Kurtturuusu on samanlainen tulokas kuin KAIKKI muutkin lajit
Todellinen ekologia tieteenä kertoo meille: Ei ole olemassa mitään "luonnon tasapainoa", ainoastaan jatkuva muutos, jonka kulkuun ihminen joskus vaikuttaa. Suomen tapauksessa miltei kaikki lajit ovat tulokaslajeja, ei meillä ole endeemisiä lajeja.
Se, että monen vuoden hikisellä repimisellä saadaan kitkettyä joku kämänen rantakaistale ei ole voitto. Se on osoitus siitä, että peli on menetetty. Tutkijat itse ovat kertoneet kuinka linnut ja veden virtaukset levittävät nämä kasvit uudestaan.
Ne kasvit (kurtturuusu ja lupiini) leviävät Viron rannikolta ja tuhansilta Suomen kaupunkien puistorannoilta ja kymmeniltä tuhansilta julkishallintoisilta maantiekilometreiltä jonne virkataho on aikanaan ne istuttanut. Sieltä niitä ei kukaan hävitä. Koskaan.
Se on todellakin aivan sama mitä joku yksityishenkilö puutarhassaan tekee tai jättää tekemättä.
Kommentit (13)
Sitä "paikallista voittoa" kutsutaan puutarhanhoidoksi ja sitähän me kaikki tehdään: luomme haluamaamme järjestystä luonnon entropiaan omalla pihallamme.
Oma viestini on: puutarhanhoidolla (eli paikallisella voitolla) ei ole mitään ekologista merkitystä. "Tiedeuutisissa" koitetaan väittää, että yksityishenkilöt pelastaisivat jotenkin luontoa teoillaan kun kitkevät jotain kasveja.
En ymmärrä "Tutkijoiden" motiiveja levittää tällaista valheellista viestiä, jolle on jopa kinuttu nyt lainsäätäjänkin tuki.
Meille tavallisille ihmisille elämä on usein rankkaa olemassaolon taistelua asuntolainojen, korjausvelkojen, perheen ja työn ristipaineessa. Puutarhassa on ihan tarpeeksi työtä ilman näitä lisävaatimuksia. Hyvä että hengissä selviää.
Vierailija kirjoitti:
Se on aina PAIKALLINEN voitto PAIKALLISELLE luonnolle ja lajistolle. Ainakin itse mieluummin annan sijaa Suomen kotoperäisille lajeille.
SUOMESSA EI OLE KOTOPERÄISIÄ LAJEJA! Tajuatko? On vain vanhempia ja uudempia tulokaslajeja!
5500 vuotta sitten kuusi oli Suomessa tulokaslaji.
Et selkeästikään ole elänyt, saati eläisit, omakoti- ja rivitaloalueilla, joissa niin yksittäinen asukas kuin alueen asukkaat voisivat hallita mm kurtturuusua. Et ole nähnyt, miten alueen ainoa luonnonniitty häviää lupiineille ja kurtturuusuille. Eikä siinä mitään. Ovathan nekin ihan kauniita katsella, mutta toisaalta vieraslajien hallittu kasvu saattaisi olla visuaalisesti parempaa katseltavaa vaikkapa niityllä.
Kysehän ei ole siitä, että kasvi pitäisi hävittää kokonaan. Tavoite on vain herättää kantamaan vastuunsa siitä, että siinä missä opimme olemaan heittämättä roskia luontoon voimme yhtä lailla miettiä kippaammeko sen rikkaruohokottikärryllisen lähiniitylle vai hävitämmekö kurtturuusujen juuret tai jättipalsamit ajatuksen kanssa.
Kuten tiedät luontohan on kiertokulkua ja jos kurtturuusu hävittää niityn se myös hävittää pieneliöstöä jne.
Ymmärrän toki turhautuneisuutesi, miten asioille ei voi mitään, mutta kun miettii miten moni asia on lähtenyt muutamista ihmisistä massiivisiin muutoksiin.
Vaimon kurtturuusu ainakin haisee silakalle.
Ilmastonmuutoksen seurauksena koivu ja mäntykin Suomeen aikoinaan levisivät.
Kurtturuusu pitää hävittää, mutta valkoposkihanhi on suojeltu. Miksi ihmeessä? Tänäkin keväänä niitä hanhia oli useita tuhansia pelkästään tässä meidän lähellä, joten miksi kymmenien tuhansien hanhien parvi on uhanalainen, kymmenien tuhansien kurtturuusujen pensasto on vahingollinen vieraslaji?
Vierailija kirjoitti:
Vaimon kurtturuusu ainakin haisee silakalle.
Hää taitaakin ollaki se pupiruusu?
Sekoitit lajit??
Heikot sortuu elon tieltä. Menee aikansa kun jokin sieni, virus, hyönteisen, ym. rupeaa syömään noita oikeen kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
5500 vuotta sitten kuusi oli Suomessa tulokaslaji.
Ja sitten kun näihin "tulokkaisiin" suhtaudutaan aivan mielivaltaisesti valikoiden: Merimetsot halutaan säilyttää, vaikka jokainen on nähnyt niiden tuhoamia ulosteen paljaaksi polttamia saaria. Toisaalta esitellään biologin kuvaamia kurtturuusun peittämiä ulkosaariston rantoja, joilla perustellaan lajin sukupuuttoon kitkemisen tarvetta. Molemmat muuttavat hyvin voimakkaasti ulkosaariston biotooppien diversiteettiä.
Mikä tieteellinen perustelu siis arvottaa, että "luontoa tuhoava" merimetso on arvokkaampi tulokaslaji kuin "luontoa tuhoava" kurtturuusu? Ihminen on auttanut molempia leviämään.
Lisäksi ainoastaan merimetson sukupuuttoon hävittäminen suomesta on edes teoriassa mahdollista.
Millä periaatteella ekologit (biologit) suorittavat luonnonvalintaa? Onko ekologia tunteisiin pohjautuva tutkimusala?
I have a dream kirjoitti:
Et selkeästikään ole elänyt, saati eläisit, omakoti- ja rivitaloalueilla, joissa niin yksittäinen asukas kuin alueen asukkaat voisivat hallita mm kurtturuusua. Et ole nähnyt, miten alueen ainoa luonnonniitty häviää lupiineille ja kurtturuusuille. Eikä siinä mitään. Ovathan nekin ihan kauniita katsella, mutta toisaalta vieraslajien hallittu kasvu saattaisi olla visuaalisesti parempaa katseltavaa vaikkapa niityllä.
Kysehän ei ole siitä, että kasvi pitäisi hävittää kokonaan. Tavoite on vain herättää kantamaan vastuunsa siitä, että siinä missä opimme olemaan heittämättä roskia luontoon voimme yhtä lailla miettiä kippaammeko sen rikkaruohokottikärryllisen lähiniitylle vai hävitämmekö kurtturuusujen juuret tai jättipalsamit ajatuksen kanssa.
Kuten tiedät luontohan on kiertokulkua ja jos kurtturuusu hävittää niityn se myös hävittää pieneliöstöä jne.
Ymmärrän toki turhautuneisuutesi, miten asioille ei voi mitään, mutta kun miettii miten moni asia on lähtenyt muutamista ihmisistä massiivisiin muutoksiin.
Et selvästikkään ymmärrä mitään ekologiasta, etkä lue kirjoituksiani tai osaa/halua ymmärtää viestiäni. Asun omakotitalossa omakotialueella ja olen opiskellut biologiaa.
Itäkeskuksessa tulokaslajit ovat vallanneet alaa kotoperäisiltä lajeilta.
Se on aina PAIKALLINEN voitto PAIKALLISELLE luonnolle ja lajistolle. Ainakin itse mieluummin annan sijaa Suomen kotoperäisille lajeille.