No jep. Tulin sitten kuitenkin petetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lars kirjoitti:

Miehenä sanon, että ei todellakaan kannata jatkaa enää yhdessä. Tuollainen heppu ei kauaa jaksa olla kunnolla vaan seuraavan kerran kun tilaisuus tulee, niin taas vähän tutustutaan ja silleen. Jätä se ja ryhdy elämään omaa elämääsi.

No voi hiton hitto. Niin mäkin pelkään. En tajua tota äijää. Se sai kaiken paitsi just tota. Ja sekin piti sit salaa ottaa ja pilata kaikki. Eniten raivostuttaa se että se on silleen "ei oo big deal". NO ON BIG DEAL. Kun just tosta puhuttiin ja sovittiin jo kauan sitten. Ja tedän tasan tarkkaan että jos olisi toisin päin niin olisi kolmas maailmansota. Eikö miehille riitä mikään?? Haluun uskoo että vielä on joku joka olis uskollinen.

Tuo miehen vähättely on lopullinen niitti: jos hän on sitä mieltä, että asia ei ole "big deal", tulee hän taatusti vastaisuudessakin jatkamaan epärehellistä toimintaa.

Tätä pelkään... :(

Samat säännöt tästä lähtien molemmille. Sanot siis, että jos se kerran oli no-big-deal miehelle, niin sittenhän sinäkin saat harrastaa samaa, eikö vaan?  Ja lähdet baanalle. Sanot vielä mennessäsi, että eihän se kertapano haittaa?

Mies tarvitsee haasteita, eikä kestä enää, että kaikki tarjotaan just like that. Sellainen on rasittavaa lopulta, jees jees nainen, sitä sä vaa enää oot.

Kuulostaa hirveältä, noin kauan yhdessä ja leikkii tunteillasi? Itse ottaisin pitkän tauon vähintään, mies kuvittelee muuten että pääsee kuin koira veräjästä. Muutenkin olen alkanut pikkuhiljaa kääntyä siihen, että jos pettää suhteessa niin ei se ainakaan vaikeampaa uudestaan ole... Itseäni ei ole koskaan petetty, mutta en usko että haluaisin jatkaa ellei toinen oikeasti rukoile suurin piirtein polvillaan ja osoita muuttuvansa. Joku no big deal kommentti niin se olisi siinä.

Pahinta tuossa tosiaan on, että mies pitää sitä vähäpätöisenä asiana. Liekö paljonkin tuollaisia "no-big-deal" -juttuja sitten ollutkin jo, jos ne ei hänelle merkitse abt mitään?

Vierailija kirjoitti:

Olen niin pettynyt ja vihainen. Ollaan oltu suht kauan kimpassa (melkein 10 vuotta) ja jo kauan sitten sovittiin yhdessä yhteisesti että kännisekoilu tai hetken hairahdus ulkomailla ei tätä suhdetta kaada. Aika vapaata on ollut oleminen siis. Mutta todettiin yhdessä että kaikenlainen suhteen viritteleminen on ehdoton nounou. Eli jos tunteita syttyy niin välit olis syytä viilentää koska henkinen pettäminen on pahempi kuin kertaluontoinen fyysinen hairahdus. Siis tunteet jotakutamuuta kohtaan ja nidien mukaan toimiminen. Nyt selvisi että siellä on viritelty jos vaikka mitä mun selän takana. Suht tuoreen työpaikan nuoren tyttösen kanssa. Kuulemma vain suudeltu eikä mitään muuta fyysistä, eikö tuo äijä tajua että se on just se pahin. Ei mua haittaisi jos olis ulkona ja tapaisi jonkun ja olisi yhden yön juttu. Toi pitkäaikainen tutustuminen ja ihastuminen ja viestittely ja yhteiset lounaat loukkaa ihan hirveästi. Tuntuu että katosi kaikelta pohja. Mies sanoo ettei enää jatka sitä ja plaaplaa mutta miten voin uskoa? Näkevät joka päivä töissä. Nyt kaipais vertaistukea! Meneekö tää vessasta alas koko muuten hyvä suhde? Miks sen piti olla noin TYHMÄ!

Sovitte ennakkoon, että pieni pettäminen on ok ja pettämistä nyt vaan sattuu. Nyt kävi niin ihmeellisesti että mies pettää. Järki hoi: jos mies kertoo jo etukäteen ettei ole ihan luotettava niin ei voi tulla yllätyksenä ettei mies sitten ollutkaan luotettava.