Sairaalloinen mustasukkaisuus

Itsekkin huomaan olevani mustasukkainen nykyisestä ihastuksesta. Jopa niin että olen pelänyt tätä suhdetta koska en halua olla epävarmuudessa. Toisaalta se kun on itse tunnistanut tilansa on antanut voimaa päästä mustasukkaisuuden tunteesta yli.

Itsetunnon kohotus on tärkeää, esim tekemällä jotain itselle tärkeää ja onnistumalla siinä sekä se että puhut mustasukksisuudesta kumppanille. Esim sanoen että tunnet mustasukkaisuutta, vaikka sisimmässä ymmärrät sen olevan turhaa. Näin kumpikin voi käsitellä asiaa.

Mitäpä lottoat? KYLLÄ!

Se vaatii todennäköisesti vuosien työn.

Minä olin ennen sairaalloisen mustasukkainen. Pääsin siitä, kun erosin eksästä ja vietin muutaman vuoden yksin tutkien itseäni ja suhtautumistani itseeni ja muihin sekä itse parisuhteeseen. Tajusin olleeni aivan karmea hirviö.

Muutama fakta:

Mustasukkaisuudesta ei ole mitään muuta kuin haittaa. Torpedoit sillä sekä omaa että puolisosi hyvinvointia ja koko parisuhdettanne.

Olemalla mustasukkainen et estä pettämistä. Saatat jopa ajaa puolisosi pettämään, koska mitä väliä sillä on, kotona odottaa myrsky joka tapauksessa.

Ei ole tervettä haluta olla kenenkään elämän koko sisältö. Onhan sinullakin elämässäsi muuta sisältöä kuin puolisosi. Jos ei ole, suhde ei ole terve.

Et voi vaikuttaa siihen, mitä joku muu tekee. Voit esittää toiveita ja pyyntöjä, mutta he itse päättävät, toimivatko niiden mukaan. Mikään pakko ei ole, ja se on asia, jonka kanssa sinun on opittava elämään.

Asettamalla rajoitteita ja pakotteita vähennät puolisosi onnellisuutta. En usko, että haluat tehdä niin.

Keskeisin asia on se, että opettelet elämään itsesi kanssa ja kehität itsellesi mukavan elämän ihan itsesi kanssa. Et ripustaudu muihin, etkä edellytä muiden luovan onneasi.

Ota parisuhde ja puoliso mukavana lisänä sitten aikanaan, jo valmiiksi rikkaaseen elämääsi. Parisuhde kestää minkä kestää, kolme viikkoa tai loppuelämän. Tilanteet muuttuvat ja ihmiset myös. Se kuuluu elämään.

Käsitä myös, että esimerkiksi pettäminen ei ole maailmanloppu. Parisuhteen loppu se voi olla, muttei sitäkään aina varmasti ja välttämättä. On turhaa pelätä etukäteen. Ota tilanne vastaan sitten jos se tulee, ja tee sitten omien halujesi mukaan.

Ketään et tässä maailmassa voi omistaa.

Ihan ensimmäiseksi: jos sinulla on hormonaalinen ehkäisy (pillerit tai kierukka), lopeta se. Hormonit voivat tehdä muuten ihan täysipäisen ihmisen sairaan mustasukkaiseksi. Oma kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii todennäköisesti vuosien työn.

Minä olin ennen sairaalloisen mustasukkainen. Pääsin siitä, kun erosin eksästä ja vietin muutaman vuoden yksin tutkien itseäni ja suhtautumistani itseeni ja muihin sekä itse parisuhteeseen. Tajusin olleeni aivan karmea hirviö.

Muutama fakta:

Mustasukkaisuudesta ei ole mitään muuta kuin haittaa. Torpedoit sillä sekä omaa että puolisosi hyvinvointia ja koko parisuhdettanne.

Olemalla mustasukkainen et estä pettämistä. Saatat jopa ajaa puolisosi pettämään, koska mitä väliä sillä on, kotona odottaa myrsky joka tapauksessa.

Ei ole tervettä haluta olla kenenkään elämän koko sisältö. Onhan sinullakin elämässäsi muuta sisältöä kuin puolisosi. Jos ei ole, suhde ei ole terve.

Et voi vaikuttaa siihen, mitä joku muu tekee. Voit esittää toiveita ja pyyntöjä, mutta he itse päättävät, toimivatko niiden mukaan. Mikään pakko ei ole, ja se on asia, jonka kanssa sinun on opittava elämään.

Asettamalla rajoitteita ja pakotteita vähennät puolisosi onnellisuutta. En usko, että haluat tehdä niin.

Keskeisin asia on se, että opettelet elämään itsesi kanssa ja kehität itsellesi mukavan elämän ihan itsesi kanssa. Et ripustaudu muihin, etkä edellytä muiden luovan onneasi.

Ota parisuhde ja puoliso mukavana lisänä sitten aikanaan, jo valmiiksi rikkaaseen elämääsi. Parisuhde kestää minkä kestää, kolme viikkoa tai loppuelämän. Tilanteet muuttuvat ja ihmiset myös. Se kuuluu elämään.

Käsitä myös, että esimerkiksi pettäminen ei ole maailmanloppu. Parisuhteen loppu se voi olla, muttei sitäkään aina varmasti ja välttämättä. On turhaa pelätä etukäteen. Ota tilanne vastaan sitten jos se tulee, ja tee sitten omien halujesi mukaan.

Ketään et tässä maailmassa voi omistaa.

Kiitos tästä vastauksesta, kumpa olisin ymmärtänyt tämän pari vuotta sitten niin saattaisimme mieheni kanssa olla vieläkin yhdessä.

On totta, että oma elämäni on köyhää, kaikki pyörii vain lasten ympärillä. Minulla ei ole mitään harrastuksia, nyt eron jälkeen kun lapset ovat isällään, voisin keksiä jotain. Luulen, että tällä on vaikutusta omaan mielenterveyteeni ja itsetuntoon.

Toisaalta, pelkään että en pääse koskaan miehestäni irti ja olen hänestä ikuisesti mustasukkainen. Tiedostan etten enää voi hänen valintoihinsa vaikuttaa, täytyy toivoa ettei hän ihan heti hyppää uuteen suhteeseen.

Meillä siis pitkä, 20-vuoden avioliitto takana.

Ap.

Suurin osa miehistä pettää. Sehän on tutkittu fakta joten mitä jos mustasukkaisuuteen on aihetta? Eihän se mustasukkaisuus pettämistä estä mutta mustasukkainen nainen voi olla myös realisti.

Ei sitten käynyt mielessä hakea ammattiapua suhteen kestäessä? Hae nyt viimeistään, niin annat lapsillesi edes paremman erovanhemmuuden, eivätkä joudu ikävään välikäteen, kun haastat taas riitaa eksäsi kanssa.

Mustasukjainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii todennäköisesti vuosien työn.

Minä olin ennen sairaalloisen mustasukkainen. Pääsin siitä, kun erosin eksästä ja vietin muutaman vuoden yksin tutkien itseäni ja suhtautumistani itseeni ja muihin sekä itse parisuhteeseen. Tajusin olleeni aivan karmea hirviö.

Muutama fakta:

Mustasukkaisuudesta ei ole mitään muuta kuin haittaa. Torpedoit sillä sekä omaa että puolisosi hyvinvointia ja koko parisuhdettanne.

Olemalla mustasukkainen et estä pettämistä. Saatat jopa ajaa puolisosi pettämään, koska mitä väliä sillä on, kotona odottaa myrsky joka tapauksessa.

Ei ole tervettä haluta olla kenenkään elämän koko sisältö. Onhan sinullakin elämässäsi muuta sisältöä kuin puolisosi. Jos ei ole, suhde ei ole terve.

Et voi vaikuttaa siihen, mitä joku muu tekee. Voit esittää toiveita ja pyyntöjä, mutta he itse päättävät, toimivatko niiden mukaan. Mikään pakko ei ole, ja se on asia, jonka kanssa sinun on opittava elämään.

Asettamalla rajoitteita ja pakotteita vähennät puolisosi onnellisuutta. En usko, että haluat tehdä niin.

Keskeisin asia on se, että opettelet elämään itsesi kanssa ja kehität itsellesi mukavan elämän ihan itsesi kanssa. Et ripustaudu muihin, etkä edellytä muiden luovan onneasi.

Ota parisuhde ja puoliso mukavana lisänä sitten aikanaan, jo valmiiksi rikkaaseen elämääsi. Parisuhde kestää minkä kestää, kolme viikkoa tai loppuelämän. Tilanteet muuttuvat ja ihmiset myös. Se kuuluu elämään.

Käsitä myös, että esimerkiksi pettäminen ei ole maailmanloppu. Parisuhteen loppu se voi olla, muttei sitäkään aina varmasti ja välttämättä. On turhaa pelätä etukäteen. Ota tilanne vastaan sitten jos se tulee, ja tee sitten omien halujesi mukaan.

Ketään et tässä maailmassa voi omistaa.

Kiitos tästä vastauksesta, kumpa olisin ymmärtänyt tämän pari vuotta sitten niin saattaisimme mieheni kanssa olla vieläkin yhdessä.

On totta, että oma elämäni on köyhää, kaikki pyörii vain lasten ympärillä. Minulla ei ole mitään harrastuksia, nyt eron jälkeen kun lapset ovat isällään, voisin keksiä jotain. Luulen, että tällä on vaikutusta omaan mielenterveyteeni ja itsetuntoon.

Toisaalta, pelkään että en pääse koskaan miehestäni irti ja olen hänestä ikuisesti mustasukkainen. Tiedostan etten enää voi hänen valintoihinsa vaikuttaa, täytyy toivoa ettei hän ihan heti hyppää uuteen suhteeseen.

Meillä siis pitkä, 20-vuoden avioliitto takana.

Ap.

Minä kyllä toivon, että miehesi löytää hyvän naisen mahdollisimman nopeasti! Kuulostaa siltä, että hän on sen ansainnut. Ihmisellä on vain yksi elämä. Sitä ei pitäisi hukata jonkun sekopään oikkujen takia.