Voiko riiippuvaiseen ihmiseen luottaaa?
Kommentit (29)
Teitkö tämän aloituksen puolustellaksesi riippuvuuttasi, vai mistä tässä on kyse?
Todella outo ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanottu, kaikki on riippuvaisia jostakin elämän eliksiiristään, oli se sitten bisse, netti, autoilu tai jatkuva käsien pesu. Mulkuimmat ihmiset tiedän olevan ihan muita kun näitä riippuvuuksiensa kanssa sopusoinnussa eleleviä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?
Olen, ne usein on sen kertoneetkin ja sitten pyrkineet pääsemään tasapainoon sen ongelmansa kanssa, kaikki eivät toki siinä onnistu ongelman ollessa tarpeeksi paha, se ei yksistään tee ihmisestä mitenkään huonoa. Niillä mainitsemillani todellisilla mulkuilla taas ei mitään ongelmaa ookkaan mielestään, koska pelkkää yleistä mulkkuuttahan ei lasketa :D
Vierailija kirjoitti:
Itse olen opioidikorvaushoidossa ja taatusti luotettavampi kuin suurin osa taviksista. En ymmärrä miten riippuvuuteni tekisi minusta mienkään epäluotettavan?
Olet ollut huumeriippuvainen ja pyristellyt siitä tilanteesta kauemmas. Skitsofreniaan sairastunut ja lääkkeillä oireettomana pysyvä on samassa tilanteessa eli on riippuvainen lääkityksestä voidakseen toimia normaalisti. Erona se, että skitsofreniassa ollaan enemmän veitsen terällä eli aina kun tasapainotila horjahtaa johonkin suuntaan niin on iso riski sille että alkaa kaatuminen ja sairastunut jättää lääkkeet pois.
Kuinka kauan olet ollut korvaushoidossa? Jos se on uusi asia niin sinulla on vielä kontaktipintaa porukkaan jonka kanssa vietit aikaa huumeiden käyttäjänä eli sieltä päin voi tulla kiusauksia ja riskejä. Jos korvaushoito on ollut päällä jo vuosien ajan niin sitten tilanne on paljon parempi.
Itse luottaisin enemmän sellaiseen joka on ollut esimerkiksi 7 vuotta korvaushoidossa kuin sellaiseen, jolla on määrätty lääkitys skitsofreniaan. Mutta se on vain minun oma näkemykseni asiasta. Ajattelen että takaisin pinnalle päässyt muistaa hyvin millaista oli olla koukussa ja miten pahasti se elämää sotki. Skitsofrenia taasen on sellainen vaiva, että siihen sairastunut ei itse koe olevansa sairas ja siksi voi lääkitys jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanottu, kaikki on riippuvaisia jostakin elämän eliksiiristään, oli se sitten bisse, netti, autoilu tai jatkuva käsien pesu. Mulkuimmat ihmiset tiedän olevan ihan muita kun näitä riippuvuuksiensa kanssa sopusoinnussa eleleviä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?
Olen, ne usein on sen kertoneetkin ja sitten pyrkineet pääsemään tasapainoon sen ongelmansa kanssa, kaikki eivät toki siinä onnistu ongelman ollessa tarpeeksi paha, se ei yksistään tee ihmisestä mitenkään huonoa. Niillä mainitsemillani todellisilla mulkuilla taas ei mitään ongelmaa ookkaan mielestään, koska pelkkää yleistä mulkkuuttahan ei lasketa :D
Tarkoitin tuolla sellaisia riippuvaisia, jotka eivät ole myöntäneet ongelmaansa tai edes pyri tasapainoon sen kanssa. Eivät näe ongelmaa, ts. valehtelevat jopa itselleen. Näiden kanssa ihmissuhteet ovat äärimmäisen haastavia. Mutta missään nimessä he eivät ole ihmisenä yhtään sen huonompia kuin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanottu, kaikki on riippuvaisia jostakin elämän eliksiiristään, oli se sitten bisse, netti, autoilu tai jatkuva käsien pesu. Mulkuimmat ihmiset tiedän olevan ihan muita kun näitä riippuvuuksiensa kanssa sopusoinnussa eleleviä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?
Olen, ne usein on sen kertoneetkin ja sitten pyrkineet pääsemään tasapainoon sen ongelmansa kanssa, kaikki eivät toki siinä onnistu ongelman ollessa tarpeeksi paha, se ei yksistään tee ihmisestä mitenkään huonoa. Niillä mainitsemillani todellisilla mulkuilla taas ei mitään ongelmaa ookkaan mielestään, koska pelkkää yleistä mulkkuuttahan ei lasketa :D
Tarkoitin tuolla sellaisia riippuvaisia, jotka eivät ole myöntäneet ongelmaansa tai edes pyri tasapainoon sen kanssa. Eivät näe ongelmaa, ts. valehtelevat jopa itselleen. Näiden kanssa ihmissuhteet ovat äärimmäisen haastavia. Mutta missään nimessä he eivät ole ihmisenä yhtään sen huonompia kuin muutkaan.
Se on aina siinä ja siinä onko sillä yksilöllä edes ongelmaa, vaikka jonkun toisen silmissä oliskin. Se on jokaisen kuitenkin ratkaistava ihan itse että mikä on itselle ongelma, ja mikä vaan muille ongelma. Sitten on se ryhmä jolla on ongelma omasta mielestäänkin, mutta se on niin pahaksi mennyt etteivät saa sitä hoidettua vaikka haluaisivatkin, ja toki niitäkin mainitsemisiasi on ketkä ei millään myönnä edes itselleen ongelmaa vaikka se todistetusti on olemassa tuhoten kaiken normaalielämän. Ei ole mustavalkoista tämä ihmisten elo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanottu, kaikki on riippuvaisia jostakin elämän eliksiiristään, oli se sitten bisse, netti, autoilu tai jatkuva käsien pesu. Mulkuimmat ihmiset tiedän olevan ihan muita kun näitä riippuvuuksiensa kanssa sopusoinnussa eleleviä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?
Olen, ne usein on sen kertoneetkin ja sitten pyrkineet pääsemään tasapainoon sen ongelmansa kanssa, kaikki eivät toki siinä onnistu ongelman ollessa tarpeeksi paha, se ei yksistään tee ihmisestä mitenkään huonoa. Niillä mainitsemillani todellisilla mulkuilla taas ei mitään ongelmaa ookkaan mielestään, koska pelkkää yleistä mulkkuuttahan ei lasketa :D
Tarkoitin tuolla sellaisia riippuvaisia, jotka eivät ole myöntäneet ongelmaansa tai edes pyri tasapainoon sen kanssa. Eivät näe ongelmaa, ts. valehtelevat jopa itselleen. Näiden kanssa ihmissuhteet ovat äärimmäisen haastavia. Mutta missään nimessä he eivät ole ihmisenä yhtään sen huonompia kuin muutkaan.
Se on aina siinä ja siinä onko sillä yksilöllä edes ongelmaa, vaikka jonkun toisen silmissä oliskin. Se on jokaisen kuitenkin ratkaistava ihan itse että mikä on itselle ongelma, ja mikä vaan muille ongelma. Sitten on se ryhmä jolla on ongelma omasta mielestäänkin, mutta se on niin pahaksi mennyt etteivät saa sitä hoidettua vaikka haluaisivatkin, ja toki niitäkin mainitsemisiasi on ketkä ei millään myönnä edes itselleen ongelmaa vaikka se todistetusti on olemassa tuhoten kaiken normaalielämän. Ei ole mustavalkoista tämä ihmisten elo
Ajattelisin että silloin riipuvuus on, jos diagnostiset kriteerit täyttyvät. Tokihan näitä kriteereitäkin voi kyseenalaistaa - vaikka ihan sillä perusteella, että "oma fiilis".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on joku riippuvuus johonkin. Mun miehellä esim. on kävelyllä käyminen, väittää ettei suolisto toimi jos ei pääse kävelemään joka päivä. Minä taas olen riippuvainen suklaasta, jotkut on riippuvaisia kahvista...
Ihmisen aivot toimii niin että riippuvuuksia tulee helposti. Aivot pyrkivät ohjaamaan ihmistä aina sen suuntaan mikä on tuonut mielihyvän tunnetta joskus ja poispäin sellaisista jotka on tuoneet negatiivisia tuntemuksia.
Joo, mutta nämä ei ole todellisia riippuvuuksia.
Se, että on esim. alkoholisti, on ihan toinen asia.
Miksi kommentoit, jos puhut asian vierestä?
Aloituksessa ei eritelty että mistä riippuvuudesta on kyse. Ja kyllä kaikki riippuvuudet on todellisia, jotkut on pahempia kuin toiset. En puhunut ollenkaan asian vierestä, vaan juuri siitä, eli riippuvuuksista yleensä. Jos haluaa puhua alkoholismista, niin se pitää sitten tulla ilmi aloituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanottu, kaikki on riippuvaisia jostakin elämän eliksiiristään, oli se sitten bisse, netti, autoilu tai jatkuva käsien pesu. Mulkuimmat ihmiset tiedän olevan ihan muita kun näitä riippuvuuksiensa kanssa sopusoinnussa eleleviä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?
Olen, ne usein on sen kertoneetkin ja sitten pyrkineet pääsemään tasapainoon sen ongelmansa kanssa, kaikki eivät toki siinä onnistu ongelman ollessa tarpeeksi paha, se ei yksistään tee ihmisestä mitenkään huonoa. Niillä mainitsemillani todellisilla mulkuilla taas ei mitään ongelmaa ookkaan mielestään, koska pelkkää yleistä mulkkuuttahan ei lasketa :D
Tarkoitin tuolla sellaisia riippuvaisia, jotka eivät ole myöntäneet ongelmaansa tai edes pyri tasapainoon sen kanssa. Eivät näe ongelmaa, ts. valehtelevat jopa itselleen. Näiden kanssa ihmissuhteet ovat äärimmäisen haastavia. Mutta missään nimessä he eivät ole ihmisenä yhtään sen huonompia kuin muutkaan.
Se on aina siinä ja siinä onko sillä yksilöllä edes ongelmaa, vaikka jonkun toisen silmissä oliskin. Se on jokaisen kuitenkin ratkaistava ihan itse että mikä on itselle ongelma, ja mikä vaan muille ongelma. Sitten on se ryhmä jolla on ongelma omasta mielestäänkin, mutta se on niin pahaksi mennyt etteivät saa sitä hoidettua vaikka haluaisivatkin, ja toki niitäkin mainitsemisiasi on ketkä ei millään myönnä edes itselleen ongelmaa vaikka se todistetusti on olemassa tuhoten kaiken normaalielämän. Ei ole mustavalkoista tämä ihmisten elo
Ajattelisin että silloin riipuvuus on, jos diagnostiset kriteerit täyttyvät. Tokihan näitä kriteereitäkin voi kyseenalaistaa - vaikka ihan sillä perusteella, että "oma fiilis".
Kriteereihin voisi tukeutua, jos osattaisiin tehdä ero riippuvuuden ja haitallisen riippuvuuden välille. Elämänhalu perustuu kuitenkin juuri siihen että toistetaan sitä asiaa joka tuottaa mielihyvää, sehän on riippuvuutta persoonasta riippuen vaikka mihin mahdolliseen asiaan, mutta ei vielä itsessään mikään ongelma, jos siihen ei liity kosolti muita lieveilmiöitä.
Oletko tavannut sellaisia riippuvaisia, jotka eivät elele sopusoinnussa sen riippuvuutensa kanssa?