Onko leski kuolinpesän osakas?

Ja joo asunnon voi myydä jo osakkaat haluavat osuutensa. Voi jäädä kodittomaksi. Voi olla että saa puolet. jne.. riippuu ihan mikä on juridinen tilanne että olivatko naimisissa vai ei. Oliko asunto kenenkö nimissä ja onko avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Ja joo asunnon voi myydä jo osakkaat haluavat osuutensa. Voi jäädä kodittomaksi. Voi olla että saa puolet. jne.. riippuu ihan mikä on juridinen tilanne että olivatko naimisissa vai ei. Oliko asunto kenenkö nimissä ja onko avioehtoa.

Aviolesken asumisoikeus menee perillisten jakovaatimuksen edelle. Eli vaikka osakkaat miten haluaisivat osuutensa, lesken ei ole mikään pakko suostua asunnon myymiseen, jos hänellä itsellään ei ole omistuksessaan kodiksi sopivaa asuntoa tai kiinteistöä. Leski ei siis voi jäädä kodittomaksi.

Avolesken tilanne on tietysti eri, mutta näyttää siltä että kaikki kirjoittajat tässä ketjussa automaattisesti olettavat että kyse on avioleskestä.

Vierailija kirjoitti:

Ja joo asunnon voi myydä jo osakkaat haluavat osuutensa. Voi jäädä kodittomaksi. Voi olla että saa puolet. jne.. riippuu ihan mikä on juridinen tilanne että olivatko naimisissa vai ei. Oliko asunto kenenkö nimissä ja onko avioehtoa.

Typerä vastaus. Jos vainaja ei ollut kuolinhetkellään naimisissa ei myöskään leskeä ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Olet väärässä. Toivottavasti et luule olevasi juristi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joo asunnon voi myydä jo osakkaat haluavat osuutensa. Voi jäädä kodittomaksi. Voi olla että saa puolet. jne.. riippuu ihan mikä on juridinen tilanne että olivatko naimisissa vai ei. Oliko asunto kenenkö nimissä ja onko avioehtoa.

Typerä vastaus. Jos vainaja ei ollut kuolinhetkellään naimisissa ei myöskään leskeä ole. 

Ihan ku ei avokkeja kutsuttaisi leskiksi, joka ei edelleenkään kerro mitään avioehdosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Olet väärässä. Toivottavasti et luule olevasi juristi. 

En tosiaan onneksi olekaan.

Mutta olin äskettäin valitettavasti tuollaisen kuolinpesän muu osakas, ja tuo pankin juristi opasti näin. Tiedä sitten miten väärin toimi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Olet väärässä. Toivottavasti et luule olevasi juristi. 

En tosiaan onneksi olekaan.

Mutta olin äskettäin valitettavasti tuollaisen kuolinpesän muu osakas, ja tuo pankin juristi opasti näin. Tiedä sitten miten väärin toimi?

Pankin juristi neuvoi sinua väärin. 

Jos et usko minua niin lue:

https://www.minilex.fi/a/avioehtosopimuksen-vaikutus-lesken-osakkuuteen…

https://www.minilex.fi/a/leski-kuolinpesän-osakkaana

https://www.laki24.fi/pepe-kuolinpesahallinto-kuolinpesanosakkaat/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Olet väärässä. Toivottavasti et luule olevasi juristi. 

En tosiaan onneksi olekaan.

Mutta olin äskettäin valitettavasti tuollaisen kuolinpesän muu osakas, ja tuo pankin juristi opasti näin. Tiedä sitten miten väärin toimi?

Varmaan siinä lähdettiin siitä oletuksesta, että leski tiesi parhaiten omaisuudet ja ennen muuta mikä oli hänen omaisuuttaan ja mikä edesmenneen.

Ja tosiaan, käsitin, että näin tulee aina toimia, jotta leski myöskin voidaan todistetusti näyttää olevan tietoinen omaisuuden muutoksesta, eikä sitä voi myöhemmin riitauttaa.

Meikkä onneksi tosin oli rauhanomainen tilaisuus ja kunnioitettiin vainajaa ja hänen tahtoaan. Myös siinä että leski sai pitää kotinsa muuttumattomana.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti leski on kuolinpasän osakas. Hänellähän on avio-oikeus puoleen pesän omaisuudesta. Ja todellakin oikeus asua kodissa niin pitkään kuin pystyy.

Ei ole mitään aviooikeutta, vaan tasinko-oikeus, ja puoleen omaisuudesta vain ja ainoastaan, jos on itse persaukinen. Ei ole mitään automaattia, että kuolleen omaisuudesta annetaan puolet leskelle, jos leskellä on omaakin omaisuutta. 

Esim. minä omistan puolet kaikesta omaisuudestamme, enkä "peri" mieheni mahdollisen poismenon yhteydessä luultavasti killinkiäkään. Ei perinyt äitinikään, koska omisti puolet,  vaan isän puolisko tuli minulle ja siskolleni. 

Avioleskellä on hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn omistus/osa/asoasuntoon, ja hän on kuolinpesän osakas ja omaisuutta myydessä pitää olla kaikkien kuolinpesän jäsenten suostumus, tai pitää lähteä tappelemaan myyntioikeudesta käräjille.

Meillä kuolinpesä on osittain jaettu, eli muu on myyty, paitsi asunto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Teknisesti on kuolinpesän osakas kunnes tosiaan perukirjaan kirjataan, että tuosta avioehdosta johtuen häntä ei kuulu ottaa huomioon omaisuuden jaossa (muuten kuin asumisoikeuden muodossa).

Tämä on juridinen turva peruskirjan tekijöille, että leski myös on asiasta tietoinen ja siihen alistuu.

Olet väärässä. Toivottavasti et luule olevasi juristi. 

En tosiaan onneksi olekaan.

Mutta olin äskettäin valitettavasti tuollaisen kuolinpesän muu osakas, ja tuo pankin juristi opasti näin. Tiedä sitten miten väärin toimi?

Varmaan siinä lähdettiin siitä oletuksesta, että leski tiesi parhaiten omaisuudet ja ennen muuta mikä oli hänen omaisuuttaan ja mikä edesmenneen.

Ja tosiaan, käsitin, että näin tulee aina toimia, jotta leski myöskin voidaan todistetusti näyttää olevan tietoinen omaisuuden muutoksesta, eikä sitä voi myöhemmin riitauttaa.

Meikkä onneksi tosin oli rauhanomainen tilaisuus ja kunnioitettiin vainajaa ja hänen tahtoaan. Myös siinä että leski sai pitää kotinsa muuttumattomana.

Leskellä on tiedonantovelvollisuus perunkirjoituksessa vaikka hän ei ole osakas. Ja leski voi olla pesän ilmoittaja, jos tietää pesän asiat parhaiten, vaikka ei olisi osakas.

Mutta lesken on syytä olla näissä asioissa tarkka vaikka ei olisi riitoja. Koska avioehtotilanteessa hän ei ole osakas niin hän ei saa osallistua pesän hallintoon eli esim. maksaa pesän tililtä pesän laskuja. Jos maksaa niin syyllistyy pesän kavallukseen. Ihan lesken oman oikeusturvan vuoksi kannattaa olla tarkka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ositus täytyy tehdä peruskirjan perusteella. Siihen asti leski on kaiketi kuolinpesän osakas. Osituksen jälkeen voi perinnön jakaa.

Perukirjaa tarkoitin, autocorrect on välillä sanonko mistä...

Seli seli :D

Koskikos tässä se sääntö, että jos on ollut pitkään avoliitossa, niin käsitellään kuin olisivat avioliitossa?

Vierailija kirjoitti:

Koskikos tässä se sääntö, että jos on ollut pitkään avoliitossa, niin käsitellään kuin olisivat avioliitossa?

Mistä olet tuollaista keksinyt? Ei todellakaan koske.