Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Oliko oikea vastaus äikässä että opiskelijoilla on muutakin elämää koulun lisäksi? Vai että työ hidastaa opintoja?
Jos se joka sai äikästä kaikki oikein voisi tulla kertomaan :D
Sain äikästä täydet, mutta muistikuvat kokeesta on aika hatarat, kun jännitti :D Muistaakseni vastasin kuitenkin tuon, että opiskelijoilla on muutakin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en ymmärrä matikan vikaa tehtävää, jossa kysyttiin kahden peräkkäisen luvun neliöiden erotuksen perusteella mikä se toinen luku oli tjsp.. muistatte varmaan tehtävän iltapäivän kokeesta. Voisiko joku kirjoittaa koko laskun sievennyksen auki rivi riviltä, vaikka keksityillä numeroilla. Jos joku jaksaisi niin kiitos! Oon nyt googlettanut ja rustannut paperille mutta en pääse mihinkään :D
Esim 2toiseen on 4 ja 3toiseen on 27. Näiden erotus olisi 25. Jos tiedetään vain erotus niin voidaan saada kaava (x+1)toiseen - xtoiseen = 25. Okeeeeei.... mitä sitten? Ja kun koekeessa se luku oli vielä joku todella suuri, tuhansia. Tää todella häiritsee mua ja en tiedä keneltä muultakaan kysyisin apua niin aattelin täältä koettaa.2^2=4 ja 3^2= 9 ja 9-4=5 joten kaikki numerot jotka loppuvat lukuihin 2 ja 3 saavat neliöiden erotukseksi numeron joka päättyy lukuun 5. Eli sun ei tarvitse tutkia muuta kuin ne ykkösten arvot.
Testataan!12^2=144 ja 13^2=169 ja 169-144=25
452^2=204304 ja 453^2=205209 ja 205209-204304=905
Kerrottiinko niissä vastausvaihtoehdoissa siis molemmat alkuluvut, vai vain toinen? Ja jos kerrottiin vain toinen niin kerrottiinko onko se luvuista suurempi vai pienempi? Jos molemmat kerrottiin niin sitten tuo olisi tosi nopea päätellä, mutta jos vain toinen niin en saisi ratkaistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain nyt toista kertaa psykalle, enkä tullut valituksi. Suvussani tai lähipiirissäni ei ole monta yliopistotutkinnon suorittanutta ja siksi minusta tuntuu, etteivät he oikein ymmärrä sitä, kuinka vaikeaa hakupainealalle pääsy on. Esimerkiksi äitini sanoi minulle eilen, että varmaan minun kannattaisi hakea AMK:iin, kun ei näy tuo yliopistoon pääsy meidän suvussa onnistuvan. Tämä kommentti loukkasi ja en usko, että äitini ymmärtää monien hakevan jopa vuosia hakupainealalle ennen kuin pääsee sisään. Tämän vuoksi esimerkiksi pienen kaupungin terveydenhoitajakoulutukseen ja psykologikoulutukseen hakemista ei voi oikein verrata, sillä psykologiaan on paikkoja niin vähäinen määrä suhteessa hakijoihin ja näin ollen hakemisessa tarvitsee myös aina pikkuisen tuuria. Minulla on LEEMC-paperit, joita olen menossa korottamaan syksyllä, mutta sain kuulla, että ei minun kannata niitä korottaa, koska psykologiasta pitäisi päästä jo yli, kun on kaksi kertaa jo hakenut. Tiedän itsekin, että korottaminen ei välttämättä onnistu ja voi hyvinkin olla mahdollista, etten ensi kerrallakaan pääse psykalle, mutta olen vielä aika surullinen, enkä kaipaa mitään "miettisit jotain älyllesi sopivampaa" -kommentointia.
Onko muilla samanlaista tilannetta, etteivät läheiset oikein ymmärrä psykalle hakua ja sen vaativuutta, vaan yrittävät kovasti tyrkyttää jo jotain muuta? Miten olette vastanneet/reagoineet? Tuntuu pahalta, kun ei anneta ns. "surra rauhassa", vaan heti sanotaan, että minä tiesin, ettei sinusta ole siihen. :/
Minusta sinun kannattaa lakata puhumasta äidillesi tästä asiasta. Kuten sanoit, hän ei voi ymmärtää. Pohjimmiltaan haluaa sinulle hyvää ja tarjoaa sinulle siksi sellaista vaihtoehtoa, johon hakeutumalla et joutuisi pettymään. Sanavalinnat hänellä ovat tosi tökeröt, mutta siinäkin paistaa tietämättömyys. Hän ajattelee jostain oman kokemuksensa perusteella, että hakeminen on tasoa tavallinen koe, ja pääsijät saavat kympin, pääsemättömät nelosen, etkä ole pystynyt yhtään parantamaan tasoasi.
Eka kerta nyt useimmilla menee tutustuessa hakemiseen ja tätä toista kertaa ei tavallaan voi laskea, koska oli niin erilainen kuin ennen. Anna itsellesi armoa, onnittele hyvästä yrittämisestä itseäsi, pidä vähän lomaa ja sen jälkeen korotusten kautta uuteen vuoteen! Miten olisi avoimen opinnot, samalla "voit näyttää äidillesi", että kyllä sinä yliopistotason opinnoista selviät!
Itselleen pitää puhua lempeästi, keskittyä vahvuuksii! Se vie pidemmälle kuin sättiminen ja solvaaminen heikkouksista ja epäonnistumisista. Myös muiden ihmisten ja eläintenkin kanssa!
Niinpä! Mä en kyllä laske tätä vuotta tosiasialliseksi hakukerraksi omalla kohdallani, kun kaikki oli viime vuoteen verrattuna niin erilaista, enkä edes kovin paljoa lopulta harjoitellut amk-kokeeseen vaan puoliluovutin sen kanssa jo melkeen heti alkuun. Koen edelleen että vasta kerran oon hakenut tosissani psykalle :D että jos (ja kun!) pääsen ensi vuonna niin ajattelen päässeeni tokalla yrittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tänne ketjuun kirjoitti ihmisiä joille etiikan tehtävät oli täysin selvää pässinlihaa, itsestäänselvästi vain yksi väittämä oikein, niin voitteko tulla selittämään nyt kun pari oikeaa ratkaisua on tiedossa, että miksi juuri ne? Mulle saa vääntää vaikka ratakiskosta.
Mikä askarruttaa? Minulla oli kaikki nuo toisen kirjoittajan kertomat oikein (asia, huolestuminen ym.)
No ihan perustella, mikä juuri niistä tekee eettisen. Mitä eettisellä näkökulmalla (tai mikä ikinä se eksakti muotoilu olikaan) siis tarkoitettiin?
Piti vielä kysyä, että pääsitkö kakkosvaiheeseen?
En päässyt kakkosvaiheeseen. (Pääsin kuitenkin papereilla.)
Eettisellä näkökulmalla tarkoitetaan, että tilanteessa on jotain oikeuksiin, arvoihin ym. liittyvää. "Taivas on sininen" ei ole eettinen tilanne, vaan se on fakta. "Mirkku on kaunis" ei ole eettinen tilanne vaan se on esteettinen väite. "Poika on nelivuotias" voi olla fakta tai tilanteesta riippuen se voi olla myös eettinen näkökulma (esim. lapsityövoima). Kun kysyttiin, missä näistä on eettinen näkökulma, niin pitää muistaa, että vastauksessa ei otettu kantaa onko tilanne eettisesti väärin tai oikein. Eli ei niin että onko tilanne eettinen vai epäeettinen. Piti ajatella onko se eettinen vai ei-eettinen. Valmennuskeskuksen kurssilla ohjeistettiin, että ei kannata vaeltaa liian kauas itse tilanteesta. Esimerkkinä opiskelija ei hyödy yliopiston järjestämästä harjoittelujaksosta päädyttiin sanomaan ei-eettiseksi. Jos kauempaa lähtee miettimään yhteiskunnallisia asioita, niin se voisi olla eettinen, mutta niin ei kehoitettu tekemään vaan päinvastoin tulkitsemaan kysymyksiä sote-työntekijän ammattieettisin silmin. Auttoiko yhtään? Ehkä helpompi selittää, jos kerrot mikä erityisesti oli vaikeaa.
Kiitos kun jaksat selittää :D Mutta... ei kyllä vieläkään auennut. Voitko sä antaa määritelmän sille, mitä sun mielestä tarkoitettiin termillä "eettinen" tässä kontekstissa, ilman tautologiaa? Esim. se huolestumisen tunne. Tunteethan on... No, rajusti yksinkertaistaen, aivojen sähkökemiallista toimintaa, jotain aktiviteettia joillain aivokuorilla (anteeksi kökkö selitykseni, en vielä opiskele psykaa :D). Miten se voi itsessään olla eettistä tai ei-eettistä? No joo, ihmisellä voi olla jokin käsitys oikeasta ja väärästä, johon suhteessa jokin tunnereaktio syntyy, mutta... Niinhän sitten toimintakin on syntynyt suhteessa tuohon käsitykseen? Eli miksi tuossa päiväkodissa juuri tunne, eikä toiminta? Ymmärrän jotenkuten, että tunnereaktion voi nähdä syntyvän arvoperustasta, jolloin se voi olla eettinen - tosin mielestäni siinäkin tehtävän muotoilu eettinen näkökulma olisi vähän ontuva. Mutta sitten jos nähdään, että toimintaan ei sisälly eettistä näkökulmaa, niin siinä mun ymmärrys loppuu.
Samoin se yksityisyyskohta. Miksi tilanne, jossa tämän henkilön toiminta konkretisoituu (olan kohautus) ei voi olla eettinen, jos kerta ajatus "nytpä pidän kiinni yksityisyydestäni" on? Siis jotain mitä sun pään sisällä tapahtuu on eettistä, mutta sitten kun se vaikuttaa tosielämässä ja muihin ihmisiin, niin se lakkaakin olemasta eettistä? Itse olen tottunut ajattelemaan, että ajatukset ja tunteet itsessään eivät voi olla eettisiä, ne voivat tietenkin koskea etiikkaa, tai olla moraalisia, mutta vasta teot olisivat itsessään eettisiä. Siis miksi juuri teko tai arvojen konkretisoituma on rajattu eettisyyden ulkopuolelle tässä tehtävässä?
En tiedä olisiko se "pk-henkilökunta juttelee lasten kanssa" rajautunut pois siksi, koska siinä ei mainittu, mistä juttelevat. Tehtä oli minustakin omituinen. Lauseet oli pilkottu asiayhteydestään niin, että ymmärsin, että vain ko lausetta arvioidaan. Esim. viimevuonna oli joku tehtävä, missä äiti heitti tyttären alkoholit pois ja tämän seurauksena tytär alkoi etsiä omaa asuntoa. Lauseista yksi oli "tytär alkoi etsiä omaa asuntoa". Ymmärsin, että tässä ei otettu huomioon sitä, MIKSI tytär alkoi etsiä omaa asuntoa, syyt siellä taustalla. Vaan ainoastaan tuota yksittäistä lausetta arvioitiin eettisestä näkökulmasta.
Samoin tässä. Pk-henkilökunta juttelee lasten kanssa. Ei huomioida syitä taustalla. MIKSI juttelee tai mitä juttelee. Ainoastaan tuo lause, onko eettinen näkökulma vai ei. Samoin olankohautus. Ei huomioida sitä, miksi kohauttaa, vaan lause on irrallaan asiayhteydestään. Näin näkisin sen itse, että lauseet arvioitiin yksittäisinä / irrallisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä.. Eli jos sulle sanottaisiin ainoastaan Mirja kohauttaa ohjaajalle olkiaan. Et tietäisi mitään muuta ja tehtävänäsi olisi arvioida, sisältääkö lause eettisen näkökulman vai ei, niin mitä vastaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tänne ketjuun kirjoitti ihmisiä joille etiikan tehtävät oli täysin selvää pässinlihaa, itsestäänselvästi vain yksi väittämä oikein, niin voitteko tulla selittämään nyt kun pari oikeaa ratkaisua on tiedossa, että miksi juuri ne? Mulle saa vääntää vaikka ratakiskosta.
Mikä askarruttaa? Minulla oli kaikki nuo toisen kirjoittajan kertomat oikein (asia, huolestuminen ym.)
No ihan perustella, mikä juuri niistä tekee eettisen. Mitä eettisellä näkökulmalla (tai mikä ikinä se eksakti muotoilu olikaan) siis tarkoitettiin?
Piti vielä kysyä, että pääsitkö kakkosvaiheeseen?
En päässyt kakkosvaiheeseen. (Pääsin kuitenkin papereilla.)
Eettisellä näkökulmalla tarkoitetaan, että tilanteessa on jotain oikeuksiin, arvoihin ym. liittyvää. "Taivas on sininen" ei ole eettinen tilanne, vaan se on fakta. "Mirkku on kaunis" ei ole eettinen tilanne vaan se on esteettinen väite. "Poika on nelivuotias" voi olla fakta tai tilanteesta riippuen se voi olla myös eettinen näkökulma (esim. lapsityövoima). Kun kysyttiin, missä näistä on eettinen näkökulma, niin pitää muistaa, että vastauksessa ei otettu kantaa onko tilanne eettisesti väärin tai oikein. Eli ei niin että onko tilanne eettinen vai epäeettinen. Piti ajatella onko se eettinen vai ei-eettinen. Valmennuskeskuksen kurssilla ohjeistettiin, että ei kannata vaeltaa liian kauas itse tilanteesta. Esimerkkinä opiskelija ei hyödy yliopiston järjestämästä harjoittelujaksosta päädyttiin sanomaan ei-eettiseksi. Jos kauempaa lähtee miettimään yhteiskunnallisia asioita, niin se voisi olla eettinen, mutta niin ei kehoitettu tekemään vaan päinvastoin tulkitsemaan kysymyksiä sote-työntekijän ammattieettisin silmin. Auttoiko yhtään? Ehkä helpompi selittää, jos kerrot mikä erityisesti oli vaikeaa.
Kiitos kun jaksat selittää :D Mutta... ei kyllä vieläkään auennut. Voitko sä antaa määritelmän sille, mitä sun mielestä tarkoitettiin termillä "eettinen" tässä kontekstissa, ilman tautologiaa? Esim. se huolestumisen tunne. Tunteethan on... No, rajusti yksinkertaistaen, aivojen sähkökemiallista toimintaa, jotain aktiviteettia joillain aivokuorilla (anteeksi kökkö selitykseni, en vielä opiskele psykaa :D). Miten se voi itsessään olla eettistä tai ei-eettistä? No joo, ihmisellä voi olla jokin käsitys oikeasta ja väärästä, johon suhteessa jokin tunnereaktio syntyy, mutta... Niinhän sitten toimintakin on syntynyt suhteessa tuohon käsitykseen? Eli miksi tuossa päiväkodissa juuri tunne, eikä toiminta? Ymmärrän jotenkuten, että tunnereaktion voi nähdä syntyvän arvoperustasta, jolloin se voi olla eettinen - tosin mielestäni siinäkin tehtävän muotoilu eettinen näkökulma olisi vähän ontuva. Mutta sitten jos nähdään, että toimintaan ei sisälly eettistä näkökulmaa, niin siinä mun ymmärrys loppuu.
Samoin se yksityisyyskohta. Miksi tilanne, jossa tämän henkilön toiminta konkretisoituu (olan kohautus) ei voi olla eettinen, jos kerta ajatus "nytpä pidän kiinni yksityisyydestäni" on? Siis jotain mitä sun pään sisällä tapahtuu on eettistä, mutta sitten kun se vaikuttaa tosielämässä ja muihin ihmisiin, niin se lakkaakin olemasta eettistä? Itse olen tottunut ajattelemaan, että ajatukset ja tunteet itsessään eivät voi olla eettisiä, ne voivat tietenkin koskea etiikkaa, tai olla moraalisia, mutta vasta teot olisivat itsessään eettisiä. Siis miksi juuri teko tai arvojen konkretisoituma on rajattu eettisyyden ulkopuolelle tässä tehtävässä?
Auttaisitko jos ajattelet laillisuuden kannalta? On laitonta tunkeutua yksityisyyden alueelle, mutta ei ole laitonta olla röyhkeä (tiuskia, kohautella olkapäitä). Päiväkodin henkilökunnan on laitonta hyväksyä lasten pahoinpitely, mutta mikään laki ei määrää millä tavalla asiaan tulisi puuttua (keskustelemalla, draaman kautta, viemällä huomio muualle, siirtämällä lapsi pois ryhmästä). Ehkä vähän ontuu, mutta auttaako hahmottamaan? Mulle molemmat oli selviä. Molemmissa on kyse oikeuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ja niiden puolustamisesta.
Sama jatkaa taas 🙂 Tähän päätelmään siis päädyin itse nyt vielä asioita pohdittuani. Mitä mieltä muut ovat? Vastasin siis itse huolen ja sen ettei halua kertoa yksityisasioitaan. Sitten tälläkin palstalla perusteluineen pohdin,.miksi ne taisivatkin olla väärin. Nyt taas joutunut uudelleen miettimään. Eli tuossa tehtävässä haluttiin ilmeisesti nähdä, että löytääkö kokelas sen, mikä siinä jutussa on se etiikan "pihvi". Se asia, joka tekee koko tekstinpätkästä lopulta eettisen.
Nyt taitaa olla juuri suullinen osio käynnissä? Jännää, kohta kuullaan varmaan millainen se oli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama jatkaa taas 🙂 Tähän päätelmään siis päädyin itse nyt vielä asioita pohdittuani. Mitä mieltä muut ovat? Vastasin siis itse huolen ja sen ettei halua kertoa yksityisasioitaan. Sitten tälläkin palstalla perusteluineen pohdin,.miksi ne taisivatkin olla väärin. Nyt taas joutunut uudelleen miettimään. Eli tuossa tehtävässä haluttiin ilmeisesti nähdä, että löytääkö kokelas sen, mikä siinä jutussa on se etiikan "pihvi". Se asia, joka tekee koko tekstinpätkästä lopulta eettisen.
Nyt taitaa olla juuri suullinen osio käynnissä? Jännää, kohta kuullaan varmaan millainen se oli!
No totta puhuen ei edelleen aukea sillä tavalla, että osaisin jatkossa vastata oikein vastaaviin etiikan tehtäviin. Nämä samat varmaan nyt osaisin oikein kun on kerrottu ensin vastaus ja sitten perustelu..
Mutta tosiaan just tossa joku selitti että pitäis katsoa niitä lauseita irrallisina, tavallaan ilman asiayhteyttä. Ja sä pohdit päinvastoin että pitäis löytää jutun pihvi ja analysoida sitä tekstiä :D
Vierailija kirjoitti:
Sama jatkaa taas 🙂 Tähän päätelmään siis päädyin itse nyt vielä asioita pohdittuani. Mitä mieltä muut ovat? Vastasin siis itse huolen ja sen ettei halua kertoa yksityisasioitaan. Sitten tälläkin palstalla perusteluineen pohdin,.miksi ne taisivatkin olla väärin. Nyt taas joutunut uudelleen miettimään. Eli tuossa tehtävässä haluttiin ilmeisesti nähdä, että löytääkö kokelas sen, mikä siinä jutussa on se etiikan "pihvi". Se asia, joka tekee koko tekstinpätkästä lopulta eettisen.
Nyt taitaa olla juuri suullinen osio käynnissä? Jännää, kohta kuullaan varmaan millainen se oli!
Koe on huomenna! (Mutta kiitos hetken paniikista, luulin jo missanneeni :D)
Eettiset hommat ilmeisesti jatkuu, koska toinen aineistosta on psykologin ammattieettisyyden säännöistä, heh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en ymmärrä matikan vikaa tehtävää, jossa kysyttiin kahden peräkkäisen luvun neliöiden erotuksen perusteella mikä se toinen luku oli tjsp.. muistatte varmaan tehtävän iltapäivän kokeesta. Voisiko joku kirjoittaa koko laskun sievennyksen auki rivi riviltä, vaikka keksityillä numeroilla. Jos joku jaksaisi niin kiitos! Oon nyt googlettanut ja rustannut paperille mutta en pääse mihinkään :D
Esim 2toiseen on 4 ja 3toiseen on 27. Näiden erotus olisi 25. Jos tiedetään vain erotus niin voidaan saada kaava (x+1)toiseen - xtoiseen = 25. Okeeeeei.... mitä sitten? Ja kun koekeessa se luku oli vielä joku todella suuri, tuhansia. Tää todella häiritsee mua ja en tiedä keneltä muultakaan kysyisin apua niin aattelin täältä koettaa.2^2=4 ja 3^2= 9 ja 9-4=5 joten kaikki numerot jotka loppuvat lukuihin 2 ja 3 saavat neliöiden erotukseksi numeron joka päättyy lukuun 5. Eli sun ei tarvitse tutkia muuta kuin ne ykkösten arvot.
Testataan!12^2=144 ja 13^2=169 ja 169-144=25
452^2=204304 ja 453^2=205209 ja 205209-204304=905Kerrottiinko niissä vastausvaihtoehdoissa siis molemmat alkuluvut, vai vain toinen? Ja jos kerrottiin vain toinen niin kerrottiinko onko se luvuista suurempi vai pienempi? Jos molemmat kerrottiin niin sitten tuo olisi tosi nopea päätellä, mutta jos vain toinen niin en saisi ratkaistua.
En muista tarkalleen miten kysymys oli asetettu, mutta se oli tosi nopeasti pääteltävissä jos on ennenkin törmännyt tämän tyyppisiin. Annettiinkohan siinä se pienempi luku ja kerrottiin, että sen ja yhtä isomman kokonaisluvun neliön erotus?
Tein sulle tehtäviä.
a) Mikä on pienempi niistä kahdesta virekkäisestä yksinumeroisista kokonaisluvuista joiden neliöiden erotus on 11?
b) Voiko näillä säännöillä löytyä sellaisia lukuja joiden neliöiden erotus päättyy lukuun 4?
c) Keksi omia esimerkkejä suuremmilla luvuilla. Voit käyttää taulukko-ohjelmaa apuna.
d) Tutki mitä ykkösille tapahtuu kun kerrot kaksi lukua paperilla allekkain. Vaikuttaako kympit, sadat, tuhannet...ykkösiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en ymmärrä matikan vikaa tehtävää, jossa kysyttiin kahden peräkkäisen luvun neliöiden erotuksen perusteella mikä se toinen luku oli tjsp.. muistatte varmaan tehtävän iltapäivän kokeesta. Voisiko joku kirjoittaa koko laskun sievennyksen auki rivi riviltä, vaikka keksityillä numeroilla. Jos joku jaksaisi niin kiitos! Oon nyt googlettanut ja rustannut paperille mutta en pääse mihinkään :D
Esim 2toiseen on 4 ja 3toiseen on 27. Näiden erotus olisi 25. Jos tiedetään vain erotus niin voidaan saada kaava (x+1)toiseen - xtoiseen = 25. Okeeeeei.... mitä sitten? Ja kun koekeessa se luku oli vielä joku todella suuri, tuhansia. Tää todella häiritsee mua ja en tiedä keneltä muultakaan kysyisin apua niin aattelin täältä koettaa.2^2=4 ja 3^2= 9 ja 9-4=5 joten kaikki numerot jotka loppuvat lukuihin 2 ja 3 saavat neliöiden erotukseksi numeron joka päättyy lukuun 5. Eli sun ei tarvitse tutkia muuta kuin ne ykkösten arvot.
Testataan!12^2=144 ja 13^2=169 ja 169-144=25
452^2=204304 ja 453^2=205209 ja 205209-204304=905Kerrottiinko niissä vastausvaihtoehdoissa siis molemmat alkuluvut, vai vain toinen? Ja jos kerrottiin vain toinen niin kerrottiinko onko se luvuista suurempi vai pienempi? Jos molemmat kerrottiin niin sitten tuo olisi tosi nopea päätellä, mutta jos vain toinen niin en saisi ratkaistua.
En muista tarkalleen miten kysymys oli asetettu, mutta se oli tosi nopeasti pääteltävissä jos on ennenkin törmännyt tämän tyyppisiin. Annettiinkohan siinä se pienempi luku ja kerrottiin, että sen ja yhtä isomman kokonaisluvun neliön erotus?
Tein sulle tehtäviä.
a) Mikä on pienempi niistä kahdesta virekkäisestä yksinumeroisista kokonaisluvuista joiden neliöiden erotus on 11?
b) Voiko näillä säännöillä löytyä sellaisia lukuja joiden neliöiden erotus päättyy lukuun 4?c) Keksi omia esimerkkejä suuremmilla luvuilla. Voit käyttää taulukko-ohjelmaa apuna.
d) Tutki mitä ykkösille tapahtuu kun kerrot kaksi lukua paperilla allekkain. Vaikuttaako kympit, sadat, tuhannet...ykkösiin?
Uuuh, siistiä! Tää on mun iltatehtävä! Tuun sit raportoimaan miten meni. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että oon jäänyt vähän koukkuun tähän psykalle hakemiseen 😀 Saa haastaa itseään, jännittää koetta, seurata näitä keskusteluja, jännätä tuloksia jne.. Hain viimevuonnna ihan ex-tempore ekaa kertaa. Olin äitiyslomalla, yksi tissivauva ja 2 vanhempaa (alle kouluikäisiä). Mulla on jo korkeakoulututkinto ja työpaikka. Olen käynyt jonkun tilastokurssin opinnoissani ehkä 10v sitten. Muutoin aloitin kyllä tilasto-opinnot melko alusta ja opiskelin siinä kuukauden aikana ne ja artikkelit. Olisin päässyt pääsykoepisteillä Joensuuhun, mutta en hakenut sinne. Tänä vuonna hain jokaiseen kaupunkiin. En päässyt 2. vaiheeseen. Ensi vuonna olen töissä alalla, josta ei varmaankaan saa helposti palkatonta ja lomat on määrätyt, milloin ne ovat. Jos otan hyvin tilastomatikan haltuun sitä ennen, olisikohan mitään mahdollisuuksia ottaa artikkelit tarpeeksi hyvin haltuun työssäkäyvänä ja 3 pienen lapsen kanssa.. 🤔
Onko Åbo akademiin hakijoille tullut kutsua kakkosvaiheeseen? Täällä hiljaista pitänyt..
Ei ole mullekaan tullut kutsua kakkosvaiheeseen Åbo Akademilta.
Oon todella katkeroitunut tähän hakemiseen... Koen, että tämän kevään koe on ollut kaukana tasa-arvoisesta ja sekin, ettei psykalle ole julkastu pisterajoja on suoraan sanottuna ihan perseestä. Koe meni mielestäni hyvin ja hetken uskalsin haaveilla kakkosvaiheesta, mutta oma moka. Tämä oli itselle jo viides kerta kun hain... Viimeksi varasija 1, toissa vuonna soveltuvuuskoe meni penkin alle ja nyt korona. Psykalle hakeminen ei oo mulle ollu vaivan arvosta ja en kyllä hae enää uudestaan. Tästä koko prosessista on tullut vaan paha mieli. Huh eipä tämä mun kommentti tuo millekään lisäarvoa, mut tulinpahan avautumaan 😄
Vierailija kirjoitti:
Oon todella katkeroitunut tähän hakemiseen... Koen, että tämän kevään koe on ollut kaukana tasa-arvoisesta ja sekin, ettei psykalle ole julkastu pisterajoja on suoraan sanottuna ihan perseestä. Koe meni mielestäni hyvin ja hetken uskalsin haaveilla kakkosvaiheesta, mutta oma moka. Tämä oli itselle jo viides kerta kun hain... Viimeksi varasija 1, toissa vuonna soveltuvuuskoe meni penkin alle ja nyt korona. Psykalle hakeminen ei oo mulle ollu vaivan arvosta ja en kyllä hae enää uudestaan. Tästä koko prosessista on tullut vaan paha mieli. Huh eipä tämä mun kommentti tuo millekään lisäarvoa, mut tulinpahan avautumaan 😄
Jos olet jo päässyt varasijalle 1, niin älä nyt hyvä ihminen luovuta tässä vaiheessa. Sulla on selvästi rahkeet päästä sisälle. Tämä tämänvuotinen oli yksi farssi, ei tuo koe erottele millään tavoin järkevästi. Onnea vain sisään päässeille (rehellisille), me muut voidaan jättää tämän kevään farssi omaan arvoonsa - ei tätä todellakaan lasketa. Et sä voi tässä vaiheessa luovuttaa!!!
Jyväskylän psykalle voi hakea syksyn yhteishaussa? 5 aloituspaikkaa tarjolla
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/06/164-lisapaikkaa-jyv…
Ketju on lukittu.
Keskiverron kannattaakäydä iltalukiossa kurssit.