Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teini mesoaa kokoajan kuinka hänellä on paska elämä ja olen paska äiti
22.06.2019 |
Sanokaa nyt vain, että aikansa kestää ja sitten loppuu. Alkaa tässä omaa äitiyttään epäilemään, kun päivästä toiseen tätä kuuntelee. Ihan normaali äiti olen ollut mielestäni ja niin edelleen.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös teinit ottaa äitinsä kanssa yhteen, eikä äiti näe omassa toimessaan koskaan vikaa, mutta hän onkin lasten kanssa toimiva ammattilainen.
Monesti se on äiti, jonka kanssa soditaan. Hyvin usein se on äiti, joka ne rajat sille lapselle asettaa.
Meillä riitoja tulee nukkumaanmenoajoista, miehen mielestä 14 v. osaa itse mennä nukkumaan oikeaan aikaan, todellisuus on sitten jotain muuta.
Monesti ne äidin rajat on tehty helpottamaan äidin elämää ja se ei välttämättä ole muulle perheelle hyväksi.
Myös äidillä on oikeus elämän helpottamiseen. Ei äitiys ole mikään vankeusrangaistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lapselle, teinillekin, voi olla turvallinen aikuinen, sallia tunneilmaisun, MUTTA SILTI LAITTAA RAJAT SILLE, MITEN SUOSTUU TULLA KOHDELLUKSI.
Ei teiniltäkään tarvitse mitä tahansa suunsoittoa ja haukkumista sietää, eikä sellaisen sietäminen auta sitä teiniäkään millään tavalla.
Normaalia on auttaa sitä teiniä oppimaan ja opettelemaan järkevämpää tapaa purkaa tunteitaan ja maailmantuskaansa kuin äidin loputon kiusaaminen.
Ja kyllä, mulla on 3 teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD. Tiedän mistä puhun.
Alue: Aihe vapaa
Taisin olla samanlainen teininä. Köyhyys vielä pahensi tilannetta. Vanhempani vaan kuittasivat että jos jostain löytyy parempi perhe niin heti saan muuttaa ja että kannattaa varmistaa opiskelemalla yms ettei oma elämä tule olemaan yhtä "huonoa":)
Ei elämä oikeasti ollut huonoa eikä äiti pa.ka. Tajusin sen sinä päivänä kun muutin kotoa pois ja kaikki vastuu siirtyi omille harteille, esikoinen syntyi kun olin 21. Siinä vaihesesa äiti oli jo äärettömän rakas ja paras tukijani isän lisäksi. Hävetti miten ilkeä olin ollut hänelle.
Koita kestää, kyllä se vielä muuttuu. Pysy sopivan tiukkana äläkä luovu siitä että teinin pitää arvostaa sinua ja kotia. Niiin kauan kun teinin jalat on sinun pöytäsi alla sinä vastaat asioista.