Onko paikalla miehiä, jotka katuvat että nuorena päästivät jonkun naisen karkuun?

Pari harmistusta on:

- ihan eka treffipyyntö joskus 16v tuli niin yllättäen että menin täysin jäihin.... 

- parikymppisenä harmittaa se kun en ujouttani tuonut selkeästi Katjalle esiin kiinnostustani

- aikuisella iällä sit harmittaa kun Liisa ei huolinutkaan minua ja toinen harmistus sit kun laskin Mirkan menemään

Siinäpä ne, silloin tällöin tulee mietittyä että miten olisi mennyt jos olisin toiminut toisin??

M47

Olen aina ollut hieman ujo, joten naisia ei ole elämässä ollut. En tosin enää tunne kiinnostusta parisuhteisiin koska se alkaisi rajoittamaan muuta elämää ja harrastuksia.

M32

Miten niin päästi karkuun? Suorastaan ajoi pihalle toinen toistaan upeampia naisia. Oli aika vauhti päällä ja näin jälkikäteen mietittynä ois voinut skulaa vähän rauhallisemminkin. Ei se peruutuspeiliin mulkoilemalla kuitenkaan miksikään muutu.

Tapailin tulevaa perijä miljonäääriä. noin 100 miljoonaa peri

Tytossä ei ollut mitään vikaa, muuta kuin ulkonäko.

 

Kauniimmat naiset veivät huomioni 18 vuotiaana :/

Mies on elämässään kahdesti onnellinen. Ensimmäisen kerran kun saa veneen ja naisen ja toisen kerran kun pääsee niistä eroon.

On ja on. Onneksi on onnellinen nykyään perheensä kanssa.

kysymys on väärin: nainen ei ole objekti jota metsästetään eikä ole miehen tehtävä "tarttua tilaisuuteen"

Vierailija kirjoitti:

kysymys on väärin: nainen ei ole objekti jota metsästetään eikä ole miehen tehtävä "tarttua tilaisuuteen"

On ne kun eivät aloitteita tee.

Aina voi jossitella, mutta asiat menee niinkuin on tarkoitus mennä.

Jos tapailee jotain ihmistä ja ei natsaa, niin ei sitten vaikka toinen myöhemmin äkkirikastuisi.

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Joskus harmitti kun en muutamaa siiderihumalateinixiä köyrinyt.

Mutta joitain joita tuli hoideltua ois voinu jättää välistäkin, eli +-= 0

Vierailija kirjoitti:

Tapailin tulevaa perijä miljonäääriä. noin 100 miljoonaa peri

Tytossä ei ollut mitään vikaa, muuta kuin ulkonäko.

 

Kauniimmat naiset veivät huomioni 18 vuotiaana :/

Sinulla ei ole intuitiota, siinä se.

Joistakin ihmisistä tulee hyvä fiilis, vaikka kaikki järkisyyt puhuvat vastaan. Silloin pitäisi seurata tuota ääntä. Kaikki eivät osaa.

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Se olisi kiva, jos elämän suuret tulevat tapahtumat näytetään unissa ja sitten voisi seurata tuota polkua.

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Aika paksua itsekehua ja muutakin outoa. Taisivat karkuunpäästäjät olla onnekkaita.

Voiko sitä katumukseksi niinkään sanoa mutta oltiin naapurin poikatytön kanssa kaveruksia pienestä pitäen ja aina sinne esiteini-ikään asti, kunnes hänen perheensä muuttikin sitten ulkomaille. Vähän haikeana muistelee lapsuuden kesiä ja ihastusta aina aika ajoin. Mitähän sille nykyään kuuluu, toivottavasti hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Aika paksua itsekehua ja muutakin outoa. Taisivat karkuunpäästäjät olla onnekkaita.

Ei mitenkään outoa. Jos vaikkapa näen unessa, että joku ihminen voittaa lotossa, vaikka muuten ei olisi juuri sillä hetkellä koulutuksen tai ulkonäön puolesta mikään saalis. Kannattaisiko olla kiinnostunut tuosta ihmisestä? Jos olisi mukava luonteeltaan.

Tämä se juuri on, että ihmiset eivät ”näe” asioita. Toimitaan järkiperustein (ja mikä typerintä, jonkun toisen näkemyksen mukaan), vaikka elämässä on tuhat muuttujaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Aika paksua itsekehua ja muutakin outoa. Taisivat karkuunpäästäjät olla onnekkaita.

Näinkin voi sanoa. Elämä kulkee uomiaan. Sitähän ei aina voi tietää, mikä tarkoitus kaikilla kohtaamilla ihmisillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Aika paksua itsekehua ja muutakin outoa. Taisivat karkuunpäästäjät olla onnekkaita.

Ei muuten mitenkään. Jokainen on itsensä paras asiantuntija. Mitä vikaa muutenkaan on itsevarmuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani mietin, että varmaan aika moni mies harmittelee, kun eivät sitten nuorempana osoittaneet enemmän kiinnostusta minuun. Nykyään olen ihan hyvä saalis monessa mielessä.

Ex-mieheni ”näki” minut. Heti ensi tapaamisella hän sanoi, että hän tiesi, että hän lopulta löytää minut.

Mutta heillä kulkee enneunien näkemisen lahja pitkällä suvussa. Miten sellaisen intuition kanssa voisi kilpailla, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu ja älykäs? Elämä on valtavan yllättävää.

Jos sanoisin, että minusta tulee Suomen presidentti, kukapa sitä nyt uskoisi.

Aika paksua itsekehua ja muutakin outoa. Taisivat karkuunpäästäjät olla onnekkaita.

Ei muuten mitenkään. Jokainen on itsensä paras asiantuntija. Mitä vikaa muutenkaan on itsevarmuudessa?

Tuo ylikompensoi heikkoa itsetuntoaan.

Toki on. 'Kesätyttöni' vuodelta -94, iloinen, kaunis, toteutumaton unelma. Hullaannuin ja rakastuin. Joka päivä muistan häntä edelleen, kesäisin haikeudella ja kaipauksella. Kaapin perukoilta löytyy yhä tyhjä parfyymipullo "Kathy", siltä hän tuoksui. Sen säästin, kun kuvia ei jäänyt.