Lue keskustelun säännöt.
Miten olette auttaneet ensimmäiseen omaan kotiin muuttavia lapsianne?
29.06.2019 |
Poikani 20v on muuttamassa ensimmäiseen omaan asuntoonsa nyt armeijan jälkeen. Miten olette auttaneet lapsianne muutossa kun he ovat muuttaneet omilleen?
Kommentit (27)
Ostin laadukkaat siivousvälineet ja imurin. Muutti poikakaverin kanssa yhteen ja ostivat itse kaiken uutena. Asioissa olen auttanut jos tarve. Maksan edelleen puhelinlaskun ja lehtitilauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostettu asunto ja hankittu kaikki tarvittava. Kotoa pääsivät muuttamaan tismalleen haluamaansa omaan kotiin, jossa sisustus on jokaiselle hankittu sillä mielellä, että kelpaa seuraavaankin asuntoon eli tylsää klassista.
Emme ole suorastaan köyhiä mutta ei paljon enempää. Kotoa saivat ottaa mukaan mitä halusivat ja jotain pientä ostettiin eli muutama tarpeellinen huonekalu ym.
Ostin lähes kaiken tarpeellisen (olin säästänyt tilille vuosia), kuten sänky pöytä jne. Tv oli jo hankittu aikaisemmin.
Täydellinen keittiövarustus (tässä vähän sattuman soittoa), mutta pojalla on kyökissään vain Arabiaa ja Iittala.
Eli autoin kaikessa mitä pystyin!
Vierailija kirjoitti:
Ostin lähes kaiken tarpeellisen (olin säästänyt tilille vuosia), kuten sänky pöytä jne. Tv oli jo hankittu aikaisemmin.
Täydellinen keittiövarustus (tässä vähän sattuman soittoa), mutta pojalla on kyökissään vain Arabiaa ja Iittala.
Eli autoin kaikessa mitä pystyin!
+ Marimekon pyyhkeet ja liinavaatteet 😉.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietynlaisella tukemisella autoin heitä säästämään rahaa siihen, että pystyivät muuttamaan varsin nopeasti omaan asuntoon. Autokoulut on kustannettu kaikille. Autojen hankinnasta kustansin 50 %, että työpaikan saanti oli helpompaa. Tarjoan silloin tällöin lounashetkiä ja en katso pahalla, jos aikuiset lapset marssivat meille tullessa jääkaapista etsimään purtavaa. Vanhempien koti on mielestäni aina lapsille tietynlainen koti, vaikka olisivatkin aikuisia.Tuen jatkossakin monella tapaa, jos se vain taloudellisesti, ajankäytöllisesti jne. on kohtuuden rajoissa, mutta kyllä jokaisen on hyvä kokea myös niukkuutta ja oppia miettimään, miten sellaisista ajoista selvitään omilla valinnoilla. En kuitenkaan laita omaa elämääni liian ahtaalle muiden takia, se ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä viisasta, osaan kyllä sanoa EI. Välillä täytyy ajatella vain itseään, se on tervettä.
Ostetaan sen mukaan mitä on varaa. Pakolliset ekana.