Muutimme ja nyt selvisi, että tonttimme on ollut jonkinlainen oikopolku koska talo oli pitkään tyhjillään

Meillä toimi tämä: koko tonttia ympäröi väliaikaisesti muovikepit, joihin on kiinnitetty 20 cm korkeusvälein huomionauhaa (sitä samanlaista, millä poliisit merkitsevät kolariautot tms., tämä vain on punakeltaista). Hirveän rumahan se on, mutta tilapäinen ja sen voi pitää paikallaan siihen asti, kunnes saa kunnon aidanteet. Pitää porukan poissa ja on niin näkyvä, että kukaan ei voi väittää ajavansa sitä päin vahingossa.

Kylläpäs näitä oikopolkutarinoita riittää tälle viikonlopulle.

Nokkospuska.

Eiköhän tuossa riitä joku pieni aidan tai puomin pätkä ja joku yksityisalue-kyltti ja että teette pihasta asutun näköisen. Oikaisijoille pitäisi vain saada mahdollisimman tieto, että talo ei ole enää tyhjillään. Joku riistakamera tai valvontakamerakyltti ei ratkaise yhtään mitään, jos porukka ei tajua, että on kyse kotipihasta. En minä ainakaan välttämättä tajuaisi, että kameravalvonta tarkoittaa sitä, että talossa asutaan ja ettei alueella saa kulkea vaan olettaisin, että se on ilkivaltaa varten laitettu. Jos talo on ollut vuosia tyhjillään, ei kukaan sillä oikaisemisella mitään pahaa tarkoita ja varmasti tuo loppuu informoimalla. 

Vierailija kirjoitti:

Jättäkää remontin ajaksi lautapinoja yms oikaisua haittaavia asioita sikin sokin pihalle, sen lisäksi joku väliaikainen aita ja istuttakaa joku korkeaksi kasvava pensasaita tai puurivistö tms

Ja saatanallisen iso koira. Tai liikkeentunnistimella varustettu tapporäksytallenne pyörimään. Verisiä vaatteenriekaleita oikopolulle...

Kyltit. "Älä kulje pihamme poikki, täällä tehdään remppaa ja kuolet jos oikaiset."

Piikkilanka ja siihen nauhaa liehumaan. Näkee kauemmas että reitti on poikki.

Meillä töissä mennään pihan läpi myös, jopa mopoilla melkoista kyytiä. Mikään ei auta. Kattoremontin aikaan siinä oli metalliaita, nämä oikojat siirsivät ne vaikka luki että työmaa ja asiattomilta pääsy kielletty.

Tämä mun työpaikka on ihmisten koti ja pihalla kulkee vammaisia ihmisiä. Siihen huonosti sopii fillarit ja mopot.

Meillä oli aivan tasan samanlainen tilanne :D

Laitettiin näkyvä aita. Mitään ansoja ei tosiaan saa viritellä pyöräileville ja se oli ihan itsestään selvää. 

Ihmiset menivät siitä tottumuksesta eivätkä pahantahtoisuuttaan. Suhtauduimme näin asiaan. Aita oli toimiva ja läpikulku loppui. 

Ihan nätisti vain...  Ei tarvita mitään verikoiria ihmisiä raatelemaan. Aidasta huolimatta joku eksyi pihallemme ja sanoimme ystävällisesti, että nyt tässä asutaan ja toivomme, että pihan läpi ei kovasti oikaistasi. 

Perille meni. 

Oikein aloin miettimään lapsuuden oikopolkuja, joista osa kieltämättä meni pihojen läpi, niin niissä kyllä oli kaikissa vähän kaavoituksessa/suunnittelussa sanomista. Esim. kaverilleni olisi ollu tietä pitkin reilusti yli kilometri, mutta oikaisten noin 150m. Puhelinluettelon kartoissa näkyikin siihen piirretty yhdistävä tie, joka ei olisi pihan kautta mennyt, mutta jotenkin se ei ikinä toteutunut.

Tosin meillä oli Sulo-sedän lupa siitä kulkea.

Ottakaa ansalangat pois ennen kuin joku loukkaa itsensä! Läpikulku on harmillista mutta ei nyt niin paha teko että fyysisen vamman ansaitsisi. Kunnon aita ja kyltit vaan

Natoaita, poliisinauhaa (löytyy jostain aina). Laukaiseva sireeni ompelulankamekanismilla. Sellaisen sireenin äänen saa kun ostaa vaikka lasten leikkikännyn ja virittää.

Megafonilla kun huutaa muutaman kerran ja kuvaa niin kukaan ei halua sellaista julkisuutta. Omalla tontilla saa kuvata.

Muistui mieleen: Takavuosina asuimme asunnossa, jonka edessä oli iso tontti ja sen keskellä hieman huonokuntoinen talo. Siinä kuitenkin asuttiin ja asukkaat olivat laittaneet joka kulmalle näkyvät kyltit "no trespassing". 

Pari turistia, ukko ja akka, eivät joko ymmärtäneet tai sitten välittäneet kielloista. Lähtivät peräkanaa kulkemaan taloa kohti. Retki loppui lyhyeen, kun pihalta singahti kaksi isoa schäferiä kiljuen paria kohti. En olisi ikinä uskonut, kuinka kovaa ihmiset voivat juosta takakenossa, siis peppua suojellen! Meille nauru kelpasi.

Joo varmaan kannattaa aloittaa siitä, että tuokin kohta pihaanne on nyt asumiskäytössä olevan kiinteistön osa. Eli kyltti jossa läpikulku kielletään on tarpeen molemmissa suunnista. Mitään se provosoivampaa en tekisi heti. Jonkin ajan kuluttua lisää viitteitä siitä ettäå tuo kohta pihaa on uusien suunnitelmien ja rempan kohteena. Eli muokata visuaalisesti niin että entinen polku on muisto vain piakkoin.

Yksi voimakas psykologinen este on sähköiskun vaarasta kertovat varoitusmerkit. Niitä voi tapauskohtaisesti järjestää erilaisten remonttien ja kaivaustöiden vuoksi.

Osta Ikeasta tai kierrätyskeskuksesta joku pieni halpa pihapöytä ja pari tuolia ja laita ne siihen kulkuväylälle. Ei niiden tarvitse edes näyttää hyvältä siitä, kunhan laitat ne vaan siihen jotta väylä näyttää asutulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa kai nyt koiraa pitää aidatulla alueella johon ulkopuolisella ei ole mitään asiaa? Eli omalla pihalla. Lisäksi jos vielä vaikka kyltillä viestii että tontilla on koira. Onhan se nyt jo erikoista että ensin hankit tontin itselle ja sitten siinä lompsii muina miehinä ihan ketä vaan. Kai se nyt jo jonkinlaista kotirauhan rikkomista sekin on. Itsellä ei tulisi mieleenkään toisten pihojen läpi oikoa. 

Meidän koira on narussa niin, että se pääsee liikkumaan laajalla alueella, mutta ei tontin rajojen ulkopuolelle. Meidän pihan läpi mentiin myös ilman lupaa, ja yksi pikkulapsi juoksi itkien karkuun, kun koira lähti menemään kohti. Kyllä se lapsen isä kävi rähisemässä myöhemmin, mutta selvä asiahan tuo oli.

Sama juttu. Meilläkin on koira pihalla narussa, jolla se pääsee liikkumaan käytännössä koko takapihan (10m x 10m) alueella. Asutaan rivarin päätykämpässä, tää kyseinen naapurin perhe asuu meitä vastapäätä ja meistä viistosti toisella puolella on määränpää. Tää koira rakastaa koko maailmaa ja kaikki pitäis saada tervehtiä ja se takuulla menee juoksun kanssa luo, jos on joku uusi tuttavuus. Naapuruston yksi vähän alle kouluikäinen pikkupoika oikoo aina toisessa talossa asuvalle kaverilleen meidän pihan läpi ja kerran oli sitten koira ulkona ja koetti mennä tervehtimään, poika säikähti kun iso koira hölköttää kohti ja kertoi itkun kanssa isälleen, joka tuli räyhäämään. Vastasin vain, että pojalla ei oo ensinnäkään mitään asiaa meidän pihalle ja koira sais olla siellä vaikka vapaana, mutta se on aina kytkettynä, että oma moka.

Ja mikä siinä on niin kauheaa jos joku oikaisee?

Läpikulku kielletty -kyltti ei toimi. Meillä on täällä maalla sama tilanne, eli keskeltä pihaamme kuljetaan meidän yksityisen (todellakin yksityisen) traktoritiemme kautta metsikköön ja sitä kautta isolle tielle. On puhuttu tästä kulkijoille, laitettu metrin levyiset kieltokyltit ja tehty erillinen polku, jota pitkin voi kyllä kulkea, mutta sehän ei näille koirank*****jille kelpaa. Harva se päivä tullaan meidän keittiön ikkunan alle lenkkeilemään ja ulkoiluttamaan koiraa. Jotkut myös ajavat tuosta autolla - tosi kiva, kun meillä on 2-vuotias lapsi leikkimässä pihalla! Minusta tuo on niin loukkaavaa ja nöyryyttävää, ettei yhtään välitetä pyynnöstämme saada olla rauhassa _omalla_ pihalla. Kiva käydä pihasaunassa, kun aina joutuu kurkkimaan, ettei kukaan ole vieressä tuijottamassa. Ja nämä eivät ole penskoja vaan aikuisia ihmisiä. "Kun tässä sai kulkea 60-luvulla." Kuule, minulle on ihan sama mitä meidän pihalla on touhuttu yli 50 vuotta sitten, mutta enää siitä ei kuljeta.

Kulkemisen saa siis estettyä vain katkaisemalla reitti ihan oikeasti kokonaan esim. korkealla aidalla. Me aiomme laittaa yksityistiemme poikki täydellisesti. Sen jälkeen ongelmana on se, ettei päästä itsekään kulkemaan enää omalla tontilla joka paikkaan, mutta tässä lähtee järki muuten.

Ihmiset ovat uskomattoman härskejä ja piittaamattomia.

Kutsut muutamia kertoja jonkun kaverin kylään, jolla joku tarpeeksi iso ja katu-uskottava koira ja sit istutte siinä ulkona koiran kans, Kun joku tulee, sanotte, että yksityisalue ja läpikulku kielletty + mainitsette, että kiittäköön onneansa, että koira sattui olemaan tällä kertaa kiinni -silleen vinkvink, että aina ei välttämättä ole...