Lue keskustelun säännöt.
Onko psykiatrisia sairauksia oikeasti olemassa?
29.06.2019 |
Ite luulen että ei. Masennus, paniikkihäiriö ym. ovat vain fiksujen ihmisten reaktioita maailman älyttömyyksiin. Ja älykkäät yritetään vaientaa lääkityksellä ja suljetulla osastolla.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielen sairaudet ovat siitä käteviä että ne ovat vain pään sisäisiä ja niistä pääsee halutessaan eroon omalla päätöksellä.
Voisitko jakaa oman kokemuksesi siitä kuinka paranit pelkällä tahdonvoimalla?
Ainiin ethän sä koskaan ole ollutkaan mt-sairas....
En ole ollut, en. Koska en halunnut niin, vaikka elämäni on varmasti ollut vaikempi kuin keskiverto masentuneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen miten on mahdollista että moni lääkäri ja psykologi sanoo että monet mielen sairaudet on ihan vain ainoastaan mielen sairauksia, siis vain henkisiä, ja ettei ne siis ole ollenkaan fyysisiä, taustalla ei ole mitään aivokemiaan liittyvää tai hermostoihin tai aivorakenteeseen liittyvää. "Vika on vain ajatuksissasi, ei aivoissasi, fyysisesti aivosi ovat kunnossa". Miten se on muka mahdollista? Eihän ajatuksia ole ensinkään olemassa ilman aivokemikaaleja tai hermoston toimintaa.
Jos ihmisen mielessä on jotain pielessä niin aina väistämättä se tarkoittaa sitä että myös hänen aivoissaan on fyysisesti jotain pielessä.
Tiede ei ole kehittynyt tarpeeksi ymmärtääkseen tarkemmin aivojen toimintaa. Mutta noinhan se on kuten kirjoitit, jo ihan pelkän järjen mukaan ajatellen. Ei ihmisessä ole mitään erillistä ”mieltä”, ”henkeä”, ”sielua”, ”tietoisuutta” tai ”ajatuksia” vaan ne ovat aivojen fyysinen ominaisuus yhtä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut psykiatrisessa alalla, 20 vuotta yli, kyllä psykiatrisia sairauksia on. AP aloitus kovin outo. Suosittelen, että kävisit lääkärin vastaanotolla.
Olet ollut 20 vuotta potilaana ja siinä kokemuksesi mielen asioista.
Tutkija Harry Harlow piti apinavauvoja kahden vuoden ajan yksin eristyksissä pimeässä kopissa
https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Harlow
Eristyksen jälkeen ne apinat oli fyysisesti kunnossa mutta mieleltään täysin hajalla ja erittäin pahoinvoivia. Eikä ne koskaan parantunut vaikka saivat eristyksen jälkeen elää "normaalia apinanelämää" ja jotain hoitojakin niille yritettiin antaa. Eli kyllä, psykiatrisia sairauksia on olemassa.
Parempi kysymys on että miksi psykiatrisia ongelmia on olemassa. Miksi yhteiskuntamme on niin hirveä että se aiheuttaa aivan kamalia kärsimyksiä ihmisille? Miksi ihmiset ovat niin hirveitä että he aiheuttavat aivan kamalia kärsimyksiä toisilleen?
Itse ihmettelen myös sitä että miksi meillä on mielenterveyshoitoja. Jos ihmisellä on niin pieniä mielenterveysongelmia että hoidot auttavat niihin niin ehkä ne ongelmat paranisivat myös ilman hoitoja. Jos taas ihmisellä on oikeasti isoja mielenterveysongelmia niinkuin noilla apinoilla niin hoidot on aivan turhia koska ei ne mitään auta.
Näitä ajatuksia on varmaan monilla, minullakin aiemmin. Olin sitä mieltä että masennuskin on vaan nimi normaalille surulle jne. Olen perusterve, hyvinmenestynyt ja täysin työkykyinen ollut koko aikuisikäni. Fyysinen kuntonikin on hyvä.
1 v sitten bussissa, korvissani paukahti, sydän tuntui pysähtyvän ja sitten räjähtävän rinnasta ulos, silmissä pimeni ja haukoin henkeä tukehtumaisillani. Olin saanut elämäni ensimmäisen paniikkikohtauksen. Minulla oli ollut tuolloin kuormitusta yksityiselämässäni pidemmän aikaan. Ilmeisesti se puhkaisi paniikkihäiriön. Alussa selviteltiin kaikki muut mahdolliset fyysiset sairaudet, mutta kohtausten toistuttua diagnoosi oli selvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielen sairaudet ovat siitä käteviä että ne ovat vain pään sisäisiä ja niistä pääsee halutessaan eroon omalla päätöksellä.
Voisitko jakaa oman kokemuksesi siitä kuinka paranit pelkällä tahdonvoimalla?
Ainiin ethän sä koskaan ole ollutkaan mt-sairas....
En ole ollut, en. Koska en halunnut niin, vaikka elämäni on varmasti ollut vaikempi kuin keskiverto masentuneella.
Minulla on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, jonka pahimpina kausina joudun olemaan osastolla pakkohoidossa. Olisin kovin mieluusti kotona, ja kerran kun kaverille kerroin että toivoisin pääseväni jo kotiin, hän ehdotti että "jospa vain esittäisit tervettä". Voi kun onnistuisikin.
Onneksi on tämä palsta, jossa kaikki asiat tiedetään esimerkiksi tieteellistä tutkimusta paremmin, "musta tuntuu että tää menee näin" on kyllä upea argumentti.
Tieteessä, tässä tapauksessa psykologiassa ja psykiatriassa on vallinnut ja vallitsee erilaisia paradigmoja ja käsitykset voivat muuttua, jos saadaan uutta tutkimustietoa. AP:n kysymys siitä, onko psykiatrisia sairauksia ylipäätään olemassa on outo, menee sarjaan: onkohan maa kuitenkin litteä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkija Harry Harlow piti apinavauvoja kahden vuoden ajan yksin eristyksissä pimeässä kopissa
https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Harlow
Eristyksen jälkeen ne apinat oli fyysisesti kunnossa mutta mieleltään täysin hajalla ja erittäin pahoinvoivia. Eikä ne koskaan parantunut vaikka saivat eristyksen jälkeen elää "normaalia apinanelämää" ja jotain hoitojakin niille yritettiin antaa. Eli kyllä, psykiatrisia sairauksia on olemassa.
Parempi kysymys on että miksi psykiatrisia ongelmia on olemassa. Miksi yhteiskuntamme on niin hirveä että se aiheuttaa aivan kamalia kärsimyksiä ihmisille? Miksi ihmiset ovat niin hirveitä että he aiheuttavat aivan kamalia kärsimyksiä toisilleen?
Itse ihmettelen myös sitä että miksi meillä on mielenterveyshoitoja. Jos ihmisellä on niin pieniä mielenterveysongelmia että hoidot auttavat niihin niin ehkä ne ongelmat paranisivat myös ilman hoitoja. Jos taas ihmisellä on oikeasti isoja mielenterveysongelmia niinkuin noilla apinoilla niin hoidot on aivan turhia koska ei ne mitään auta.
Joo. Ei ne hoidot tärkeiltä vaikuta kun aina sanotaan että kuntoilu toimii masennukseen vähintään yhtä hyvin kuin hoidot.
Luepa Petteri Pietikäisen Hulluuden historia. Muutaman vuoden takaa kyllä, mutta antaa ehkä vähän perspektiiviä asiaan. Tietysti, jos vain haluat pitää hauskaa lukemalla kummallisia vastauksia, niin näyttäähän niitäkin tässä ketjussa olevan, toki myös asiallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sama tyyppi, joka dissasi toisessa ketjussa lihavia? Näköjään olet niin huomionkipeä, että on pakko yrittää saada edes negatiivista huomiota. Elämäsi ei varmaankaan ole kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi taas jälleen kerran:
Asperger ja muut autisminkirjon häiriöt, eivät ole psykiatrisia sairauksia.
Niillä ei ole mitään tekemistä mielenterveyden kanssa.
Ne ovat neurologisia sairauksia.
Ja itse asiassa eivät edes sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi taas jälleen kerran:
Asperger ja muut autisminkirjon häiriöt, eivät ole psykiatrisia sairauksia.
Niillä ei ole mitään tekemistä mielenterveyden kanssa.
Ne ovat neurologisia sairauksia.
Väärin. Autismikirjon häiriöt eivät ole sairauksia ollenkaan, vaan synnynnäisiä oireyhtymiä, ihmisen ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Luepa Petteri Pietikäisen Hulluuden historia. Muutaman vuoden takaa kyllä, mutta antaa ehkä vähän perspektiiviä asiaan. Tietysti, jos vain haluat pitää hauskaa lukemalla kummallisia vastauksia, niin näyttäähän niitäkin tässä ketjussa olevan, toki myös asiallisia.
En suosittele kyseistä opusta, jossa mm. väitetään että masennus ei ole sairaus vaan lääketehtaiden rahastusta. Ja tämä kirja sai vielä palkintoja... Itsekin yritin vuosikausia parantua omakustanteisella terapialla, kun en millään saanut lääkäriltä virallista diagnoosia ja oikeaa hoitoa (osastohoito + lääkkeet). Että joskus näinkin päin. Multa meni lopulta opiskelu- ja työkyky kokonaan ja en voinut kuin nukkua. Oonko mä sitten muotitietoinen kun masennuin vuosikausien koulukiusaamisesta ja seks. hyväksikäytöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on tämä palsta, jossa kaikki asiat tiedetään esimerkiksi tieteellistä tutkimusta paremmin, "musta tuntuu että tää menee näin" on kyllä upea argumentti.
Tieteessä, tässä tapauksessa psykologiassa ja psykiatriassa on vallinnut ja vallitsee erilaisia paradigmoja ja käsitykset voivat muuttua, jos saadaan uutta tutkimustietoa. AP:n kysymys siitä, onko psykiatrisia sairauksia ylipäätään olemassa on outo, menee sarjaan: onkohan maa kuitenkin litteä?
Niin no, psyk tieteissä ei olla päästy yksimielisyyteen vielä missään asioissa, eikä tulla pääsemäänkään. Tällä hetkellä lääkärit vain noudattavat joitain tiettyjä teorioita vaikka voisivat aivan yhtä hyvin noudattaa täysin päinvastaisia teorioita.
Saattaahan luonnontieteissäkin yhä olla joitain hulluja jotka väittää että ilmastonmuutosta ei ole. Mutta on päästy yksimielisyyteen siitä että mitä "ilmasto" tarkoittaa, mitä ilmaston "muutos" tarkoittaa, millä aikavälillä sitä tutkitaan, miten sitä mitataan ja todistetaan, jne.
Psyk tieteissä taas ei olla saatu aikaiseksi vielä ainuttakaan perusmääritelmää tai siis ainakaan yksimielisyyttä niistä perusmääritelmistä ei ole eikä tule. Ehkä on osattu jotenkuten määritellä mitä tarkoittaa "ihminen" (onko osattu?), mutta ei ole osattu määritellä esim näitä: tunteet, persoona, identiteetti, motivaatio, mielenkiinto, älykkyys, mielikuvitus, herkkyys, onnellisuus. Psyk tieteissä ei ole päästy yksimielisyyteen noiden sanojen määritelmästä eikä edes siitä että tuollaisia asioita olisi ylipäänsä olemassa. Silti noita sanoja käytetään psyk hoidoissa kaiken aikaa. Todella typerää. Tieteet saattavat olla fiksuja (vai ovatko?), mutta hoidot ovat huuhaata.
Ai että onko psykiatrisia sairauksia olemassa? No, määrittele ensin mitä tarkoittaa "psykiatria" tai "sairaus". Sanalla "sairaus" voidaan tarkoittaa vaikkapa jonkinlaista häiriötä asiassa nimeltä "terveys". Mutta mitä se "terveys" sitten on?
Ote terveyskirjastosta artikkelista "Mitä terveys on?":
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
>> Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. WHO:n määritelmää on arvosteltu voimakkaastikin siksi, että tällaista tilaa ei kenenkään ole mahdollista saavuttaa. Määritelmää on myöhemmin kehitetty korostamalla terveyden dynaamisuutta ja ”spirituaalisuutta”. Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa. <<
Jo on surkea määritelmä. Miten mikään voi olla täydellistä? Mitä tarkoittaa "arvo" tai "asenne"?
Joten tuossa artikkelissa jatketaankin:
>> Jokainen ihminen määrittää terveytensä omalla tavallaan, ja tämä määritelmä on lopulta se tärkein. <<
Joten jos sinä olet sitä mieltä että sinulla on terveydessäsi "psykiatrisia sairauksia" niin sitten sinulla on psykiatrisia ongelmia, sitten psykiatrisia ongelmia on olemassa sinulla. Mutta sinä et voi päättää onko niitä olemassa muilla, lääkäkäritkään eivät voi sitä päättää, jokainen voi asian päättää vain omalla kohdallaan. Ihmisellä on psykiatrisia sairauksia vain jos hän niin itse ajattelee, muutoin niitä ei ole olemassa.
Miksi sitten lääkärit pakottavat ihmisiä hoitoon, lukitsevat suljetulle osastolle vaikka he itse kokevat olevansa terveitä? Mielestäni sellaisessa tapauksessa "psykiatriset sairaudet" ovat vain yhteiskuntamme tuulesta temmattu tekosyy vangita ihmisiä, kohdella ihmisiä kuin roskaa.
Naapurissa asuu mt-ongelmainen nainen. Välillä suhteellisen normaali, sitten hyrrä pyörii ja välillä kuin zombie. Varmaan liittyy miten on ottanut lääkkeensä jne.
Hänen uskomattomissa jutuissaan toistuu tietyt teemat eli siellä on läpikäymättömiä asioita, verhottua häpeää ja syyllisyyttä ja traumojakin. Olen miettinyt jos hän saisi käytyä nuo asiat lävitse ja käsittelemään ne niin tulisiko hänestä terve?
Toki meillä kaikilla on kipupisteemme mutta hänen tarinoissaan on ne tietyt asiat jotka toistuvat ja toistuvat ja luulen että kipupisteet on niissä teemoissa mistä hän aina jauhaa.
Joskus sitä miettii, miten pienestä kaikki on kiinni. Aivokemiat menevät sekaisin, ja yhtäkkiä ihminen elää täysin eri todellisuudessa. jos kaikkien ihmisten kemiat sekoaisivat samalla tavalla samaan aikaan, koko maailma koettaisiin aivan toisella tavalla. nyt aivomme on vain viritetty tähän mitä kutsutaan normaaliksi. ehkä elämä onkin vain jonkin psykoosin tuotosta..
Vierailija kirjoitti:
Joskus sitä miettii, miten pienestä kaikki on kiinni. Aivokemiat menevät sekaisin, ja yhtäkkiä ihminen elää täysin eri todellisuudessa. jos kaikkien ihmisten kemiat sekoaisivat samalla tavalla samaan aikaan, koko maailma koettaisiin aivan toisella tavalla. nyt aivomme on vain viritetty tähän mitä kutsutaan normaaliksi. ehkä elämä onkin vain jonkin psykoosin tuotosta..
Me kaikki ollaan psykoosissa. Niin kauan kun kaikki on psykoosissa samalla lailla niin asiat on normaalisti. Kun joku on psykoosissa erilailla niin se on "hullu jota täytyy hoitaa".
Tosiasiassa ei ole olemassa terveitä eikä hulluja. On vain enemmistö ja vähemmistö.
Mun mummo oli sairaanhoitaja ja kertoi, että silloin kun ei ollut lääkkeitä, niin mielen sairauksia, kuten skitsofreniaa, hoidettiin ruokavaliolla. Jäin asiaa pohdiskelemaan ja törmäsin useaan juttuun netin syövereissä, että mielen vinksahduksusta kärsineet ovat saaneet avun carnivore dieetistä. Eli siis syömällä vain eläinperäisiä ruokia. Löytyy lääkärien luentovideoita ja yksittäisten ihmisten kokemuksia. Miksi ei kokeilis?
Mä ihmettelen miten on mahdollista että moni lääkäri ja psykologi sanoo että monet mielen sairaudet on ihan vain ainoastaan mielen sairauksia, siis vain henkisiä, ja ettei ne siis ole ollenkaan fyysisiä, taustalla ei ole mitään aivokemiaan liittyvää tai hermostoihin tai aivorakenteeseen liittyvää. "Vika on vain ajatuksissasi, ei aivoissasi, fyysisesti aivosi ovat kunnossa". Miten se on muka mahdollista? Eihän ajatuksia ole ensinkään olemassa ilman aivokemikaaleja tai hermoston toimintaa.
Jos ihmisen mielessä on jotain pielessä niin aina väistämättä se tarkoittaa sitä että myös hänen aivoissaan on fyysisesti jotain pielessä.