Miten olette auttaneet ensimmäiseen omaan kotiin muuttavia lapsianne?
Poikani 20v on muuttamassa ensimmäiseen omaan asuntoonsa nyt armeijan jälkeen. Miten olette auttaneet lapsianne muutossa kun he ovat muuttaneet omilleen?
Kommentit (27)
Omat vanhempani ainakin auttoivat kuljettamaan tavarat uuteen kämppään ja ostivat ruokakassin. Ja aina kun tulevat käymään (pari kertaa vuodessa), haluavat ostaa ruokakassin vaikken pyydä ikinä.
Olen maksanut kalusteet, astiat ym tilpehöörin. Autettu ihan muutossa. Kotivakuutuksen on myös hankkinut.
Vierailija kirjoitti:
Oletko se sama itkuiita joka äsken ei ”kestänyt” tisulipoikansa poismuuttoa?
En ole. Poikani saa muuttaa ihan vapaasti pois kotoa.
En pidä oveani lukossa, joten on vapaus lähteä heti kun siltä tuntuu.
Esikoiselle hankin yksiön helsingistä, toiselle lapselle kaksion turusta. Kolmas lapsi muutti samaan turun kaksioon, ku kakkonen valmistui. Nyt ku kaikki asuvat omissa, asunnot ovat vuokralla.
Nin se muutti vuokralle meidän kivaan kaksioon tohon keskustaan.
kissankultakaivos kirjoitti:
Omat vanhempani ainakin auttoivat kuljettamaan tavarat uuteen kämppään ja ostivat ruokakassin. Ja aina kun tulevat käymään (pari kertaa vuodessa), haluavat ostaa ruokakassin vaikken pyydä ikinä.
Isäukko lainasi pitkin hampain peräkärryä ja muistaakseni maksatti vielä jonkun korvauksen renkaiden kulumisesta, vaikka muuttomatka oli muutamia kilometrejä...
M 42
Varallisuuden mukaanhan sitä autetaan. Työtä voi aina tehdä varallisuudesta riippumatta eli kuljettaa tavarat lapsen uuteen kotiin, auttaa siivoamisessa ym. järjestelyissä jne.
Jos on varaa, voi maksaa vuokraennakon ja ostaa kalusteita ja muita kodin tavaroita. Raha-asioiden hoitamista pitää opettaa ihan kunnolla, ellei jo osaa.
Kalustettiin ja varustettiin se asunto. Ja vuokrasimme sen reilusti markkinavuokraa halvemmalla. Ekan opiskeluvuoden ajan annoimme ruokarahaa parisataa euroa kuussa. Lapsi aloitti opiskelut vielä ollessaan alaikäinen, joten alussa olisimme muutenkin olleet elatusvelvollisia. Toisekseen useimmat 18-vuotiaat asuvat vielä kotona ja käyvät lukiota, joten olisi tuntunut vähän kohtuuttomalta evätä taloudellinen tuki sen vuoksi, että lapsi on käynyt lukion kahdessa vuodessa.
Toki maksamme myös bussilipun, kuntosalikortin, hammaslääkärin ja puhelimen. Ja vaatteet ja mitä näitä nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Varallisuuden mukaanhan sitä autetaan. Työtä voi aina tehdä varallisuudesta riippumatta eli kuljettaa tavarat lapsen uuteen kotiin, auttaa siivoamisessa ym. järjestelyissä jne.
Jos on varaa, voi maksaa vuokraennakon ja ostaa kalusteita ja muita kodin tavaroita. Raha-asioiden hoitamista pitää opettaa ihan kunnolla, ellei jo osaa.
Ei mene näin, vaikka voisi luulla. Toki jotkut varakkaat ostavat asunnon opiskelemaan lähtevälle lapselle, mutta on myös niitä, jotka eivät auta ollenkaan vaikka varaa olisi. Sitten on pienituloisia, jotka antavat vähästään, koska haluavat auttaa omaa lasta elämän alkuun.
Jotkut varakkaat ovat saitoja kitupiikkejä joille ne omat lapsetkin ovat vain ei-toivottu kuluerä ja ovat helpottuneita, kun lapset muuttavat pois ja heihin ei mene enää rahaa.
Vietiin muuttokuorma ja ostettiin tarvittavat huonekalut ja muut tarvikkeet ja perusvarasto ruokaa.
Ostin matot,verhot,teema mukeja ja lautasia sekä aterimet. Maksoin takuuvuokran.
Takasimme lainan, kun hän 19-vuotiaana osti kaksion Turusta. Pakkasin hänen tavaransa ja isänsä kanssa veivät ne. Autoin uuden asunnon remontoinnissa - tapetoin ja maalasin huoneet, ostin ja kokosin kalusteet.
Mä ostin tytölleni talon ja maksan kaikki kulut siitä.
Hän opiskelee, mutta käy senverran töissä, että maksaa itse omat henkilökohtaiset menot.
Kuljetettu asuntonäyttöihin ja maksettu takuuvuokrat. Hankittu tarvittavia kalusteita ja kodinkoneita, astioita, liinavaatteita yms ovat saaneet lahjoiksi jo useampana vuonna ennen muuttoja. Yhdessä on käyty tekemässä perusteellinen siivous ennen muuttoa ja toki kuljetettu muuttokuormat ja autettu kantamisissa. Olen myös ommellut, virkannut ja kutonut verhoja, mattoja, torkkupeittoja ja muita sisustustekstiilejä kunkin lapsen toiveiden mukaan. Kolmas lapsi on muuttamassa syksyllä, asunto on jo vuokrattu ja käyty läpi varastossa olevat huonekalut. Kaverille kelpaa sisaruksilta ja sukulaisilta kierrätetyt, joista osa maalataan. Uuden sängyn kävimme tänään ostamassa (vanhemmat maksoivat ;) ). Muutama valaisin ja pölynimuri ovat vielä hankintalistalla. Autamme mielellämme lapsiamme sen verran kun meillä varaa on. Omat asuntolainat on jo makseltu. Lapset ovat kaikki opiskelleet ahkerasti ja tehneet töitä kaikki loma-ajat ja selviytyneet ilman opintolainoja pienellä taloudellisella tuella. Ovat myös opiskeluaikoina asuneet useamman kesän kesätöiden vuoksi lapsuudenkodissa ja saaneet täällä täyden ilmaisen ylläpidon.
Lapseni tietää,että mitä tahansa epävarmuutta ikin tulee eteen, kotaoa autetaan aina
Ollaan aika hyvätuloisia ja varakkaita, perintöjäkin on saatu vähän joten ollaan laitettu molemmille lapsille osakesalkut jo syntyessään. Lahjoituksia ovat saaneet salkkuunsa sen minkä verovapaasti voi lahjoittaa meiltä molemmilta vanhemmilta sekä isovanhemmiltaan koko ajan joten kun muuttavat kotoa pois opiskelemaan niin osakesalkkuissaan on kuusinumeroinen summa osakkeita. Ei pitäisi tarvita taloudellista tukea enempää meiltä vanhemmiltaan ja jos joku isovanhemistaan kuolee niin saavat vielä lisääkin. Meidän mielestämme tuon kokoinen salkku on juuri sopiva osinkotuotot+työnteko loma-aikoina takaa opiskeluajoille täydet ansiot. Salkun tuotoille on kuitenkin käyttöä sitten valmistumisen jälkeenkin jos ei heti saa työtä tai ovat perhevapailla. Jossain vaiheessa sitä varallisuutta perii kuitenkin niin miksei sitten jo nuorena kun kerran isovanhemmilla ja vanhemmilla on varaa.
Aineettomasti ollaan sitten autettu niin että ollaan opetettu tietenkin raha-asioita mutta myös esim. kotitöitä ja yritetty muutenkin kasvattaa ja "sivistää" että aikuiset lapset olisivat valmiita lentämään omilleen. Kotiin saa tietysti aina tulla ja ottaa yhteyttä jos ongelmia tulee.
Olemme ostaneet huonekalut, astiat ja muut keittiötarvikkeet ym. Isovanhemmat ovat myös avustaneet lapsenlapsiaan. Perusruokavarasto ja kerran viikossa käydään ruokakaupassa, muutti suht lähelle ja opiskelijan rahat ovat aika pienet vaikka lomilla on töissä.
Oletko se sama itkuiita joka äsken ei ”kestänyt” tisulipoikansa poismuuttoa?