoin ikkunasta haalareissa kulkevia onnellisia ihmisiä.