Sain tietää olevani vahinkolapsi, miten suhtautua elämään
Ihan faktoja suhtautuen iso osa maailman lapsista on vahinkoja, mutta silti tää tuntuu jotenkin oudolta. Äitini kerotoi kännissään että raskaustesti vaan näytti positiivista, että ei ollut tarkoitus. Miten tähän pitäisi suhtautua, että minua ei ole haluttu tänne?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kuitenkin aina ollut rakastettu, niin mikä tuossa on ongelma? Meitä, jotka on suunniteltu mutta sitten hylätty, on myös paljon. Elämä on paljon raskaampaa. Sillä on merkitystä miten vanhemmat kohtelee, ei sillä onko syntymä suunniteltu vai vahinko.
Totta. Tosin itse olen sekä vahinko että vanhempieni hylkäämä. Kun ne vanhemmat ei oikeasti lasta halunneet niin eivät sit jaksaneet hoitaa lastaan, lisäksi kun täytin 18 heittivät ulos kotoa ja sanoivat että huh, viimeinkin loppui heidän velvoitteet!
Siihen loppui heidän kaikki vähäinenkin kiinnostus ja yhteydenpito, tuon jälkeen eivät ole halunneet tavata, nähdä, soitella. Eivät osallistu mitenkään elämääni ja eivät ole koskaan nähneet lapsiani (=ainoat lapsenlapset).Uskomattomia tunnevammaisia löytyy suurista ikäluokista.
Kuulostaa käsittämättömän kamalalta. Mikähän näissä tapauksissa on esteenä antaa vauva pois? Sosiaalinen häpeä?
Suomalaisen vauvan on saanut sijoitettua adoptioperheeseen helposti jo vuosikymmeniä sitten.
70-luvulla pienessä kaupungissa oli hirveä sosiaalinen paine tehdä lapsi ollalseen normaali ja ”arvostettu”. Varmaan siksi pitvt vahinkolapsensa eli minut. Vielä kummallisemmaksi muuttui kuitenkin: tekivät toisen lapen myös (sisarukseni), jota kohdeltiin ihan yhtä huonosti ja laitettiin samalla lailla yksin pärjäämään maailmaan kun tuli 18v täyteen.
Tähän sisarukseen vanhempani pitävät jonkinlaista yhteyttä (soittavat pari kertaa vuodessa) mutta minut on tosiaan ihan täyshylätty. En ole 15 vuoteen kuullut pihaustakaan ja he elävät niinkuin mua ei olisi olemassakaan.
T. Se hylätty
Minun molemmat lapset ovat olleet maailman ihanimpia vahinkoja! Onneksi niitäkin sattuu
Vierailija kirjoitti:
Vahinko ei tarkoita sitä, etteivätkö vanhemmat voisi olla hyvinkin onnellisia ja tyytyväisiä lapsesta. Ovathan he kuitenkin päättäneet pitää lapsen. Ja se on nykymaailmassa jo paljon.
Entisaikaan ei juuri muita ollutkaan kuin vahinkoja, kun ei ollut ehkäisyä. Ainoastaan 9 kuukautta häiden jälkeen syntynyt lapsi oli takuulla suunniteltu.
Kyllä vahinkoja kohdeltiin huonosti ja myös toivottuja lapsia kohdeltiin huonosti. Jos on paskat ja kylmät väkivaltavanhemmat niin ne on sitä ihan yhtälailla oli toivottu tai ei.
T. Toivottu mutta pahasti kaltoinkohdeltu
Valtaosa suomalaisista on saanu samalla tavalla alkunsa.
Eihän kyse ollut ettei haluttu, ei vaan ollut vielä suunniteltu.
Jos sinun rakas sukulaisesi tulee kylään yllättäen, onko hän sinulle yhtään sen vähemmän rakas? Voi olla, että olisit ostanut pullaa ja kammannut tukkasi jos olisit tiennyt, mutta et sinä häntä ulos potkaise vaikka tulikin yllättäen, vaan olet onnellinen ja ilahtunut.
Minä tapasin mieheni ihan vahingossa, en ollut suhdetta etsimässä. Kun sellainen onni kuitenkin tarjosi mahdollisuutta minulle, tietenkin otin sen vastaan. Mikä ihana onnellinen sattumus! Ja näin monet äidit ajattelevat yllätysraskaudestaan, että se on yllätyslahja!
Varmaan 30% ihmisistä on ns vahinkoja. He ovat vain tulleet.
"Vahinko" ja "ei haluttu" on kaksi eri asiaa, voitit siittiöiden uimakilpailut joten olet erittäin haluttu...tervetuloa ;).
Mitä väliä? Muistaakseni n. 15 % lapsista, eli n. joka kuudes, saa alkunsa vahingossa.
Eli vaikka raskautta ei ollut suunniteltu niin on lapsi päätetty pitää. Sehän se ratkaisee.
Samoin kuin tähänkin asti. Ei ole sinun syysi, ei vähennä ihmisarvoasi yhtään.
Niin kuin kaikki muutkin on sanoneet niin samaa mieltä. Suunniteltu tai ei, sivuseikka. Ei tule olla liian ankara vanhemmilleen.
Jos et pääse asiasta yli, niin muistathan kuitenkin, että vain Jumalalle ei satu vahinkoja.
Vierailija kirjoitti:
Meidän iltatähti on vahinko, ja kaikki sen tietää. On kuitenkin todella rakastettu lapsi, ja kaikki ovat onnellisia hänen syntymästään.
Miksi kaikkien pitää tietää?Kuten ap,moni saa siiyä informaatiosta mielipahaa.
Vahinko ei tarkoita sitä, etteivätkö vanhemmat voisi olla hyvinkin onnellisia ja tyytyväisiä lapsesta. Ovathan he kuitenkin päättäneet pitää lapsen. Ja se on nykymaailmassa jo paljon.
Entisaikaan ei juuri muita ollutkaan kuin vahinkoja, kun ei ollut ehkäisyä. Ainoastaan 9 kuukautta häiden jälkeen syntynyt lapsi oli takuulla suunniteltu.