Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Mut eikö SPSS -juttuja ole joskus ollut kokeessa? Siksi kysyin kurssin käymisen hyödyllisyydestä 🤔
On ollut harvoin, mutta tulosteiden ymmärtämiseen ei tarvita SPSS-kurssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan jo näkemään painajaisia pääsykokeista :D Sellaisia, missä koepaperi onkin jo yhtäkkiä edessä ja tajuan että unohdin kokonaan opiskella jotkut tärkeimmät tilastojutut enkä osaakaan tätä ja taas on yksi välivuosi varmasti edessä...
Hitto että on kyllä stressaavaa kun toi haku on vaan kerran vuodessa.
Mua ahdisti silloin kun tuli pääsykoepäivä tietoon, niin tuntui, että on kauheasti valmistauduttavaa ja koe on ihan kohta. Sen jälkeen en ole kärsinyt painajaisista tai muista ahdistuksista, mutta vielä ehtii. Olen perheellinen ja sain tietää, että meille tulee muutto keväällä ennen ylppäreitä ja pääsykokeita, niin sekin vie oman aikansa. Pitää tosi paljon käydä tavaroita läpi ja karsia. Ollaan asuttu nykyisessä kodissa pitkään ja muutetaan pienempään. Olen ehkä hieman myös hamstraillut... Tämä siis tässä lisänä kaiken valmistautumisen ohessa. Toisaalta olen myös saanut muuttouutisesta ja -valmisteluista positiivista energiaa. Se voi tuoda potkua valmentautumiseen. Ihan hyvä olla toinenkin tollanen isompi asia elämässä meneillään, niin tasapainottavat toisiaan.
Onpa tämä hiljainen ketju verrattuna viime vuotiseen. Luen juuri yo-kirjoituksiin. En ole mikään nopea lukija, mutta yleensä pysyy muistissa, kun ne sinne kerran saan taottua. Kaksi tuntia menee lukea 35 sivua ja varmaan vielä enemmän kun teen muistiinpanot. Aina vaan keksii jotain häiriötä itselleen ja on ihan oikeitakin asioita mitä pitää tehdä. No, enää muutama kk ja sitten kaikki tämä on ohi.
Haen Helsinkiin ei-ensikertalaisena. Olen opiskellut matematiikkaa ja tilastotiedettä yliopistossa.
Uskon että minulla on hyvät mahdollisuudet päästä sisälle, mutta artikkeleiden kanssa täytyy toki tehdä kovasti töitä. Mielelläni lukisin pääsykokeisiin jo nyt, mutta en oikein tiedä miten tässä kohtaa valmistautuisin, kun tuo tilasto on jo niin hyvin hallussa.
Haen varalta toiselle alalle, jonne pääseminen on helpohkoa. Kakkosvaihtoehto ei olisi kovin kova pettymys, koska sekin mahdollistaisi psykoterapeutiksi opiskelun. Eli hyvillä mielin kohti yhteishakua, kieltämättä helpottaa tietää ettei psykalle pääseminen ole mikään välttämätön pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on joku 30-40op tilastotiedettä yliopistosta, mutta osasta on pitkä aika. Täytyy palautella mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Onpa tämä hiljainen ketju verrattuna viime vuotiseen. Luen juuri yo-kirjoituksiin. En ole mikään nopea lukija, mutta yleensä pysyy muistissa, kun ne sinne kerran saan taottua. Kaksi tuntia menee lukea 35 sivua ja varmaan vielä enemmän kun teen muistiinpanot. Aina vaan keksii jotain häiriötä itselleen ja on ihan oikeitakin asioita mitä pitää tehdä. No, enää muutama kk ja sitten kaikki tämä on ohi.
Jospa kaikki paahtaa lukea eikä halua kertoo kilpakumppaneille.😄 Ja onpas täällä tilastotieteen osaajia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa tuo tilastojen osuus. Olen kuitenkin tehnyt jo yhden gradun, kaksi kandityötä ja ollut useamman kerran kavantitatiivisilla ja kvalitattiivisilla kursseilla, opiskellut SSP- ohjelmaa, vai mikä se oli, mutta.......tilastotiede oli jo aikoinaan yliopistossa ihan tajutonta. Psykologiasta jo 60 op takana, mutta tuo tilasto ei jää mun päähän, se on vaikeaa. Ne kaavat on ihan tajuttoman näköisiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Haen Helsinkiin ei-ensikertalaisena. Olen opiskellut matematiikkaa ja tilastotiedettä yliopistossa.
Uskon että minulla on hyvät mahdollisuudet päästä sisälle, mutta artikkeleiden kanssa täytyy toki tehdä kovasti töitä. Mielelläni lukisin pääsykokeisiin jo nyt, mutta en oikein tiedä miten tässä kohtaa valmistautuisin, kun tuo tilasto on jo niin hyvin hallussa.
Haen varalta toiselle alalle, jonne pääseminen on helpohkoa. Kakkosvaihtoehto ei olisi kovin kova pettymys, koska sekin mahdollistaisi psykoterapeutiksi opiskelun. Eli hyvillä mielin kohti yhteishakua, kieltämättä helpottaa tietää ettei psykalle pääseminen ole mikään välttämätön pakko.
Psykoterapeutiksi riittää koulutustaustaksi myös tietyt AMK-alat joille on helpompi päästä, opiskelu on nopeampaa ja työllisyystilanne hyvä, esim:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/ammatillinen-ja…
sairaanhoitaja AMK
terveydenhoitaja AMK
toimintaterapeutti AMK
sosionomi AMK
AMK:lla on tyypillisesti erilaisia monimuoto ym. opintoja joita voi tehdä työn ohella, aiempia koulutuksia luetaan hyvin hyväksi ym. Ehkäpä myös vaikkapa psykologian aineopinnot (60op) joiden kautta voi hakea Hesan maisteriopintoihin.
Noista pohtisin ehkä terveydenhoitaja AMK koulutusta. Koulutus sisältää myös SH pätevyyden. Jatkossa voi olla, että KELA korvaavuus psykoterapiasta rajautuu vain terveydenhuoltoalan + psykologian koulutuksen omaavien terapeuttien terapioihin.
Niin, ja sotealan palkat, vaikka niitä moititaan, ovat ihan hyvät ja työtilanne eri planeetalta kuin monella yliopistoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa tämä hiljainen ketju verrattuna viime vuotiseen. Luen juuri yo-kirjoituksiin. En ole mikään nopea lukija, mutta yleensä pysyy muistissa, kun ne sinne kerran saan taottua. Kaksi tuntia menee lukea 35 sivua ja varmaan vielä enemmän kun teen muistiinpanot. Aina vaan keksii jotain häiriötä itselleen ja on ihan oikeitakin asioita mitä pitää tehdä. No, enää muutama kk ja sitten kaikki tämä on ohi.
Jospa kaikki paahtaa lukea eikä halua kertoo kilpakumppaneille.😄
Niinpä! :D Mutta miksi juuri tänä vuonna paahdetaan salaperäisesti yksinäisyydessä? Edellisinä vuosina on ollut paljon vilkkaampaa keskustelua. Kävin katsomassa vanhoja ketjuja mitä oltiin juttelemassa tähän aikaan vuodesta. Onko sattumaa vai johtuuko muuttuneesta hakumenettelystä?
Erkkamaikka kirjoitti:
Harmittaa tuo tilastojen osuus. Olen kuitenkin tehnyt jo yhden gradun, kaksi kandityötä ja ollut useamman kerran kavantitatiivisilla ja kvalitattiivisilla kursseilla, opiskellut SSP- ohjelmaa, vai mikä se oli, mutta.......tilastotiede oli jo aikoinaan yliopistossa ihan tajutonta. Psykologiasta jo 60 op takana, mutta tuo tilasto ei jää mun päähän, se on vaikeaa. Ne kaavat on ihan tajuttoman näköisiäkin.
Sen nimi on SPSS. Kuinkakohan vähän olet sitä käyttänyt, kun ei nimikään ole jäänyt päähän? ;) Mä tykkään tilastoista, mutta joo on ne kaavat karseen näköisiä. Yhden pääsykokeen menin kokeeksi tekemään (en viime vuonna) ja olipa kamalaa kun piti valita, että mitä kaavaa olin käyttänyt. Siis vaikka oisin tiennyt mitä tein (joskus harvoin!), niin siinä kiireessä oli tosi vaikea tunnistaa, että mikä kaava se oli ollut, kun ne oli tainneet laittaa jotain feikkikaavoja sinne sekaan missä oli vain joku pieni ero oikeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ehdin aloittaa valmistautumisen vasta nyt. Mielessä on pelkotiloja riittääkö aika, ehdinkö oikeasti omaksua kaiken tai tarpeeksi sisäänpääsyyn. Tuntuu, että tilastoista on niin valtavasti opittavaa ja miten viime vuonna piti osata kaavoja ulkoa tms. Nyt alkoi ahdistaa, riittääkö aika. Joudun kuitenkin käymään jonkin verran töissä samalla...
Juu, juuri sen verran, kuin tentin läpäisemiseksi oli pakko. Gradun ja kandityöt tein kvalitatiivisin menetelmin, en kvantitatiivisin mihin tuota ohjelmaa olis tarvittu. Ongelma on juuri se kiire ja materiaalien runsaus, feikkikaavat, pienillä eroilla. Kokeessa mitataan niin paljon paineensietokykyä, ja eikös se koeaikakin ole typistetty kolmeen tuntiin, vai muistanko väärin? Sekava pääsykoe, kun vertaa monien miden tieteenalojen kokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oikein osaa sanoa, onko tämä keskustelupalsta hyväksi itselle vai ei :'D Koko ajan tulee tsekattua uteliaisuudesta, mutta toisaalta aiheuttaa hirveästi paineita lukea muiden yo-arvosanoista tai tilasto-osaamisesta. Onhan tämä tosi hyvä vertaistuen lähde, kun vain muistaisi, että täällä on ihan murto-osa hakijoista. Ei siis pitäisi stressaa siitä että monella täällä on esimerkiksi paremmat yo-arvosanat kuin itsellä, kun se nyt oli jo entuudestaankin tiedossa. Ehkä juurikin sen konkretisoituminen pelottaa, kun heti alkaa vertaamaan itseään muihin. Epävarmoista fiiliksistä huolimatta harmittaa tämän ketjun hiljaisuus, joten avaanpa nyt rohkeasti omaa lukemistani:
Keväällä olisi itsellä jäljellä vielä parit ylppärit, ja mikäli ne menee suunnitelmien mukaan niin lopullinen pistesaldoni todistusvalintaan olisi 142. Ärsyttää, että rivini tulee olemaan luokkaa LLLLLEE, josta otetaan kuitenkin huomioon vain LLLEE. Ei kannata kielten opiskelu nykypäivänä, kaksi laudaturia kankkulan kaivoon... Haluaisin uskoa pääseväni papereilla ainakin Jyväskylään, mutta Tampere on ykkösvaihtoehtona ja sinne hyvin todennäköisesti joudun pääsykokeella yrittämään sisään.
Tilastomatikkaa olen pikkuhiljaa aloitellut joulukuusta lähtien niin, että koitan kerran viikkoon sitä vähän opiskella. Käytän Valmennuskeskuksen Psykanettiä, ja siitä on nyt kaksi ekaa osiota tehty. Koitan jatkaa toistaiseksi tällä n. 1x/vko tahdilla, ja sitten ylppäreiden jälkeen luen tilastoa 3 viikkoa täysillä materiaalien julkaisuun asti. Tavoitteena on, että tuohon 22.4. mennessä olisi kaikki tilasto käyty läpi, ja sen jälkeen keskityn enimmäkseen artikkeleihin ja lisäksi laskeskelen tilastotehtäviä kertailuksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Pelottaa kyllä oma altavastaaja-asema ylioppilaskirjoitusten ollessa kesken, mutta minkäs teet.
Mitäs fiiliksiä muilla?
Paineensietotestaus alkaa varmaan jo täällä palstalla. Itse voin rehellisesti sanoa, että omissa kirjoituksissa tulee pikkuisen pöyhisteltyä sulkia. Siis kuka meistä muka haluaa, että jokainen täällä kirjoittaja pääsee sisään juuri oman nokan edestä ja itse jää ulkopuolelle? Sillä tavalla tämä on vähän erikoinen vertaistukiryhmä. Haluan kyllä kaikille onnea, kunhan vaan itse pääsen sisään. Onhan sitä oltava itsekäs, kun on näin vaikeat systeemit meille tehty.
Mulla on suurimpana pulmana oma aika, joka kuitenkin on kortilla, vaikka olen täksi vuodeksi irrottautunut työelämästä. Olen erityislapsen yh, niin koen aikamoista syyllisyyttä, jos en lapselle löydä mielestäni tarpeeksi aikaa. Lapsi on myös itse tämän aistinut ja tietää mistä naruista vetää. Siksipä tuntuu, että liian vähän olen opiskellut. Olen hirveän taitava keksimään itselleni muuta tekemistä ja roikkumaan netissä. Yleensä pystyn keskittymään vasta kun on tosi kyseessä. Olen jo hieman vanhempi, niin musta tuntuu, että muisti on huonontunut ja olen ajattelussa hitaampi kuin ennen.
Syksy meni osittain ok, mutta osittain harakoille. Ensin luulin korottavani vielä useampaa yo-arvosanaa, mutta onneksi tajusin ajoissa, että valmistelut etenee liian hitaasti. Sitten koin jonkinlaisen epäilyksenkauden, että haenko psykalle kuitenkaan. Mua vähän kalvaa se, että tiedänkö kuitenkaan tarpeeksi mitä psykologi käytännössä tekee ja joskus mietin onko minusta siihen työhön. Siinä vaiheessa jäi opiskelu vähemmälle. Nukuin tosi paljon syksyllä. Varmaan tarvitsin sitä, koska olin varmaan edellisessä työssä menossa kohti uupumista (kuten melkein kaikki meidän alalla). No, kokosin itseni ja olen taas yrittänyt mennä eteenpäin kuin höyryjuna. Onneksi alkaa olla valoisampaa. Psykologia itsessäänhän on todella mielenkiintoista ja nykyinen työ tuntuu mahdottomalta jatkaa.
Vahvuuksina näen sen, että periaatteessa olen joskus ollut mestari tilastotieteissä ja matikassa - saanut stipendejä, korkeimpia arvosanoja, opiskellut aika paljon yliopistossa, tehnyt vähän työksenikin. Uskon siis, että pystyn kyllä ne oppimaan. Toisaalta olen ollut aika hyvä myös unohtamaan elämässäni. :) Unohtamisen jalo taito, heh. Hieman epäilyttää tuo oman muistin ja nopeuden heikkeneminen... Mutta ehkä se on vain minun tapani kiusata itseäni inhottavilla ajatuksilla. Vahvuutena on se, että olen paljon elämässäni prosessoinut sekä opintojen että työn kautta näitä juttuja mitä ylppäreissä ja pääsykokeessa käsitellään. Tuntuu helpolta, kun pystyy liittää vanhoihin tietoihin.
Ja impulsiivisuuttani otin vielä 20 op avoimen kursseja joita tässä keväällä kovasti teen, huoh, kuinkakohan fiksua? Maksoin ne jo syksyllä, niin ei voi enää peruakaan. Onneksi ne sentään liittyy aiheeseen eikä ole ihan uusia asioita. Yritän kuitenkin pitää silmällä, ettei niihin hurahda liikaa aikaa.
Olen nyt tehnyt uuden, uljaan lukusuunnitelman. Tosin en ole vielä näinä ekoina päivinä pysynyt suunnitelmissa (lapsi joululomalla koulusta). Siirrän tehtäviä sitten seuraaville päiville. Saas nähdä miten käy, että onnistuuko tämäkään suunnitelma. Mulla on sama idis, että opiskelen tilastot hyvin (mulla myös valmennuskeskus) ennen kun artikkelit tulee. Sitten pänttään artikkeleita koko sen kuukauden. Olen kyllä joskus elämässäni onnistunut hyvinkin tehokkaisiin putkiin. Olen luottavaisin mielin, että sellaisen putken saan päälle tammi-toukokuulle. Pidän itseäni sinnikkäänä sissinä ja periaatteessa aivokapasiteettia pitäisi löytyä, kun vaan saan sen hallintaan. jatkuu...
...jatkoa
Mulla ylppärit vanhan kaavan mukaan LLLLC, mutta näistä vain LLL laksetaan suoraan. Siksi menen korottamaan/muuntamaan uuteen muotoon pari ainetta ja uskon saavani LLLLL. Ongelmana se, että en ole kirjoittanut pitkää matikkaa enkä fysiikkaa joten silti pelottaa, että riittääkö pisteet (Hesaan mieluiten) vaikka saisin ton täyden rivin. Voihan sieltä tulla toki vaikka mitä, vaikka LLLMM.
Varmaan kuulostan tosi ärsyttävältä tässä kirjoituksessa. Täällä palstalla aina saa alapeukkuja, vaikka sanois vain moi, niin en ota sitä (tai haukkuja) niin vakavasti.
Olis kuitenkin kiva saada säpinää tänne ketjuun!
Oon itsekin miettinyt että todella hiljainen ketju edelliseen vuoteen verrattuna! Edellisvuoden ketjussa aktiivisesti kirjoitelleista tosin ylivoimaisesti suurin osa taisi päästä sisään, joten ehkä se verottaa nyt ettei ole enää niin montaa aiemmin hakenutta..?
Itse en päässyt, vaikka koe menikin sinänsä aika hyvin, mutta hain vain Helsinkiin ja sinne ei aivan riittänyt pistesaldo. Tänä vuonna haen muihinkin kaupunkeihin. Uskon aika hyvin omiin mahdollisuuksiin päästä edes vaikka Turkuun, sillä olisi kyllä aika iso fail menestyä paljon huonommin kuin viime vuonna. :D
En viitsinyt edes harkita ylppäreitten korottelua kun tuntuu että se olisi paljon isompi työmaa kuin kokeeseen opiskelu. Tilastossa lähdin ihan nollatasolta viime vuonna, ja olin superylpeä itsestäni miten hyvin sain sen haltuun lopulta. Luulen, että kertaaminen tulee sujumaan aika smoothisti mutta saa nähdä, en vielä aloittanut. Artikkelit pelottaa kyllä jo valmiiksi :D
Vierailija kirjoitti:
...jatkoa
Mulla ylppärit vanhan kaavan mukaan LLLLC, mutta näistä vain LLL laksetaan suoraan. Siksi menen korottamaan/muuntamaan uuteen muotoon pari ainetta ja uskon saavani LLLLL. Ongelmana se, että en ole kirjoittanut pitkää matikkaa enkä fysiikkaa joten silti pelottaa, että riittääkö pisteet (Hesaan mieluiten) vaikka saisin ton täyden rivin. Voihan sieltä tulla toki vaikka mitä, vaikka LLLMM.
Varmaan kuulostan tosi ärsyttävältä tässä kirjoituksessa. Täällä palstalla aina saa alapeukkuja, vaikka sanois vain moi, niin en ota sitä (tai haukkuja) niin vakavasti.
Olis kuitenkin kiva saada säpinää tänne ketjuun!
Et kuulosta yhtään ärsyttävältä! Olisiko sulla millaiset pisteet tolla 5×L-rivillä?
Mulla jäi keväällä matikka parin pisteen päähän L:n rajasta. Yritin syksyllä vielä korottaa ja taas sama juttu, ihan uskomatonta ja vieläkin harmittaa. Jos olisin sen saanut, niin olisin voinut luottaa pääseväni papereilla. Hetken mietin, että yritänkö nyt keväällä vielä kolmannen kerran, mutta päätin keskittyä ennemmin sitten tilastoon. Pitkä matikka on niin aikaavievää ja ajattelin, että kyllä tällä laskupäällä nyt luulisi tilastonkin saavan haltuun. Muistini on myös tosi hyvä, joten toivon että se ja kova työ riittää jotenkin sitten artikkeleihin. En tiedä, tuntuu silkalta hulluudelta käydä tilastoja näin hitaasti, mutta järkevintä kai on kuitenkin priorisoida ne ylppärit.
Vierailija kirjoitti:
Paineensietotestaus alkaa varmaan jo täällä palstalla. Itse voin rehellisesti sanoa, että omissa kirjoituksissa tulee pikkuisen pöyhisteltyä sulkia. Siis kuka meistä muka haluaa, että jokainen täällä kirjoittaja pääsee sisään juuri oman nokan edestä ja itse jää ulkopuolelle? Sillä tavalla tämä on vähän erikoinen vertaistukiryhmä. Haluan kyllä kaikille onnea, kunhan vaan itse pääsen sisään. Onhan sitä oltava itsekäs, kun on näin vaikeat systeemit meille tehty.
Mulla on suurimpana pulmana oma aika, joka kuitenkin on kortilla, vaikka olen täksi vuodeksi irrottautunut työelämästä. Olen erityislapsen yh, niin koen aikamoista syyllisyyttä, jos en lapselle löydä mielestäni tarpeeksi aikaa. Lapsi on myös itse tämän aistinut ja tietää mistä naruista vetää. Siksipä tuntuu, että liian vähän olen opiskellut. Olen hirveän taitava keksimään itselleni muuta tekemistä ja roikkumaan netissä. Yleensä pystyn keskittymään vasta kun on tosi kyseessä. Olen jo hieman vanhempi, niin musta tuntuu, että muisti on huonontunut ja olen ajattelussa hitaampi kuin ennen.
Syksy meni osittain ok, mutta osittain harakoille. Ensin luulin korottavani vielä useampaa yo-arvosanaa, mutta onneksi tajusin ajoissa, että valmistelut etenee liian hitaasti. Sitten koin jonkinlaisen epäilyksenkauden, että haenko psykalle kuitenkaan. Mua vähän kalvaa se, että tiedänkö kuitenkaan tarpeeksi mitä psykologi käytännössä tekee ja joskus mietin onko minusta siihen työhön. Siinä vaiheessa jäi opiskelu vähemmälle. Nukuin tosi paljon syksyllä. Varmaan tarvitsin sitä, koska olin varmaan edellisessä työssä menossa kohti uupumista (kuten melkein kaikki meidän alalla). No, kokosin itseni ja olen taas yrittänyt mennä eteenpäin kuin höyryjuna. Onneksi alkaa olla valoisampaa. Psykologia itsessäänhän on todella mielenkiintoista ja nykyinen työ tuntuu mahdottomalta jatkaa.
Vahvuuksina näen sen, että periaatteessa olen joskus ollut mestari tilastotieteissä ja matikassa - saanut stipendejä, korkeimpia arvosanoja, opiskellut aika paljon yliopistossa, tehnyt vähän työksenikin. Uskon siis, että pystyn kyllä ne oppimaan. Toisaalta olen ollut aika hyvä myös unohtamaan elämässäni. :) Unohtamisen jalo taito, heh. Hieman epäilyttää tuo oman muistin ja nopeuden heikkeneminen... Mutta ehkä se on vain minun tapani kiusata itseäni inhottavilla ajatuksilla. Vahvuutena on se, että olen paljon elämässäni prosessoinut sekä opintojen että työn kautta näitä juttuja mitä ylppäreissä ja pääsykokeessa käsitellään. Tuntuu helpolta, kun pystyy liittää vanhoihin tietoihin.
Ja impulsiivisuuttani otin vielä 20 op avoimen kursseja joita tässä keväällä kovasti teen, huoh, kuinkakohan fiksua? Maksoin ne jo syksyllä, niin ei voi enää peruakaan. Onneksi ne sentään liittyy aiheeseen eikä ole ihan uusia asioita. Yritän kuitenkin pitää silmällä, ettei niihin hurahda liikaa aikaa.
Olen nyt tehnyt uuden, uljaan lukusuunnitelman. Tosin en ole vielä näinä ekoina päivinä pysynyt suunnitelmissa (lapsi joululomalla koulusta). Siirrän tehtäviä sitten seuraaville päiville. Saas nähdä miten käy, että onnistuuko tämäkään suunnitelma. Mulla on sama idis, että opiskelen tilastot hyvin (mulla myös valmennuskeskus) ennen kun artikkelit tulee. Sitten pänttään artikkeleita koko sen kuukauden. Olen kyllä joskus elämässäni onnistunut hyvinkin tehokkaisiin putkiin. Olen luottavaisin mielin, että sellaisen putken saan päälle tammi-toukokuulle. Pidän itseäni sinnikkäänä sissinä ja periaatteessa aivokapasiteettia pitäisi löytyä, kun vaan saan sen hallintaan. jatkuu...
Tuo ensimmäinen kappale on siis niin totta! Kaikki varmasti jakaa nuo samat ajatukset tämän ryhmän suhteen.
Ne on ollu lähinnä tulosten tulkintaa, jota kannattaa kyllä harjotella 😊