Onko leski kuolinpesän osakas?

Ei kuulu. Voitte heivata hänet asunnosta pihalle, jos näin päätätte.

Ositus täytyy tehdä peruskirjan perusteella. Siihen asti leski on kaiketi kuolinpesän osakas. Osituksen jälkeen voi perinnön jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu. Voitte heivata hänet asunnosta pihalle, jos näin päätätte.

Siis jos ovat avioliitossa, leskellä on elinikäinen asumisoikeus kotiinsa. Ei tietenkään voi heivata asunnosta pihalle.

Taas täällä vastaillaan niin itsevarmoina, vaikka tietoa ei ole mistään mitään.

Leski on tietenkin kuolinpesän osakas, koska hänellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen.

Älkää vastailko, jos et tiedä vaan pitäkää se turpanne tukossa.

Soita laki24 ja selvitä vastaukset. Ei kannata täällä persukoululaisilta kysellä, etkä kuitenkaan luota minun sanomisiini, vaikka olen oikeustiedettä lukenut.

Minilex.fi: "Kuolinpesään osallisia henkilöitä kutsutaan kuolinpesän osakkaiksi. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Kuolinpesää voi kuvailla sen osakkaiden väliseksi yhteenliittymäksi. Henkilö voi olla kuolinpesän osakas myös tilanteessa, jossa hän ei saa lainkaan omaisuutta myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa."

"Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen."

Erityisesti lesken hallintaoikeus koskee puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa, ellei pesään kuulu muuta asuntoa.

Tietysti leski on kuolinpasän osakas. Hänellähän on avio-oikeus puoleen pesän omaisuudesta. Ja todellakin oikeus asua kodissa niin pitkään kuin pystyy.

Nro 2 on hyvä tietää, ettei mitään peruskirjaa ole, eikä peruskirjaa tehdä.

Se on perunkirja.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole kuolinpesän osakas. 

Jos avioehtoa ei ole, niin on osakas ositukseen saakka.

Leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on tehty.

Kerrot että ei ole testamenttia, mutta onko avioehto? Ja jos oli, niin millainen (molemmin puolin avio-oikeuden poissulkeva; vain toisen osapuolen avio-oikeuden poissulkeva?).

Jos leskellä on avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, niin leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen asti.

Ei herraisä 😂

"Mun tukka taitaa palaa, voisko joku neuvoa, mitä pitää tehdä?"

Teille tarjottiin pakollinen, maksuton koulutus, jotta osaisitte etsiä relevanttia tietoa asiallisista lähteistä, ja te kyselette vauva.fistä.

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä vastaillaan niin itsevarmoina, vaikka tietoa ei ole mistään mitään.

Leski on tietenkin kuolinpesän osakas, koska hänellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen.

Älkää vastailko, jos et tiedä vaan pitäkää se turpanne tukossa.

Huomaa, että ketjun aloittaja ei mainitse mahdollisesta avioehdosta yhtään mitään. Et siis automaattisesti voi olettaa että avio-oikeus on "tietenkin" olemassa. Fiksu kysyy tarkentavia kysymyksiä, kuten muutama tässä ketjussa on tehnyt. Tyhmä, kuten sinä, olettaa ja saattaa mennä kunnolla metsään.

Vierailija kirjoitti:

Nro 2 on hyvä tietää, ettei mitään peruskirjaa ole, eikä peruskirjaa tehdä.

Se on perunkirja.

Ei ole peruskirja eikä perunkirja, vaan perukirja.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 2 on hyvä tietää, ettei mitään peruskirjaa ole, eikä peruskirjaa tehdä.

Se on perunkirja.

Ei ole peruskirja eikä perunkirja, vaan perukirja.

Eri

Nimenomaan. Kuoleman jälkeen tehdään perunkirjoitus jonka lopputulos on perukirja.

Näissä termeissä sekoillaan niin paljon että enemmän näkee väärää kuin oikeaa termistöä.

Vierailija kirjoitti:

Ositus täytyy tehdä peruskirjan perusteella. Siihen asti leski on kaiketi kuolinpesän osakas. Osituksen jälkeen voi perinnön jakaa.

Perukirjaa tarkoitin, autocorrect on välillä sanonko mistä...

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Kuolinpesään ei ole osaa eikä arpaa, mikä se kuolinpesä sitten onkaan on ihan toinen kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Leski on kuolinpesän osakas.

Mutta ei todellakaan välttämättä saamassa mitään.

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus.

Jos lesken omaisuus on vähemmän luin 1/2 koko potista saa hän (ilman avioehtoa / testamentteja ) lisää perikunnasta siten että hänen omaisuutensa arvoksi jää 50%.

Jos leski on varakkaampi hänelle jää hänen omaisuutensa (+elinikäinen oikeus asua heidän kodissa ja käyttää ’normi-irtaimistoa). Hänen ei tarvitse maksaa ’tasinkoa’ jos hän ei halua.

Jos on kaiken poissulkeva avioehto, niin leski ei ole osakas. Ei vaikka hänellä ja kuolleella olisi yhdessä omistettu asunto ja leskellä siihen lesken asumisoikeus.

Pakko nyt hieman tarkentaa (Olen tuo, joka kirjoitti perukirjasta ja autocorrect korjasi hieman väärin). Tarkennan siksi, että täällä nyt muutama näsäviisas korjaa itse väärin. Avio-oikeus on aina puoleen puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta, ei puoleen puolison omaisuudesta! Tämä silloin, jos avioehto ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos on yhteisiä lapsia, leski ei peri, jos ei ole testamenttia.

Lasten ei tarvitse olla yhteisiä, riittää että vainajalla on rintaperillisiä.